Milliy maarip — moҗutluğimiz mänbäsi

0
1 033 ret oqıldı

1-sentyabr' küni elimizniŋ barliq ottura bilim beriş mäktäpliridä däsläpki qoŋğuraq sadasi yaŋrap, oquğuçilarni mäktäpkä çaqiridu. Mundaq täntänilik märasim Panfilov, Uyğur, Ämgäkçiqazaq, Talğir nahiyäliri bilän Almuta şähiridiki uyğur baliliri bilim elivatqan mäktäplärdimu dağduğiliq atap štülidu.

Pursättin paydilinip, şu närsinimu qoşumçä qilğan orunluqki, aldin-ala elinğan mälumatlarğa asaslansaq, elimiz boyiçä 2,5 million  oquğuçiğa 7690 mäktäp šz işigini açidu. Birinçi sinipqa qädäm täşrip qilivatqanlarniŋ sani — 270 miŋ ätrapida. Biz, šz novitidä, barliq muällimlär bilän oquğuçilarni 1-sentyabr' — Bilim küni bilän sämimiy täbrikläymiz.

Şunimu mämnuniyät bilän täkitläş lazimki, ayrim jutlarda päqät keyinki jillardila mäktäplirimizgä bala toplaş mäsilisigä härtäräplimä kšŋül bšlünüvatidu. Bu mäsilä asasiy җähättin milliy maaripniŋ ähmiyitini toğra çüşängän, mäktäp rähbärligi vä kollektivi bilän jutniŋ šz ara munasiviti toğra yolğa qoyulğan җaylarda oŋuşluq yeşilivatidu.

Qazaqstan Җumhuriyitiniŋ — Konstitutsiyasidimu, yäni uniŋ 19-maddisiniŋ 2-punktida «Һär kim ana tili vä mädäniyitini ärkin paydiliniş, munasivät qiliş, tärbiyä, oquş vä iҗadiyät tilini ärkin tallaveliş hoquqiğa egä», däp täkitlängän. Ämäliyatta qandaq? Biz Asasiy Qanunimizda kšzdä tutulğan äynä şu hoquq, mümkinçiliklärdin toluq paydilanmayvatqanliğimiz eçinişliq.

Talaşsizki, şagirtlarniŋ bilim däriҗisi ustazlarniŋ ämgigigä, iҗadiy izdinişigä bağliq. Bu җähättin oqutuş uyğur tilida jürgüzülidiğan mäktäplärdimu utuqlar az ämäs. Mäsilän, här jili onliğan uçumkarlar aliy vä mähsus ottura oquş orunliriğa çüşmäktä. Oquğuçilirimiz şähärlik, vilayätlik konkurs-kšrüklärgä, җumhuriyätlik ilmiy-ämäliy änҗumanlarğa qatnişip, Pähriy yarliqlarğa, mähsus sertifikatlarğa sazavär boluvatidu. Şundaqla oquğuçilar mäktäptiki pän häptilikliri dairisidä štküzülüvatqan käçlär bilän munazirilärdä bilimlirini sinimaqta. Ular şähärlik, vilayätlik pän olimpiadilirida mukapatliq orunlarni egiläp, mäktäplirimiz şänini qoğdap kelivatidu. Täҗribilik, istedatliq märipätçilirimiz, şükri, yetärlik. Almuta şähiridiki, Panfilov, Uyğur, Ämgäkçiqazaq, Talğir nahiyäliridiki bilim därgahlirida ünümlük paaliyät elip berivatqan nurğunliğan muällimlär toğriliq äynä şundaq deyişimiz mümkin. Muällimlirimiz şagirtliriğa süpätlik bilim beriş bilän billä, härqandaq iҗtimaiy-säyasiy, mädäniy çarä-tädbirlärni uyuşturuşqa paal qatnişivatidu. Mäktäp ätrapini avatlaşturuş, härhil mäyrämlär bilän uçrişişlarni štküzüş pedagoglar kollektiviniŋ zimmisidä. Umumän, oqutuş uyğur tilida jürgüzülidiğan bilim därgahlirida süpät mäsilisi asta-asta rätlinivatqanliqtin, muhimi, ata-anilarniŋ besim kšpçiligi mäsiliniŋ mahiyitini toğra çüşinivatqanliqtin, pärzäntlirini ana tilida oqutuvatidu. Aldin-ala elinğan mälumatlar boyiçä biyil Panfilov nahiyäsidiki H.Һämraev namidiki  ottura mäktäptä — 2, Bilal Nazim namidiki  ottura mäktäptä — 4, Ämgäkçi ottura mäktividä — 2, Җambul namidiki ottura mäktäptä — 2, Pänҗim yezisidiki A.Rozibaqiev namidiki ottura mäktäptä — 2, Çoŋ Çiğan yezisidiki ottura mäktäptä — 2, Ämgäkçiqazaq nahiyäsiniŋ Bayseyit yezisidiki İ.Tayirov namidiki ottura mäktäptä — 2, Çeläk yezisidiki A.Rozibaqiev namidiki ottura mäktäptä — 2, Uyğur nahiyäsiniŋ Çonҗa yezisidiki İ.Bähtiya namidiki 3-ottura mäktäptä — 2, Çarin yezisidiki M.Һämraev namidiki ottura mäktäptä — 2, Ğalҗat yezisidiki ottura mäktäptä — 2, Avat yezisidiki Һ.İskändärov namidiki  ottura mäktäptä 2 uyğur sinipini eçiş kšzdä tutuluvatidu. Ändi Almuta şähiridiki A.Rozibaqiev namidiki 153-mäktäp-gimnaziyadä — 6, M.Yaqupov namidiki 101-mäktäp-gimnaziyadä — 5, M.Һämraev namidiki 150-uyğur ottura mäktividä — 3 sinip eçilmaqçi. Qalğan mäktäplärdä hazirçä birdin 1-sinip eçilğan. Buniŋdin taşqiri biyil kšpligän mäktäplärdä mäktäp aldi täyyarliq siniplirimu eçilğan. Bu, älvättä, mäktäp muällimliri vä jut aktivistliri täripidin җamaätçilik arisida jürgüzülgän tinimsiz çüşändürüş, täşviqat işliriniŋ mevisidur. Yeŋi oquş jili başlanğiçä, uyğur sinipliriğa kelidiğan balilar saniniŋ yänä kšpiyidiğanliğiğa ümüt qilimiz.

Moşu yärdä şu närsini qoşumçä qilğan orunluqki, keyinki ikki-üç jil davamida Talğir nahiyäsiniŋ Tuzdıbastav vä Besağaş yezilirida häm Almuta şähiriniŋ Һšҗҗät mähällisidä istiqamät qilidiğan ayrim qerindaşlirimiz šzliri yaşavatqan mälilärdiki ottura mäktäplärdä kšp jillardin beri uyğur sinipliri paaliyät elip berivatqan bolsimu, nemişkidu birinçi sinipqa baridiğan pärzäntlirini şähärdiki M.Yaqupov namidiki 101-mäktäp-gimnaziyadä  oqutuvatidu.  Älvättä, härbir ata-ana šz pärzändini yahşi mäktäplärdä häm šz väzipisigä җavapkärlik bilän qaraydiğan muällimlärniŋ qolida oqutqusi kelidiğini täbiiy. Uniŋğa heçkim çäk qoyalmaydu. Şundimu, biz yezilarda šz vaqtida miŋ bir mäşäqätlär bilän eçilğan häm hazirqi kündä imkaniyitiniŋ bariçä  paaliyät jürgüzüp kelivatqan uyğur mäktäpliri bilän siniplirini kšzimizniŋ qariçuğidäk saqlap qelişimiz keräk. Öz novitidä ata-anilarmu yezilarda işlävatqan muällimlärgä süpät mäsilisigä kšŋül bšlidiğan vaqitniŋ alliqaçan kälgänligini eytip, җiddiy täläp qoyuşi keräk. Ägär undaq qilmaydekänmiz, ularniŋ ätä-šgün  «Bala sani yetişmäydu», degän banä-säväplär bilän yepilip ketişi ehtimaldin jiraq ämäs.

Häyriyat, milliy mäktäp — moҗutluğimiz mänbäsi. Demäk, millät šziniŋ varislirini härtäräplimä täyyarlimisa, uniŋ tarih sähnisidä moҗut bolup turuşi äsla mümkin ämäs degän sšz. Şuniŋ üçün ana mäktivimizni gülländürüş, pärzäntlirimizni ana tilimizda oqutuş hämmimizniŋ birinçi novätlik väzipisidur.

Şämşidin AYuPOV.

Almuta şähiri.

Almuta şähiridiki A.Rozibaqiev namidiki 153-mäktäp-gimnaziyadä — 6, M.Yaqupov namidiki 101-mäktäp-gimnaziyadä — 5, M.Һämraev namidiki 150-uyğur ottura mäktividä — 3 sinip, Panfilov nahiyäsidiki Bilal Nazim namidiki ottura mäktäptä 4 sinip eçilmaqçi. 

 

«Mäktäpkä yol» aktsiyasi

 

Ottuz oquğuçi soğa aldi

Uyğur nahiyälik içki säyasät bšlümi, «Nur Otan» HDPniŋ nahiyälik şšbisi, nahiyälik maarip bšlümi vä hamiylar täripidin Çonҗa yezisidiki 1-ottura mäktäptä uyuşturulğan «Mäktäpkä yol» häyrihahliq aktsiyasigä tšrt ottura vä bir korrektsiyalik yšniliştiki mäktäplär muällimliri, ata-anilar vä iҗtimaiy ähvali tšvän aililärdä tärbiyilinivatqan mäktäp yeşidiki balilar iştrak qildi.

Uniŋda sšzgä çiqqan nahiyä hakiminiŋ orunbasari Dävletjan Demenbaev vä «Nur Otan» HDPniŋ nahiyälik şšbisi räisiniŋ birinçi orunbasari Mävlen Nurov štküzülüvatqan aktsiyaniŋ dšlätlik ähmiyätkä egä ekänligini täkitläp, uni uyuşturuşqa hamiyliq qilğan jutdaşlar bilän karhana-mähkimilär rähbärlirigä vä җämiyätlik täşkilatlar yetäkçilirigä šzliriniŋ minnätdarliğini izhar qildi.

Eytiş keräkki, mäzkür aktsiya štküzülüvatqan tšrt jil mabaynida nahiyäniŋ 3670 oquğuçisiğa hamiylar täripidin 500 miŋ täŋgä miqdarida yardäm kšrsitilgän. Bäşinçi qetim štküzülüvatqan iş-çarä biyilmu nahiyä yeziliridiki mäktäplärdä davamlişip, şuniŋ nätiҗisidä 400gä yeqin oquğuçini oquş quralliri bilän täminläş kšzdä tutuluvatidu. Buniŋ yarqin ispati retidä, şu küni hamiylar 30ğa yeqin oquğuçiğa oquş qurallirini soğa qildi.

Aktsiya ahirida  Mävlen Nurov  yardämgä muhtaҗ aililärgä dayim yar-yšläk boluşqa kšpçilikni ündäp, sahavätlik işlarda paalliq kšrsitivatqan nahiyälik mäslihät deputatliriğa, «Qazaqtelekom» aktsionerliq җämiyitiniŋ nahiyälik şšbisi, nahiyälik içki işlar bšlümi, ağriqhana, gaz tarmaqliri vä seliq komiteti qatarliq bir türküm karhana-mähkimilärgä nahiyälik şšbä namidin Täşäkkürnamä vä Pähriy yarliqlarni tapşurdi häm ularniŋ paaliyitigä utuqlar tilidi.

Mahmut İSRAPİLOV.

Uyğur nahiyäsi.

 

Bälüşüş

Javap qalduruŋ