Yahşiliq untulmaydu

0
1 012 ret oqıldı

İvrayim BARATOV,
“Uyğur avazi”

Keŋäş dävridä çegariniŋ u täripidiki daŋliq sän°ätkar qerindaşlirimizniŋ isim-näsibini seğiniş ilkidä äsläp, ularniŋ jüräklärni zedä qilidiğan nahşa-sazliri bilän birdinla kšŋül-küyüŋni kštirivetidiğan ävrişim häm näpis ussullirini bir qetim bolsimu tamaşä qilişni arman qilmiğan uyğur bolmisa keräk. Ötkän äsirniŋ 90-jilliri zaman šzgärgändä, hälqimizniŋ bu arzu-arminini royapqa çiqiriş mümkinçiligi päyda boldi, lekin uniŋdin paydiliniş bäzi tosalğuluqlarni elip käldi. Buniŋğa, hämmimizgä mälum keŋäş hakimiyitiniŋ “quyruği” bolup qalğan säyasiy väziyätniŋ täsir qilğanliği eniq.Biraq mustäqil Qazaqstan Җumhuriyitiniŋ mustäqil säyasiti tüpäyli qandaş-qerindaşlirimiz bilän turaqliq munasivät bağlaşqa käŋ yol eçildidä, hämmimiz arman qilğan vä täqäzaliq bilän kütkän Paşa İşan bilän Tursunay İvrayim, Ömärҗan Talip bilän Ğalip Ğopur käbi milliy sän°itimizniŋ yoruq yultuzlirini šz kšzümiz bilän kšrüş pursiti kälgänligini sezişkä başliduq. Һäqiqätänmu şundaq boldi. 1993-jili “İhsan” däp atalğan turistik şirkät tarihiy Vätinimizdiki nä-nä ataqliq artistlarniŋ Qazaqstanğa bolğan gastrolini uyuşturuş, päqät elimizdikila ämäs, şundaqla hoşna Qirğizstan bilän Özbäkstandiki uyğurlarniŋ beşini kškkä yätküzdi vä şu turistik şirkätniŋ täsisçisi Asimҗan Zlavdinovqa miŋlarçä täşäkkürini izhar qilip, yeŋidin başliğan tiҗarätçilik paaliyitigä aq yol tiläp, duasini bärgän edi.
“Dua bilän är kškirär” demäkçi, äynä şu Asimҗan bügün – kšrnäklik tiҗarätçi, isim-şäripi çoŋ-kiçikkä käŋ mälum şähs. Älvättä, u biz juqurida täripläp štkän bir paaliyät bilänla äşundaq ammibap yaki abroy-inavätlikbolup kätkini yoq. Hoş, şundaq ekän, Asimҗan Abubäkri oğli yänä qandaq işliri bilän bügünki däriҗigä yätti?
Asimҗan Abubäkir oğli 1958-jili Almuta vilayitiniŋ Panfilov (hazirqi Yarkänt) şähiridä işçilar ailisidä tuğulğan. 1981-jili Almuta Häliq egiligi institutiniŋ İhtisat fakul'tetini tamamliğandin keyin, ämgäk paaliyitini Panfilov nahiyälik yeza egiligi başqarmisida ihtisatçi boluştin başlidi. 1985 — 1991-jilliri partiya, keŋäş vä komsomol organlirida hizmät qildi: “Oktyabr'niŋ 40 jilliği” kolhozidiki başlanğuç komsomol komitetiniŋ kativi, Panfilov nahiyälik komsomol komitetiniŋ täşkiliy bšlüminiŋ başliği, Ämgäkçiqazaq nahiyälik partiya komitetida instruktor, moşu nahiyädiki “Avat” quş fabrikisi başlanğuç partiya komitetiniŋ kativi lavazimlirini egilidi.
Eytiş keräkki, Asimҗanniŋ hayatida moşu jillar šzigä has iz qaldurdi. İzdiniş, üginiş, adämlär bilän til tepişip işläşni adätkä aylandurdi, işni uyuşturuşni biliş, iҗtimaiy-ihtisadiy problemilarni häl qiliş ohşaş mäsililärdä bay täҗribä toplidi. “Ägär äşu lavazimlarda işlimigän bolsam, mümkin, män bügün başqa bir käsipni egiligän bolar edim” degän edi Asimҗan arimizda bolğan bir sšhbättä. “Män u hizmätlärni egiläp jürüp, šz işiğa җan dili bilän berilgän adämlärniŋ tälim-tärbiyisini aldim. Äŋ muhimi, hazir maŋa helila äsqetivatqan bay täҗribini toplidim”.
Asimҗanniŋ bu sšzidä heçqandaq yasalmiliq yoq, häqiqitini eytivatidu. Çünki zaman šzgirip, päqät ihtisatla ämäs, şundaqla partiyaniŋ ideologiyasimu kasatliqqa uçrap, dävir täläp qilğan bazar ihtisadi tosattin kirip, turmuşimizniŋ aҗralmas bir qismiğa aylanğanda, sšz yoq, Asimҗanğa äşu kšpni kšrgän ustaz-akiliriniŋ ätiki künni pämläşni bilidiğan bay hayatiy täҗribisi äsqatti. Uniŋ üstigä šzi aliy bilimlik ihtisatçi bolğanliqtin, addiy puhrağa heç mälum ämäs bazar munasivätliriniŋ nemä ekänligidin, uniŋ qir-sirliridin azdu-tola hävärdar edi. Ändi ilgärkidäk “bir adäm işläp, uniŋ maaşini on adäm bšlüşidiğan” dävirniŋ kätkänligini, häqiqätänmu “işligän çişläydiğan» zamanniŋ kälgänligini yahşi his qilatti. Şuŋlaşqa u 1991-jili “Zaair” җavapkärligi çäklängän yoldaşliğini qurup, tiҗarätçilik paapiyitini başlidi. Däsläpki jilliri “Zaair” tärkividä päqät “İhsan» däp atalğan turistik şirkät bolğan bolsa, keyiniräk çoŋ quruluş materialliri zavodini, ‘Vir Libe” içimlik süyini qaçilaş tsehini qurdi, “ASC Company” ҖÇYni täşkil qildi.
Etirap qilişimiz keräkki, Asimҗanniŋ ataq-daŋqiŋi çiqarğan “Zaair” җavapkärligi çäklängän yoldaşliği ämäs (juqurida eytqinimizdäk, u şirkätniŋ qol yätküzüvatqan utuqliri helila nurğun), bälki “Metropol'” oyun-tamaşä kompleksi bilän “Qäşqär” etnorestorani boldi.
Asimҗan bu här ikki därgahniŋ äsli mähsät-mahiyitini bir-biri bilän mäkkäm bağlaşturğan halda vä başquruşniŋ zamaniviy usullirini qolliniş arqiliq çoŋ utuqlarni qolğa kältürmäktä. İİİuŋlaşqa bolsa keräk, “Metropol'” oyun-tamaşä kompleksi saha boyiçä Almuta şähiridiki äŋ yahşi mähkimilärniŋ qataridin turaqliq orun elip kelivatidu.
Asimҗanniŋ käŋ häyrihahliq paaliyätkä 1991-jili, tehi “häyrihahliq” degän uqum ändila säviyämizgä siŋişkä başliğanda, alahidä kšŋül bšlgänligi diqqätkä sazavärdur. Kšpçiligimizniŋ yadida bolsa keräk, qazaqstanliq uyğurlar arisida däsläpkilärdin bolup turistik şirkät täşkil qilip, tarihiy Vätinimizni ziyarät qilişni haliğuçilarğa imtiyazliq asasta käŋ imkaniyät vä mümkinçiliklärni yaritip bärdi — Turpandiki än°äniviy “Üzüm mäyrimigä”, Qäşqär bilän Hotängä “yol açqan» näq äynä şu Asimҗan boldi. Aridin ikki jil štüp, yäni 1993-jili tärkividä ottuz yättä adäm bar vä päqät qazaqstanliq uyğurlar arisidin yetilip çiqqan häliq talantliridin tärkip tapqan sän'ätçilär delegatsiyasi ŞUARda gastrol'luq säpärdä bolup, onliğan şähär vä yezilarda kontsert kšrsätti. Bu gastrol'ni uyuşturğan vä uniŋğa toluği bilän hamiyliq qilğan näq biz gäp qilivatqan Asimҗan Abubäkir oğli bolğanliğini tehi untumiduq.
Һä, sän'äthumar hälqimiz uniŋ hämmigä bir šmür untulmas dämlärni hädiyä qilğan monu soğisinimu ästin çiqirişqa qadir ämäs däp oylaymiz. Maqalimizniŋ beşida täripläp štkän ataqliq sän°ätkarlardin ibarät Ürümçi nahşa-ussul šmigi artistliriniŋ Yarkänt, Çonҗa, Almuta, Bişkek vä Taşkänt boyiçä gastrol'lirini uyuşturup, kšpçilikniŋ izzät-ikramiğa bšlängän moşu Asimҗan ekänligini yänä bir qetim äsläp štüşkä toğra kelivatidu. Çünki, şu kämdiki šlçäm turğusidin elip qarisaq, mundaq käŋ kšlämdiki häyrihahliqqa җür°ät qiliş häqiqiy millätpärvär insanlarğila has hislät edi.
Häyrihahliq paaliyitini äynä şundaq ästä qaparliq vaqiädin başliğan Asimҗan Abubäkir oğliğa qarita “Jürgän yeri bärikät vä yahşiliq”, däp eytivatqanlarniŋ pikirlirigä qoşulmay mümkin ämäs. Ägär uniŋ äşu štkän äsirniŋ 90-jilliriniŋ beşida başlanğan häyrihahliq vä hamiyliq iş-härikätlirini bir-birläp sanap çiqidiğan bolsaq, u tizim gezitimizniŋ bir ämäs, birnäççä sähipisini egiligän bolar edi. Şuŋlaşqa päqät äŋ muhimlirini (äslidiğu pak niyät bilän ämälgä aşurulğan işniŋ çoŋ-kiçigi bolmaydu) äsläp štäyli. Biraq bu yärdä uniŋ helä jillardin buyan elimiz Prezidenti Nursultan Nazarbaevniŋ täşäbbusi bilän işlängän dšlät programmiliriniŋ (“İçimlik su”, “Bilim vä mädäniyät”, “Armiya vä häliq birpütün» vä başqilar) orunlinişiğa šziniŋ munasip hässisini qoşup kelivatqanliğini qoşumçä qilğumiz kelidu: şähsiy mäbliği hesaviğa Yarkänt şähiridiki Җambul namidiki ottura mäktäpniŋ hoylisiğa moşu uluq aqınniŋ byustini ornatti; Yarkänt şähiridiki musulmanlar qäbirstanliğini җämi tšrt kilometr tšmür qaşa bilän qorşaldi; A.Qasteevniŋ 100 jilliq tävälludini nişanlaşqa qatnaşqan baş hamiylarniŋ biri boldi; Yarkänt şähiridä qäd kštärgän “Dostluq šyigä” maddiy yardäm bärgänlärniŋ qatarida boldi; Çonҗidiki İliya Bähtiya namidiki uyğur ottura mäktivigä milliy saz-äsvaplirini vä avaz küçäytiş apparaturilirini elip bärdi; Ämgäkçiqazaq nahiyäsidiki Bayanday ottura mäktiviniŋ yeŋidin selinğan sinip bšlümlirini quruluş materialliri bilän täminlidi; moşu nahiyädiki Avat ottura mäktiviniŋ hoylisiğa Ömär Muhämmädiyniŋ byustini ornatti; Çeläk yezisidiki Kenjebaev namidiki mäktäpkä parta setivelişqa yetärlik miqdarda mäbläğ aҗratti; birnäççä jil uda Җänubiy härbiy okrugtiki çegariçilar otryadiniŋ älaçilirini (ularniŋ arisida çegara otryadiniŋ veteranlirimu bar) Astana şähirigä bolğan ziyaritiniŋ çiqimini şähsän šz hšddisigä aldi; Җänubiy Qazaqstan vilayitidiki üç nahiyädä täbiiy apät yüz berip, onliğan yeza-avullar su astida qalğaŋda, yeŋi quruluş ob°ektlirini bir million täŋgilik quruluş materialliri bilän täminlidi vä hakazilar.
Asimҗanniŋ isim-şäripi җämiyätlik işlarniŋ aktivisti süpitidimu alahidä hšrmät bilän tilğa elinidu. U toqquz jil җumhuriyätlik Uyğur etnomädäniyät märkizi başqarmisiniŋ äzasi vä räisniŋ orunbasari, moşu mädäniyät märkiziniŋ Almuta şähärlik şšbisiniŋ räisi, Qazaqstan hälqi Assambleyasiniŋ äzasi, Almuta şähärlik turistik şirkätlär Assotsiatsiyasiniŋ äzasi, җämiyätlik asasta qurulğan “Uyğur avazi” gezitiniŋ dostliri” klubiniŋ prezidenti boldi. Ahirqisi uttur bizgä, “Uyğur avazi” geziti redaktsiyasigä, munasivätlik väzipä. Asimҗan Abubäkir oğli uniŋ hšddisidinmu şäräplik çiqqiniğa biz guva. Moşuniŋ šzila, häqiqätänmu, uniŋ milliy mädäniyitimizniŋ, җümlidin maaripimizniŋ, mätbuatimizniŋ täräqqiyatiğa bepärva ämäs ekänligidin dalalät berip tursa keräk.
Bügünki kündä Asimҗan Abubäkri oğli “Nur Otan” partiyasi Almuta şähärlik şšbisi Säyasiy keŋäş byurosiniŋ äzasi süpitidä aktiv paaliyät elip berivatidu. Uniŋ 2008-jili “Qwrmet” ordeni bilän, Qazaqstan Җumhuriyiti Mustäqilliginiŋ 20 vä 25 jilliği vä Qazaqstan hälqi Assambleyasiniŋ 20 jilliği tävälludluq medal'liri bilän täğdirlängänligi häm Qazaqstan Җumhuriyitiniŋ hizmät kšrsätkän metsenat atilişi ämgiginiŋ turaqliq juquri bahalinip kelivatqanliğiniŋ yarqin ispati bolsa keräk däp oylaymiz.
Üç pärzändini zaman tälivigä yarişa tärbiyiläp, hazirçä ikki nävrä quçqan Asimҗan Zlavdinov bu künlärdä šziniŋ 60 yaşliq tävälludini qarşi almaqta. Uni bu sänäsi bilän täbriklävatqanlar helila nurğun. Ularniŋ tiläklirigä bizmu qoşulimiz.

Bälüşüş

Javap qalduruŋ