Uyğurniŋ pähri — uyğur

0
396 ret oqıldı

Özini tutuş vä kiyiniş mädäniyiti bšläkçä üstün, meŋiş-turuşi vä kişilärgä bolğan muamilisi başqilardin käskin päriqlinip turidiğan bu aq üzlük, sumbatliq jigit här küni koçimizdin štkändä, uniŋğa härkim äriksiz zoqlinip qaraydu. Koçida uçraşqan jutdaşlarğa illiq salimini qilip, hal-ähval soraydu.Män här qetim uni kšrgändä, atisi Kamaldin bilän anisi Hadiça hanimlar bovaq tuğulğanda, uni häqiqiy uyğur oğli bolsun, däp mubaräk ismini “Uyğur” däp qoyğanmekin däp oylaymän.
Һä, uniŋ mubaräk ismi – Uyğur. Buniŋdin 70 jil ilgiri Şärqiy Türkstanda tuğulğan. U ändila altä yaşqa kälgändä täğdir täqäzasi bilän kindik qeni tamğan ana jutini tärk etip, ata-anisi bilän Qazaqstanğa kšçüp çiqidu.
Äşu kšç-kšç altä yaşliq Uyğurniŋ heli yadida. Ular däsläp İli däriyasini boylap parom arqiliq yolğa çiqti. Yaş bala ätrapidikilärgä yär astidin qarap qoyatti. Nemişkidu, ularniŋ hämmisi җim. Üzidä külkä alamätliri kšrünmätti. «Biz nägä ketip barimiz? Bu däriya süyi bizni qayaqlarğa eqitip baridu?» däp oylatti yaş bala. Miŋliğan äjdatlirimizniŋ täşnaliğini qandurup, ana yärgä – җan, dehanlirimizğa nan hädiyä qilivatqan bu muqäddäs däriyaniŋ ularnimu yaman yolda qoymaydiğanliğini u çağlarda yaş bala nädin bilsun…
Uyğurniŋ ailisi däsläp Җambul vilayitiniŋ Lugovoe yezisida biraz turdidä, andin tonuş-bilişlirigä uqaq tartip, Almutiğa birätola kšçüp kelidu. Ata-ana aldi bilän baliliriniŋ oqup bilim elişiğa alahidä kšŋül bšldi. Oğli Uyğurni heç ikkilänmäy şähärdiki 84-rus ottura mäktivigä bärdi. Uyğurmu ata-aniniŋ arzu-ümütini aqlaşqa tirişip, mäktäpni äla bahağa tamamlap, Almutidiki quruluş tehnikumiğa oquşqa çüşti. U bu yärdimu yahşi oqup, šzini hämmä täräptin kšrsitişni bildi.
Tehnikumni tamamliğandin keyin ämgäk paaliyitini sabiq SSSRniŋ Gšş vä süt mähsulatlirini yetiştürüş ministrliginiŋ Almutidiki 4-başqarmisida däsläp addiy naladçik, andin tehnik bolup başlidi. Uyğur Җälilov 1968 –1970-jilliri härbiy hizmitini štäp qaytqandin keyin, bilimini mukämmälläştürüş mähsitidä S.Kirov namidiki Qazaq dšlät universitetiniŋ tarih fakul'tetida tähsil kšrdi. 1972-jildin başlap ottuz jil davamida Qazaqstan Җumhuriyiti Mädäniyät ministrliginiŋ märkiziy apparatida kapital quruluş bšlüminiŋ çoŋ injeneri, bšlüm başliği, başqarma başliği vä җumhuriyättiki mädäniy yadikarliq – mirasgahlarni qoğdaş häm äsligä kältürüş baş başqarmisiniŋ başliği lavazimlirida işlidi.
Andin härhil jillarda «Kazrestavratsiya» trestida başqarma başliği, tarihiy-mädäniy mirasgahlar departamenti mudiriniŋ birinçi orunbasari, Qazaqstan Җumhuriyiti Mädäniyät ministrliginiŋ maddiy vä mäniviy yadikarliqlar ilmiy-tätqiqat instituti mudiriniŋ birinçi orunbasari bolup işlidi.
2008 – 2015-jilliri Ä.Qasteev namidiki milliy dšlät mirasgahi mudiriniŋ orunbasari boldi. Ötkän jillar içidä Mädäniyät ministrliginiŋ җämiyätlik işliriğimu paal arilaşti. U başlanğuç komsomol vä keyiniräk başlanğuç partiya täkşilatiniŋ kativi vä byuro äzasi hizmätlirini atqurdi.
Uyğur Җälilov şundaqla Qazaqstan Җumhuriyitidiki tarihiy-mädäniy yadikarliqlar bilän mirasgahlarni saqlaş, ularni paydiliniş vä tärğip qiliş işliriğimu çoŋ hässä qoşti. Uniŋ bevasitä täşäbbusi vä paal arilişişi bilän tarihiy-mädäniy yadikarliqlarni saqlaş, äsligä kältürüş vä paydiliniş boyiçä dšlät däriҗisidiki başqarma quruldi.
Ötkän jillar içidä Uyğur Җälilov šz sahasi boyiçä hämmä täräptin yetilgän mutähässis süpitidä tonuldi. Uniŋ arilişişi bilän mädäniy miraslirimiz bilän yadikarliqlarni saqlaş vä qoğdaş häqqidä kšpligän dšlätlik programmilar häm layihilär käşip qilindi. Arheologiyalik täkşürüşlär jürgüzülüp, tšrt yüzdin oşuq tarihiy, arheologiyalik vä benakarliq yadikarliqliri äsligä kältürüldi. Ularniŋ bäziliri YuNESKOniŋ duniyaviy ähmiyiti bar yadikarliqlar tizimiğa kirgüzüldi.
Uyğur Җälilovniŋ moşundaq kšp jilliq ämgigi dšlät täripidin munasip bahalinip käldi. U «Mädeniet qayratkeri» bälgüsiniŋ sahibi ataldi. Onliğan medal'lar vä Pähriy yarliqlar bilän täğdirländi.
Uyğur Җälilov kšpligän kšrgäzmilärni uyuşturuş vä štküzüştimu täҗribilik mutähässis süpitidä kšzgä çüşti. Uniŋ bevasitä uyuşturuşi bilän Qazaqstanda vä çät ällärdä täsviriy vä ämäliy sän°itimizgä ait birnäççiligän kšrgäzmilär uyuşturuldi. Bolupmu 1997-jili Amerikiniŋ Vaşington şähiridä štküzülgän kšrgäzmä alahidä ähmiyätkä egä boldi. U elimiz Prezidenti Nursultan Nazarbaevniŋ moşu älgä bolğan säpiri harpisida uyuşturulup, uniŋğa ikki dšlät rähbärliri qatnişip, juquri bahasini bärgän edi. 1993 – 1994-jilliri Türkiyaniŋ Änqärä, Stambul, Qäysäri 2001-jili Avstriyaniŋ Vena, Zal'tsburg, İnsburk, Gratsa şähärliridä štküzülgän kšrgäzmilärmu täläp däriҗisidä bolup, millitimizniŋ täsviriy vä ämäliy sän°itiniŋ durdanilirini pütkül duniyağa tonutti.
Uyğur rässamliriniŋ iltimasi bilän Uyğur Җälilov «Miŋ Oy» bädiiy rässamlar galereyasini täşkil qilip, uni on jil başqurdi. Moşu jillar җäriyanida 20din oşuq uyğur rässaminiŋ ämgäkliridin ibarät kšrgäzmilär uyuşturulup, milliy sän°itimizniŋ moşu türini tärğibat qilişta tilğa alarliq işlar ämälgä aşuruldi. Bu vä başqimu paaliyiti üçün Uyğurniŋ rähbärligidiki «Miŋ Oy» rässamlar galereyasi 2001-jili «İlham» mukapitiğa sazavär boldi.
2005-jili millitimiz içidin çiqqan tonulğan şähslär toğriliq «HH äsir namayändiliri» kitavi näşir qilindi. Mäzkür kitapta Uyğur Җälilovniŋmu ismi häqliq yosunda orun aldi.
İsmiğa җismi yaraşqan Uyğur Җälilov šziniŋ pütkül aŋliq hayatini hälqimizniŋ mädäniy mirasliri bilän tarihiy yadikarliqlirini saqlap, kälgüsi ävlatqa qalduruşqa beğişlidi.
Uyğur Җälilov – bu künlärdä jutumizdiki äŋ ülgilik, inaq ailiniŋ atisi. Ömürlük җüpti Zohra ikkisi üç pärzänt kšrüp, ularni zamanğa layiq tärbiyiläp šstürdi. Pärzäntliriniŋ üçilisi aliy bilimlik, häliq hizmitidä.
Bügün biz, ottuz oğul mäşräp ähli, mäşrivimizniŋ güli, hämmimizniŋ pähri bolğan Uyğur Җälilovni mubaräk yätmiş yaşliq tävälludi bilän çin qälbimizdin täbrikläp, uniŋğa uzaq šmür, ailäviy bähit-saadät tiläymiz.

Nurdšlät MURADİLOV, peşqädäm jurnalist.

Bälüşüş

Javap qalduruŋ