«Ünsiz aqqan qälbim yaşliri…»

0
143 ret oqıldı

Amitim şu qädär boldiki, iҗadiy paaliyitimniŋ däsläpki jillirini «Kommunizm tuği» (hazirqi «Uyğur avazi») gezitiniŋ «Mädäniyät» bšlümidä ana tilimizniŋ täŋdişi yoq mahirliriniŋ biri Һezim aka Bähniyazov bilän başlap, gezitqa kälgän maqalilarni tährir qiliş qir-sirlirini ügängän bolsam, keyinki 15 jilida «Ädäbiyat» bšlümidä qädirdan akilirim Dolqun Yasenov vä Savutҗan Mämätqulovlar bilän yanmu-yan hizmätdaş boldum. Bu jillarni män täsävvur qilişqa til yätmäydiğan äjayip gšzäl iҗadiyät beğida štküzgän hayatim däp bilimän. Ana tilimniŋ tavlinişiğa, iҗatkar süpitidä şäkilllinişigä asas salğan bu dävrimni “İҗadiyät beği” deyişimniŋmu bir näççä sävävi bar. Çünki bu bağda män ädäbiyatimiz vä sän°itimizniŋ durdaniliri bolğan ataqliq ädiplirimiz Jamaldin Bosaqov, Һezmät Abdullin, Mäsimҗan Zulpiqarov, İliya Bähtiya, Qurvan vä Turğan Tohtämovlar, Helil Һämraev, Mšmün Һämraev vä kompozitorlar Nizamdun Kibirov, Azat Burhanov qatarliq äҗayip insanlarni moşu җayda pat-pat uçratqan edim. Äslidä bu äziz insanlarniŋ här qaysisiniŋ meniŋ hayatimdiki orni alahidä. İҗatkar vä insan süpitidä tiklinişimgä här qaysisiniŋ ülüşi zor. Şu tüpäyli ularni äslisäm taŋlarni taŋlarğa ulişim mümkin. Lekin bügün gäp päqät Dolqun aka toğriliq bolğaçqa, keyinki misralirimni asasän şu äziz akamğa beğişlimaqçimän.
Ottura boyluq, aq-seriq kälgän Dolqun aka Yasenov – meniŋ oyumçä, ätrapiğa šzigila has sirliq näzär bilän baqidiğan insan edi. Äytävir maŋa uniŋ jürüş-turuşidinla siliq-sipayiliq, mehir-şäpqät, äqil-parasät tškülüp turğandäk bilinätti. U yaq dayim huşhoy vä oçuq- yoruq jüridiğan. Şair akamniŋ dostliri bilän dayim orunluq çaqçiğini ayimay işlitidiğan hislitini kšrüp jürgän män däsläpki päytlärdä uni heç ğämsiz insan däpmu oylaptekänmän. Yaşliğimmu, yaki diqqätsizligimmu bilmidim, şähsän uniŋ çirayidin ğäm-qayğuniŋ iznasini bayqimiğan edim. Jillar štkänsiri mänmu çoŋ boldum. Qädirlik akam meni muŋdişi süpitidä tonup, äŋ esil sirliri bilän bšlüşti. Şu tüpäyli qädirlik ustazim vä muŋdaş akamniŋ şu bir gšzäl jillarda maŋa işäş qilğan sirliri qälbim tšridiki sir sanduğumda helimu saqlaqliq vä altun açquç bilän quluplaqliq. Äşu muŋdişiştin keyin, ustazimniŋ näqädär batur, hayat sinaqliriğa işängüsiz däriҗidä çidamliq ekänligigä häyran boldum. U kişiniŋ beşidin štkän issiq-soğni til bilän yätküzüş mümkin ämästäk bilindi maŋa.Säyasätkä munasivätlik çüşkünlüklirini hesaplimiğanda, ata-ana, qom-qerindaşliridin, hätta ikki pärzändidinmu ayrilip, uzaq jillar җudaliqta jürsimu, yänila täbässümini yoqatmay yaşaşniŋ šzi ärlik ämäsmu!
– Uzaq jillar davamida Vätängimu, ata-ana vä balilarğimu yetälmäy
štkän hayatni beşidin štmigän adämgä täsävvur qiliş täs, siŋlim, — däp başliğan edi Dolqun aka sšzini däsläpki kindik qeni tamğan jutiğa barğan säpirini äsläp. – Meniŋ üçün äŋ eğir hissiyat: «samolet jutqa yeqinlaşti, šzäŋlarni täyyarlaŋlar» degän hävärni aŋliğan päyttä boldi. Az vaqittin keyinla qädirdanlirimni kšridiğinimni bilivatimänu, lekin jüräktiki hayaҗanğa egä bolalmayvatimän. «Ablaa» däymän šz-šzämgä, şunçä jil çidiğan bu jüräkniŋ nemä qilğinidu ?! Һätta qinidin hazirla sirtiğa çiqip ketidiğandäk düpüldäp soquvatqinini aŋlavatimän. Һazir samolettin kütüvatqan qädirdanlirimniŋ yeniğa qandaqmu yetivalarmän, däp ändişä qilimän. Undaq deginim, ayaq-qolniŋ midirlişini sezälmäyvatimän. Qandaqmu ornumdin turuvalarmän, däpmu änsiräymän. Qisqisi, ularniŋ yeniğa qandaq yetip barğinimni hatiriläşkä talay qetim tirişsammu, bügünki kündä heç äslälmäymän. Ariliqta mälum vaqitqa hoşumni yoqitip qoyğandäk ähvalda boldum. Bir çağda qarisam, ularniŋ hämmisini bağrimğa oravelip turuptimän. U kündiki hissiyat meniŋ hayatimda heç qaçan qaytilanmaydiğinini eniq bilimän… Eytmaqçi, män jillar davamida Һäbibäm hädiŋizgä säzdürmäy jiğlaşni üginivalğan edim. Tün yerimiğiçä oylar bilän yetip, qälbimdin çiqqan ünsiz yaşlar yüzümdin sirilip, tähiyämgä jiğiliverätti, jiğiliverätti halas…
– U çağlarda meniŋ balilirim kiçik vä hayat täҗribämmu az bolğaçqa, Dolqun akiniŋ bu hekayisi äqlimni lal qilivätkän edi. Män ändi uniŋğa başqiçä kšz bilän qaraydiğan, jiraqlarğa tikilgän kšzliri astidiki qayğu vä muŋni kšräläydiğan boldum. Däl şu päyttä bağrimdiki pärzäntlirimni uzaq jillar kšrälmäy qelişni täsävvur qiliş mümkin ämästäk sezilgän edi. Lekin hayatniŋ bändigä täyyarlap qoyğan soğisini aldin-ala bilip bolalmaydikänmiz. Jiraqtiki pärzäntkä bolğan seğiniş otini besiş üçün, tün keçidä bir çekitkä qadilip, qälbtin tškülgän «ünsiz mehmanni» ätraptikilärgä säzdürmäy şundaqla ünsiz kütüveliş usulini män Dolqun akidin üginivalğan ekänmän. Bäzän meniŋmu taŋlirim äynä şundaq atidiğini bar…
Şair akamdin miras qalğan äynä şundaq aliy hususiyätlärniŋ biri ana tilimizğa, ana Vätängä çäksiz muhäbbät bağlaş edi.
Öldi däp biliŋlar elimdin käçsäm,
Җahalät basqusi bilimdin käçsäm.
Uyğurniŋ tizimidin šçürüŋ därhal,
Җan anam ügätkän tilimdin käçsäm…
Mana bu misralarğa ait hissiyatni Dolqun akam meniŋ jürigimgä orunlaşturup kätkän ekän. Mänmu şu hil muhäbbät otida kšyginim kšygän. «Bizniŋ qizimiz bizni huddi çšçitip qoyuştin änsirigändäk bšlümgä ayiğiniŋ uçi bilän, säzdürmäy kirip kelidu», däp qoyatti bäzän Dolqun aka. Män buni: «Bizniŋ qizimiz häqiqiy uyğur qizi» — dedi däp qobul qilattim. Äslidimu şundaq edi. Çünki aliy päzilätlik ustazlirim aldida başqiçä bolup yetiliş mümkin ämäs edi.
Dolqun Yasenov muhäbbät mavzusiğimu alahidä iştiyaq bilän muraҗiät qilatti.
Bahar ohşaş külüp huşhoy yar käldi,
U kätkändä, zimistan vä qar käldi.
Yarsiz içkän şarap maŋa zähär bop,
Käŋri aläm qäpäz ohşaş tar käldi, – däp yaŋza-yaŋza lirikiliq muhäbbät misralirini çaçatti ädip.
Daŋliq şair akam bilän biz ailäviy arilaşqan eduq. Öyümizdä mehman bolup, balilirimizniŋ kiçik çağliridiki muhimlirida tšrümizdä oltardi…
Ah, duniya! Täŋşälmigän duniya! Meniŋ juqurida iҗadiyät mevizarliğiğa qiyas qilğan räŋmu-räŋ mevilik beğim qälbim täsävvurida çapsanla çšlgä aylanğandäk boldi. Çünki beğimniŋ bahaliq mevilik däräqlirigä ohşatqan, juqurida atap štkän akilirim biriniŋ käynidin biri baqiğa ravan boldi. Meniŋ alämşumul talantqa egä Dolqun akammu arimizdin kätti. Kätti, lekin bizgä alämşumul bahaliq äsärlirini qaldurup kätti. Şu bir jilliri šzämni talantliq akilirim arisida äşu bağniŋ yeganä gülidäk bähitlik vä ärkä his qilğan bolsam, akilirim vapatidin keyin vä ta bügüngiçä äziz ularni kinäş vä çoŋqur yoqitiş hissiyati bilän kšŋlüm miskinläşkän halda yaşimaqtimän…
Gülbähräm HOŞAEVA, yazğuçi.

Bälüşüş

Javap qalduruŋ