Sinipdaşlar baş qoşti

0
164 ret oqıldı

Biyil qiş künliriniŋ biridä savaqdişim Amut İsiev ikkimiz uçrişip qalduq. Sšzara bu jili ottura mäktäpni pütärginimizgä 60 jil bolğanliğini äsläp, uçrişiş štküzüşkä keliştuq.Bir çağlarda “V”, “G” siniplirida 50tin oşuq bala oquğan bolsaq, hazir ularniŋ täŋdin-tolisi yoq ekän. Helä izdiniş nätiҗisidä jigirmigä yeqin savaqdaşlirimizni eniqliduq. Oylap qarisam, 50 – 60-jillar biz, uyğur oquğuçiliri, üçün altun dävir boptu. Çünki mälum säväplär tüpäyli, uruştin säl burun päqät başlanğuç uyğur sinipliri qelip, bizdin çoŋlar oquşni başqa tillarda davamlaşturuşqa mäҗbur bolğan ekän. Uyğur mäktäpliriniŋ tarihida biz, birinçilärdin bolup ana tilimizda ottura bilim elişqa muyässär bolğan ekänmiz.
Özara savaqdaşlar kelişip, bahar päslidä Çeläk yezisidiki Abdulla Rozibaqiev namidiki ottura mäktäp hoylisida uçrişidiğan bolduq. U künmu yetip käldi. A.Rozibaqiev häykili yenida bir-birimizni täşnaliq bilän küttuq. Mana ätigänligi saat on boldi. Täräp-täräptin dost-buradärlirimiz kelişkä başliğanda, hoşalliq yaşliri tamçä-tamçä tškülüp, quçaqlişip kšrüştuq.
Mäktäp mämuriyiti bizniŋ uçrişidiğanliğimizdin päqät bir saat ilgirila hävär tapqan edi. Ular tuyuqsiz kälginimizgä qarimay, äŋ qädirdan mehmanliridäk qarşi elip, mäҗlis zaliğa başlidi. Mäktäp mudiri Mayra Orıntaeva, orunbasari Gšhärbüvi İdrisovalar bilim därgahiniŋ bügünki hayati bilän tonuşturdi.
– Ruhsät qilsaŋlar, silärni moşu kün bilän täbrikläymän, – dedi keyin sšzgä çiqqan Amut İsiev. – Esiŋlardimu, män starosta, Bahar – komsorg edi. Mana bügün, hämmiŋlar beşim ağridi, putum ağridi demäy, hoşalliqni täŋ bšlüşäyli däp kälginiŋlarğa kšptin-kšp rähmät. Savaqdaşlar, äşu jilliri yaşlarni kolhoz, sovhozlarda komsomol-yaşlar brigadilirini qurup, dšlitimizniŋ ihtisadiy šrlişigä munasip hässä qoşuşqa çaqirğan jillar edi. Şu җümlidin, 30ğa yeqin uçumkardin täşkillängän komsomol-yaşlar brigadisi Çeläk nahiyäsiniŋ “1-May” kolhoziğa berip ämgäk qilduq. Һä, hayatimizniŋ birinçi qädimi başlandi. 4 qiz kolhozda seğinçiliq qilsa, oğullar quruluş, çšp çepiş işliriğa kirişip kätti.
Moşu yärdä qalğanlarmu šzimizniŋ besip štkän yoli, hayat paaliyitimiz häqqidä sšzläp bärduq. Baqiliq bolup kätkän Zina Bakirova, Gülҗahan Tohtieva, Yaqupҗan Rahmatullin, Mayimhan Һoşurova qatarliq muällimlirimizni, şundaqla Mehrinisäm Ömärova, Änvär Petäkov, Hasiyät Yüsüpova, Rehan Şäripova, Nusrät Baqiev, Җännät Aznibaqieva, Rehan Mamutova, Saniyäm Һasanova, Qasim Mätkärimov, Alimҗan Aminov, Nurahun Һoşurov käbi sinipdaşlarni äsläp, illiq hatirilirimiz bilän bšlüştuq. Uçrişişniŋ ahiri mäktäp oquğuçiliriniŋ ussul-nahşiliri bilän ayaqlaşti. Sirtqa çiqip, A.Rozibaqiev häykili aldida hatirä sürätkä çüştuq.
Andin keyin šzimiz oquğan kona mäktäp benasini ziyarät qilduq. U hazirqi kündä mirasgahqa aylanğan ekän. Uni kšzdin käçürüp, aldin-ala kelişilgändäk, kafeğa barduq. Ziyapät davamida bizni täbrikläp jutumizniŋ millätpärvär hanim-qizliri Modängül Җümäeva, Gšhärbüvi İdrisova vä başqa bir top jutdaşlirimiz käptu. Ular bizgä atiğan soğilirini täğdim qildi. Dästihan ätrapida yänila härbirimiz dost-yaranlirimiz bilän muŋdişip, štmüşni, mäktäptä štkän ğäm-täşvişsiz baliliq çağlirimizni, gšzäl yaşliğimizni hayaҗanliq bilän äsläp šttuq. Yoşuruşniŋ haҗiti yoqki, u künlärniŋ ändi qaytip kälmäydiğanliğini tilğa elip, kšzigä yaş alğanlarmu boldi.
Baharäm
RÄHMİTULLAEVA,
maarip älaçisi.
SÜRÄTTÄ: uçrişişqa kälgän sinipdaşlar.

Bälüşüş

Javap qalduruŋ