Atiniŋ armini orunlandi

0
861 ret oqıldı

Moşuniŋdin yerim äsirdin oşuq vaqit ilgiri Almutida barliq şipahanilarda, şundaqla jirik zavod-fabrikilar qarimiğida jiŋnä bilän davalaş kabinetliri bolidiğan. Män buni demisämmu, ähvalniŋ äynä şundaq bolğanliğini çoŋ ävlat yahşi bilidu.Sävävi, yärlik puhra üçün kšp җähättin yeŋiliq bolğan davalaşniŋ bu usulida päqät bizniŋ tarihiy Vätiminizdin çiqqan häm ularniŋ kšpçiligigä yeqindin tonuş kişilär hizmät qilatti. Män ularniŋ bäziliri bilän qoyuq arilaştim. Bari Muhlisov, Ablemit Tayirovlar şular җümlisidindur. Keyin ularniŋ qatariğa Kärim Bekmuhamedov qoşuldi. Män uniŋ bilän Aydin bäg rähbärligidiki mäşräpkä ikki-üç jil billä qatnaşqan. Kärim šz käspi boyiçä juquri däriҗilik mutähässis edi. Aŋlişimçä, Qazaqstan Kompartiyasi Märkiziy Komitetiniŋ birinçi kativi Dinmuhamed Qonaev istipağa çiqqanda, ikki jildäk ağinimizniŋ qolida davalanğan ekän. Yänä bir eytip ketidiğan närsä, Kärim Bekmuhamedov jiŋnä bilän davalaş җämiyitiniŋ rähbiri väzipisini atquratti. Ularniŋ qatariğa Җumahun Abdurahmanov, Mutällip İminov, Rayaz Sabitov qatarliq salahiyätlik mutähässislärni qoşuşqa bolatti. Rayaz akimiz käspi boyiçä terapevt häm nevropatolog bolup, šz ağriqhanisida jiŋnä bilän davalaş usulidinmu paydilinatti.
Meniŋ jiŋnä bilän davalaş usuli häm moşu sahada hizmät qilğan millitimiz väkilliri toğrisida sšz qilğinimniŋ sävävi tšvändikiçä. Almutida başqilar qatarida şähärdiki vä uniŋ ätrapidiki nahiyälär baş jigitbaşliridin ibarät mäşräp moҗut. Uniŋ tärkividä şundaqla alimlar, җämiyätlik işliriniŋ aktivistliri bar. Şu mäşräptä män şähärdiki Bostandıq nahiyäsiniŋ baş jigitbeşi Abdumeҗit İminov bilän tonuşup qaldim.
Abdumeҗitniŋ dadisi Mutällipkam äslidä moşu tävälik. Öz vaqtida kšpçilik qatarida uniŋ ata-anisi çegaridin štüp, Ğulҗiğa җaylişidu. Tirişçan jigit mäktäptin keyin fel'dşerliq kurslarni tamamlaydu vä šzlügidin jiŋnä bilän davalaş usulini üginidu. 1958-jili bala-çaqisi bilän Qazaqstanğa qaytidu vä Almutidiki “2-pyatiletka” atalğan mähälligä orunlişidu. Uniŋğa qarilidiğan bemarlar yetärlik bolsimu, akimiz aliy mälumat elişni, vraç boluşni arman qilidu. Moşu mähsättä Almutidiki tibbiy institutniŋ käçki bšlümigä çüşüp, uni muvappäqiyätlik tamamlaydu. Atalğularniŋ hämmisi latinçä, yäni rusçä bolğanliqtin, student rus tilini üginişni “Elipbädin” başlaydu. U hizmät qilğan şähärdiki 6-şipahanida, bolupmu AHBKniŋ sanatoriyasidä bemarlarniŋ besim kšpçiligi rus tilida sšzlişätti.
Atiniŋ käspini çoŋ qizi davamlaşturidu. U nevropotolog vä jiŋnä bilän davalaş terapevti bolup yetilidu. Abdumeҗit bolsa, tamamän başqa käsipni tallaydu: yeza egiligi institutini sirttin tamamlap, sovhozda toŋlatqular boyiçä slesar' bolup hizmät qilidu. Zaman šzgirişigä ägişip, bilän tiҗarät bilän şuğullinidu vä uzun vaqit kšmür bazisida ämgäk qilidu.
Oğliniŋ tapaviti yahşi bolğanliqtin, uniŋ ailisiniŋ turmuşi jildin-jilğa paravänlişivatsimu, atiniŋ Abdumeҗitniŋ işidin kšŋli tolmatti. U oğul pärzäntliriniŋ çoŋi dohtur bolsa, Abdumeҗitniŋ balilirimu şu yol bilän meŋip, dohturluqni İminovlarniŋ ailäviy käspigä aylanduridu däp oylatti. Moşu mähsättä Mutällip aka hususiy klinika eçişni oylatti.
– Dadam, hayatiniŋ ahirqi saat, dämlirigiçä šz bemarliriniŋ ğemini yätti. Dadamğa jiraqtiki yezilar turğunlirimu muraҗiät qilatti. Künlärniŋ biridä Häşkiläŋ täräptin är-ayal käptu. Dadam ularni adättikidäk qobul qildi. Ätisila ağriq är-ayallar dadamğa soğa elip käptu. Atimiz bolsa, ağrimastin, tuyuqsizla, şu keçisila duniyadin štkän edi. Һeliqi är-ayal uzaq jillarğiçä bizni yoqlap jürdi. Ular dadamniŋ bir seansidin keyinla üzül-esil saqiyip kätkän ekän, — däp äsläydu Abdumeҗit. — Män moşu vaqiäni helä uzaqqiçä äsläp jürdüm. Balilirim çoŋ bolğanda, ularğa sšzläp bärdim, Eytmaqçi, ikki oğlum tibbiy institutni, qizim tehnikumni tamamlidi. Çoŋi – Abdusalam jiŋnä bilän davalaş vä manual terapevti. Kiçigi Faruh – stomatolog. Qizim Şerinbüvi – analizlar boyiçä laborant. Moşu künlärdä u aliy bilim därgahiğa çüşüşkä täyyarliq kšrüvatidu.
Män balilirimniŋ şähsiy klinika eçiş täşäbbusini qollap-quvätlidim vä ularğa qolumdin kälgiçä yardimimni kšrsättim. Meniŋ qoyğan birla tälivim – dadamniŋ armini bolğan klinikini “Arman” däp atayli dedim. Pärzäntlirim buni intayin hoşalliq bilän qobul qildi. Mälimizniŋ otturisida, çoŋ koçida boş yär taptuq häm ikki qävätlik bena salduq. Һärbir kabinetni uniŋ yšnilişi boyiçä zamaniviy җabduq-apparatlar bilän täminliduq.
Һäqiqätän qaysi kabinetqa kirmäŋ, uniŋ içini bügünki meditsina tälivigä toluq җavap beridiğan apparatura bezäp turidu. Vraçlarni tallaş häm ularni šz klinikisiğa täklip qilişmu oŋay bolmaptu. Ular kšp kişilär bilän mäslihätlip, ahiri Elena Nesterova isimliq terapevtniŋ namzitida tohtaptu. U instituttin keyin “Alatau” sovhozidiki ambulatoriyadä aldi bilän adättiki terapevt, keyin baş vraç bolup hizmät qilğan ekän. Mähkimä šz paaliyitini tohtatqandin keyin kollektiv işsiz qaptu. Buniŋdin hävär tapqan Abdumeҗit Nesterovani eçiliş aldida turğan “Armanğa” täklip qilidu. Uniŋ raziliğini alğandin keyin ikkisi billä başqa sahalar boyiçä meditsina hadimlirini tallap, hämmisini degidäk konkurstin štküzidu. Һazir “Arman” klinikisida terapevt, pediatr, nevropatolog, lor, endokrinolog, ginekolog, stomatolog, jiŋnä bilän davalaş terapevti, manual terapevt, UZİ boyiçä vraç ohşaş mutähässislär işläydu. Kündüzki stantsionarmu bar.
Märkäz šz işini başliğanda, uruş vä ämgäk veteranliriğila hämmä җähättin yenikçilärni kšrsätkän bolsa, hazir bu ähval märkäz işiniŋ umumiy yšnilişini bälgüläydu.
– Buniŋ üçün, – däydu Abdumeҗit, – biz içki rezervlarni izdiduq häm şulardin paydilanduq. Bizni mähällimizdiki qolida bar ayrim şähslärmu maddiy җähättin qollap-quvätlidi.
Abdumeҗit keyinki vaqitlarda klinikiğa äynä şundaq problemilarni yeşiş üçünla kelidu. Sävävi, ändi uniŋ vaqtiniŋ asasiy qismini җämiyätlik işlar egiläydu. Mundaq bolğini, 2014-jili uni mähällä җamaätçiligi šzliriniŋ jigitbeşi qilip saylisa, 2015-jili nahiyädikilärniŋ kšpçiligi uniŋ namzitini Bostandıq nahiyäsiniŋ baş jigitbeşi süpitidä kšrsitip, avaz beridu. Şundaqla u Bostandıq nahiyälik Uyğur etnomädäniyät märkiziniŋ räisi bolup saylinidu. Tibbiy märkäzni barliqqa kältürgän insan kšpçilik šzigä jükligän җämiyätlik väzipilärniŋ hšddisidinmu utuqluq çiqalaydu, däp oylaymiz. Uni bu işta šmürlük җüpti İzzätbüvimu yeqindin qollap-quvätlävatidu.
Rabik İSMAYİLOV.

SÜRÄTTÄ: A.İminov (soldin bäşinçi) “Arman” klinikisiniŋ hadimliri arisida.

Bälüşüş

Javap qalduruŋ