Millätpärvärlik yolida

0
250 ret oqıldı

Buniŋdin 15 jil muqäddäm Sadiqҗan Yunusovniŋ «Naş Mir» näşriyatida uyğur hälqiniŋ XİX äsirdiki muräkkäp vä eçinişliq tarihiy җäriyanida İli vadisida vuҗutqa kälgän Yarkänt şähiriniŋ 120 jil toluşiğa beğişlanğan «Qutluq diyar, gšzäl Yarkänt» namliq kitavi yoruq kšrgän edi. Muällip bu hšҗҗätlik äsärni šzi yaşiğan täväniŋ etnik tarihi, turmuşi, yeza egilikliri, sän°iti vä mädäniyitigä vä maaripiğa beğişliğanliği meni nahayiti oylandurğan. Yarkänt tarihi toğrisida nurğunliğan materiallarni arhivlardin qarap, selişturup, munasivätlik adämlär bilän sšhbätlişip, şähärniŋ güllinip, tonuluşiğa šz hässisini qoşqan şähslärniŋ fotosürätlirini bärgän. Bu kitapta päqät uyğurlarniŋla tarihiğa ait materiallar bolmay, bälki tävädä yaşaydiğan häliqlärniŋ pähirlängidäk şähsliri toğriliqmu mänbälär orun alğan.
Män uyğur tilida bilim beridiğan çoŋ bir därgahniŋ mudiri süpitidä muällimlärniŋ, oquğuçilarniŋ äynä şundaq iҗadiyät bilän şuğullanğanliğini haliğan bolar edim. Oquğuçilarniŋ ilmiy layihiliri bilim elivatqan mäktiviniŋ, tuğulup šskän jutiniŋ, vilayitiniŋ tarihi, ämgäk märdaniliri, jutiğa şan-şäräp elip kälgän jutdaşliriğa beğişlansa, ularğa rähbärlik qilidiğan muällimlärniŋ ämgigimu yemişlik bolatti. Häliqlär, jutlar, adämlär bir-birini yeqindin tonup, millätlär dostluği tehimu mustähkämlinip, güllinätti.
— Biz, uyğurlar, üçün šzimizniŋ mädäniyitini saqlap, rivaҗlanduruşqa häm 62 mäktäptä 15000ğa yeqin qarakšzlirimizgä ana tilida bilim elişi üçün imkaniyät yaritilğan. Ana tilimizda därisliklär, metodikiliq qurallar, ädäbiy kitaplar näşir qilinmaqta. Mana moşu mäsililärni etivarğa alğan Sadiqҗan Yunusov šziniŋ yaşinip qalğiniğa qarimay, milliy maarip sahasiniŋ tehimu rivaҗlinişiğa šz ülüşini qoşuşni qarar qildi. U äräp grafikisi asasidiki uyğur yeziğida näşir qilinğan tarih, ädäbiyat-sän°ät, til, milliy urpi-adät vä diniy etiqat mäsililirigä ait nurğunliğan kitaplarni kirill yeziğida näşirgä täyyarlap, ilim-märipätkä täşna hälqimizniŋ paydilinişiğa täğdim qildi.
Qazaqstan diyarida moşu küngiçä yoruq kšrmigän «Һazirqi zaman uyğur tiliniŋ izahliq luğitiniŋ» üç tomi Qazaqstan Җumhuriyiti Mädäniyät vä sport ministrligi Tillarni rivaҗlanduruş vä җämiyätlik-säyasiy paaliyät jürgüzüş komitetiniŋ tapşurmisi boyiçä «Qazaqstan Җumhuriyitidä tillarni rivaҗlanduruş vä paydilinişniŋ 2011 — 2020- jillarğa beğişlanğan dšlät programmisiğa» benaän «Däuir» näşriyatida hškümät hesaviğa näşir qilinip, mäktäplärgä häqsiz tarqitildi. Bu izgü işmu yänä şu millätpärvär insan Sadiqjan Yunusovqa mänsüp.
Pursättin paydilinip, män barliq muällimlär vä oquğuçilar namidin mäktäp kitaphaniliridin orun alğan bebaha äsärlär üçün Sadiqҗan Yunusovqa minnätdarliq bildürüp, uni 80 yaşliq tävälludi bilän qizğin täbrikläp, mustähkäm salamätlik vä iҗadiy utuq tiläymän!
Şavkät ÖMÄROV, Almuta şähärlik mäslihätniŋ deputati,Qazaqstan hälqi Assambleyasiniŋ äzasi, Uyğur tilida bilim beridiğan mäktäplär
assotsiatsiyasiniŋ räisi.

İradisigä qayilmän

Duniyada bäzi adämlär barki, ularniŋ barliği bilän yoqluğiniŋ heçbir pärqi yoq. Ular šlsä, heçkim äslimäydu, yoqap kätsä, izdimäydu. Mundaq adämlärniŋ җämiyätkä jük boluştin başqa heçqandaq ähmiyiti bolmasliği mümkin. Amma, yänä şundaq insanlar barki, ular heç šlmäydu, ular hälqiniŋ qälbidä mäŋgü yaşnap turidu. Çünki ular hälqi üçün tär tškidu, iz qalduridu, hayatidin mevä beridu. Şuŋlaşqa ular härgiz šlmäydu. Bu künlärdä 80 yaşliq tävälludini qarşi elivatqan Sadiqҗan Yunusov äynä şundaq šlmäydiğan, qaldurğan hizmät-paaliyätliri bilän hälqiniŋ qälbidä mäŋgü yadlinip turidiğan kişilärniŋ biridur.
Sadiqҗan Yunusov bilän tonuşqan on näççä jildin beri, u kişiniŋ iradisigä, ählaq-päzilitigä, kämtarliğiğa, tirişçanliğiğa qayil bolup kelivatimän. U uluq «Qur°an Kärimniŋ» uyğurçä tärҗimisini kirill häripi bilän besip çiqti häm uni šzi näşirgä täyyarlidi. Şundaqla u käminäniŋ birnäççä kitavini, җümlidin «Täpsir җävhärliri» («Qur°an Kärimniŋ» izahliq luğiti) namliq 9 tomluq äsärini kirill häripidä näşirgä täyyarlidi. Mäzkür äsärniŋ birinçi tomi yeqinda milliy maarip җankšyäri Dilmurat Kuzievniŋ hiraҗiiti bilän näşir qilinip, musulman qerindaşlirimizğa häqsiz tarqitildi.
Sadiqҗan Yunusov uşbu vä başqimu kšpligän nadir äsärlärni näşirgä täyyarlaş җäriyanida nurğun äҗir siŋdürdi.
Җanabi Alla taaladin Sadiqҗan akiğa uzaq šmür, mustähkäm salamätlik vä hatirҗämlik tiläymän. Yüz yaşaŋ, aka!
Muhämmät YÜSÜP,  diniy šlima. Җiddä, Säüdiyä Äräpstani.

Bälüşüş

Javap qalduruŋ