Uyğur bšlüminiŋ uçumkarliri baş qoşti

0
884 ret oqıldı

Yeqinda Q. Ğoҗamiyarov namidiki җumhuriyätlik dšlät Uyğur muzıkiliq komediya teatrida hazirqi Abay namidiki Qazaq Milliy pedagogika universiteti filologiya fakul'tetiniŋ uyğur bšlümini 1985 —2012-jillar ariliğida tamamliğan uçumkarlarniŋ uçrişişi bolup štti. Uyğur bšlümi uçumkarliriniŋ täşkiliy häy°itiniŋ uyuşturuşi, «Birlik» җämiyätlik fondi vä Almuta şähiri M.Yaqupov namidiki 101-mäktäp-gimnaziyaniŋ qollap-quvätlişi bilän štkän bu baş qoşuşqa ularğa bilim bärgän ustazlar, här hil jillarda mäzkür bšlümdin uçum bolğan vä hazir Almuta şähiridä häm Almuta vilayitiniŋ Panfilov, Uyğur, Ämgäkçiqazaq, Talğir, Häşkiläŋ nahiyäliridä istiqamät qilivatqan savaqdaşlar qatnaşti.

Täntänini Uyğur teatriniŋ artisti Gülbahar Nasirova kirişmä sšz bilän açqandin keyin dšlät Gimni orunlandi. Andin keyin savaqdaşlar bilim häm tärbiyä bärgän ustazliri — Ğoҗähmät Sädvaqasov, Davut İsiev, Aliyäm Namätova, Savut Mollaudov, Tuğluqҗan Talipovni, şundaqla İminҗan Musaev, Marat Malikov, Gülnarä İdrisova, Gülmira Baratova, Gülväräm Abduqaharova, Aminäm Ähätova, Helçibüvi Daurova, Gülbähräm Һaşirova käbi kursdaşlirini bir minut süküt saqlap, hatirilidi.

Uçrişişta doklad bilän sšzgä çiqqan R.Süleymenov namidiki Şäriqşunasliq instituti Uyğurşunasliq märkiziniŋ yetäkçi ilmiy hadimi, filologiya pänliriniŋ namziti Rähmätҗan Yüsüpov 1980-jili ilgärki Abay namidiki Qazaq pedagogika institutiniŋ filologiya fakul'tetida uyğur bšlüminiŋ eçilişi Qazaqstan uyğurliri hayatidiki çoŋ vaqiälärniŋ biri bolğanliğini alahidä täkitlidi. Mäzkür bšlümni eçişta häm uniŋ iş-paaliyitini uyuşturuşta bolupmu hälqimizniŋ munävvär pärzändi, akademik Ğoҗähmät Sädvaqasov, şundaqla Oktyabr' Җamaldinov, Mahmut Abdurahmanov, Tursun Älaev, Ruslan Arziev, Oğläm Һoşurbaqieva, Patigül Mähsätova, Arslan Mämätov ohşaş ustazlar asasliq rol' oynidi. Vaqitniŋ štüşi bilän, uyğur mäktäpliri başqimu pänlär mutähässislirigä muhtaҗ bolğanliqtin, bu bšlüm šz işini uyğur tili vä ädäbiyati häm rus tili vä ädäbiyati mutähässislikliridin taşqiri, uyğur tili vä ädäbiyati häm başlanğuç bilim beriş pedagogikisi vä metodikisi, uyğur tili vä ädäbiyati häm tarih, uyğur tili vä ädäbiyati häm ingliz tili muällimlirini täyyarlaş yšnilişidimu elip bardi. Uniŋ paaliyitini tehimu yahşilaş mähsitidä institut rähbärliginiŋ qollap-quvätlişi bilän 1983-jili eçilğan uyğur tili vä ädäbiyati kafedrisiniŋ paaliyitimu alahidä ähmiyätkä egä boldi.

Uyğur bšlümi studentliri oquştiki tirişçanliği bilän bir qatarda, milliy sän°itimizgä bolğan muhäbbitinimu käŋ türdä namayiş qildi. 1980-jili mäzkür institutniŋ bädiiy-grafika fakul'teti studentliriniŋ täşäbbusi bilän mäydanğa kälgän häm asasiy җähättin uyğur bšlümi studentliridin tärkip tapqan «Güldästä» ansambli uzun jillar mabaynida paaliyät elip berip, här hil sän°ät kšrükliriniŋ laureati ataldi. Mäzkür ansambl' kollektivini täşkilläşkä häm uniŋ bädiiy җähättin mukämmällişişigä bolupmu bädiiy-grafika fakul'tetiniŋ studenti, heli märhum Nurlan Һämraev, Uyğur teatriniŋ hazirqi muzıka rähbiri Azat Burhanov vä sän°ätşunasliq pänliriniŋ namziti Gülnarä Sayitova çoŋ ülüş qoşti.

Uyğur bšlümi uçumkarliri bügünki kündä asasän milliy maaripimizniŋ rivaҗlinişiğa kšp küç çiqarmaqta. Almuta şähiri vä Almuta             vilayitidiki mäktäplärdä paaliyät elip berivatqan ustazlar şagirtlirini milliy rohta tärbiyiläp, ularniŋ härtäräplimä bilim elişiğa imkaniyät yaratmaqta. Şuni mämnuniyät bilän täkitläşkä ärziyduki, uyğur bšlümi uçumkarliri bügünki kündä aliy oquş orunlirida, muällimlärniŋ bilimini aşuruş idariliridä, ilmiy-tätqiqat institutlirida, näşriyat, mädäniyät, ädäbiyat, mätbuat sahaliridimu paaliyät elip berivatidu. Qazaqstan Җumhuriyiti mustäqillik alğanda, mäktäplär üçün ilgärki ideologiyadin hali yeŋi ävlat därisliklirini näşir qiliş mäsilisi kštirilgändä, mäzkür bšlümniŋ uçumkarliri šz ustazliriniŋ rähbärligidä oquş programmilirini, därisliklärni, hrestomatiyalärni vä başqimu oquş qurallirini çiqirişqa paal qatnaşti desäk, aşurup eytqanliq ämäs. Ularniŋ arisidin bir pän doktoriniŋ, on bir pän namzitiniŋ, tšrt Qazaqstan Yazğuçilar ittipaqi äzasiniŋ, tšrt «İlham» mukapiti sahibiniŋ, şundaqla kšpligän juquri däriҗilik kategoriyalärgä erişkän ustazlarniŋ yetilip çiqişi mäzkür oquş orniniŋ uyğurlar hayatida häqiqätänmu muhim rol' oyniğanliğiniŋ yarqin ispati bolalaydu. Uyğur bšlümi uçumkarliri buniŋdin taşqiri tiҗarät, quruluş vä başqimu sahalarda paaliyät elip berip, elimiz täräqqiyatiğa bir kişilik tšhpisini qoşmaqta häm şuniŋ bilän bir qatarda, häyrihahliq işliridimu kšzgä kšrünmäktä.

Uçrişişta sšzgä çiqqan filologiya pänliriniŋ namziti             Oktyabr' Җamaldinov, filologiya pänliriniŋ doktori, professor             Mahmut Abdurahmanov, pedagogika pänliriniŋ namzatliri, professor             Tursun Älaev vä dotsent Oğläm Һoşurbaqieva, Uyğur teatriniŋ muzıka rähbiri Azat Burhanov mäzkür baş qoşuşni uyuşturğan sabiq şagirtliriğa minnätdarliğini izhar qildi vä ularniŋ paaliyitigä utuq tilidi.

Andin keyin minbärgä kštirilgän här hil jillarda uyğur bšlümidin uçum bolğanlar — Qizlar pedagogika universiteti Genderliq vä iҗtimaiy tätqiqatlar institutiniŋ yetäkçi ilmiy hadimi, pedagogika pänliriniŋ doktori Munavär Yunusova, Almuta şähärlik muällimlärniŋ bilimini mukämmälläştürüş instituti mudiriniŋ orunbasari, pedagogika pänliriniŋ namziti, dotsent Aliyäm Arzieva, «Örleu» aktsionerliq җämiyiti käspiy bilimni mukämmälläştürüş milliy märkiziniŋ çoŋ metodisti Gülnarä Nasirova, «Atamura» näşriyati uyğur redaktsiyasiniŋ başliği Malik Mähämdinov, Qazaqstan Yazğuçilar ittipaqiniŋ äzasi Tel'man Nurahunov, Yarkänt gumanitarliq-tehnikiliq kolledjiniŋ oqutquçisi, filologiya pänliriniŋ namziti Һakimҗan Һämraev, Qazaq Milliy pedagogika universitetiniŋ dotsenti, filologiya pänliriniŋ namziti Ruslan Arziev, «Birlik» җämiyätlik fondiniŋ prezidenti Adilҗan Zäynavdinov šz sšzliridä bügünki kündä qol yätküzgän utuq-muvappäqiyätliridä ustazliriniŋ ämgäk-äҗriniŋ bar ekänligini vä uni heçqaçan untumaydiğanliğini çoŋqur minnätdarliq bilän tilğa elip, ularğa sağlam salamätlik, uzaq šmür tilidi.

Täntänä ahirida peşqädäm ustazlarğa sabiq studentlar hšrmät bildürüp, çapan kiygüzdi. Uçrişiş mabaynida uniŋğa qatnaşquçilar Uyğur teatriniŋ «Ruhsarä» ussul ansambliniŋ, Dilbär Burhanova vä Alimҗan Abdullaev käbi nahşiçilarniŋ, M.Yaqupov namidiki 101-mäktäp-gimnaziyaniŋ «Dilraba» ussul ansambliniŋ vä mäzkür bilim därgahiniŋ 11-sinip oquğuçisi Kamal Kärimҗanniŋ, şundaqla uyğur bšlümi studentliri täripidin qurulğan «Güldästä» ansambliniŋ sabiq äzaliri täyyarliğan kontsert programmisini tamaşä qildi.

Sabiq savaqdaşlar u küni bir-birini täbrikläp, kšŋül kštiripla qoymay, şundaqla bügünki taŋda milliy maaripimiz aldida turuvatqan problemilar häqqidimu gäp qilip, ularni häl qiliş yollirini otturiğa qoydi. Ularni şundaqla šzliri tähsil kšrgän bšlümniŋ bügünki ähvalimu qiziqturdi. Bu mäsilä toğriliq hazir şu bšlümdä paaliyät elip berivatqan Ruslan Arziev çüşänçä bärdi.

—   Mälumki, Abay namidiki QazMPUda uyğur bšlümi däsläp 1955-jili eçilip, uyğur mäktäpliridiki uyğur tili vä ädäbiyati mutähässislirigä bolğan ehtiyaҗni qanaätländürüp bolğandin keyin yepilip, 1980-jili yänä şu ehtiyaҗ tüpäyli qaytidin eçilğan edi. 1983-jili bolsa, uyğur tili vä ädäbiyati kafedrisi täşkil qilindi. 2000-jillarniŋ beşida Qazaqstandiki barliq aliy oquş orunlirida optimallaşturuş, yäni kiçik kafedrilarni, fakul'tetlarni, hätta aliy oquş orunlirini qoşuvetiş härikätliri käŋ qanat yayğan җäriyanda, kšpligän kafedrilar ohşaş, mäzkür kafedrimu yepilip qaldi. Yeŋi täläp boyiçä, äŋ kiçik kafedrida, kam degändä, 15 ştatliq birlik boluşi keräk ekän. Ändi mäzkür kafedrida bolsa, barliği altä oqutquçi paaliyät elip barğan.            

Ändi uyğur bšlümigä kälsäk, uniŋğa däsläp 25 grant bšlüngän bolsa, keyinki vaqitlarda uniŋ sani yänä şu ehtiyaҗğa bola, bäşkä çüşüp qaldi. 2009 — 2010, 2010 — 2011-oquş jilliri litsenziya mäsilisigä bağliq, uyğur bšlümigä studentlar qobul qilinmidi. Keyin Qazaqstan Parlamenti Mäҗlisiniŋ deputati Murat Ähmädiev bilän җumhuriyätlik Uyğur etnomädäniyät märkiziniŋ sabiq räisi Ähmätҗan Şardinovniŋ bevasitä küç çiqirişi tüpäyli, uyğur bšlümi täläpkarlarğa qayta šz işigini eçiş pursitigä egä boldi.

Biyil milliy statusqa egä universitetlarğa çüşüş üçün testta 70 vä uniŋdin juquri ball alğanlarla qobul qilinidu, degän qaidigä bağliq, uyğur bšlümigä 73 ball bilän Ayım Tergenbaeva isimliq birla täläpkar qobul qilindi. Tšrt grant egilänmidi.            

Hulläs, u künni däm ğenimät, didar ğenimät štküzgän uyğur bšlüminiŋ här hil jillardiki uçumkarliri bir-birini qiyalmay, yänä üç jildin keyin, yäni bšlümniŋ 35 jilliğini nişanliğiçä, amanliq tiläp hoşlaşti.

Şšhrät MÄSİMOV.

SÜRÄTTÄ: uyğur bšlüminiŋ uçumkarliri ustazliri — Oğläm Һoşurbaqievağa (soldin oŋğa),  Azat Burhanovqa, Tursun Älaevqa, Oktyabr' Җamaldinovqa, Mahmut Abdurahmanovqa hšrmät bildürüp, çapan kiygüzdi.

Ähtäm ZİPÄROV çüşärgän sürät.

Bälüşüş

Javap qalduruŋ