Şair här çağ oyda yaşar…

0
239 ret oqıldı

Şair därdi

Meni mäҗnun, saraŋ! – demä,
Turqi ğämkin, qaraŋ! – demä.
Gär jürsämmu toyda, oyda,
Qilar җiddiy paraŋ! – demä.

Män nä koyda, sän nä koyda,
Jürsäm gahi bäzmä, toyda.
Äl, Vätänniŋ därdi bilän,
Män yaşaymän, izgü oyda.

Şundin bälki, şairliğim,
Sšz mülkidä mahirliğim.
Millitim! – däp, kšyüp, šçüp.
Yenip turğan Tahirliğim!
Şair här çağ oyda yaşar,
Toyda turup, içi, qahşar.
Dil därdini tšküp älgä,
Asta oqup, şeir başlar.

Alqişlisa juti, hälqi,
Tävrinidu şair qälbi.
Şunda çiqip humaridin,
Aram alar, kšŋli bälki…

Şair därdi – avam därdi,
Avam demäk – adäm därdi.
Jürigini azaplaydu,
Täŋşälmigän aläm därdi!..

Kelidu

Uyğur! – desä, kšz aldimğa büyük millät kelidu,
Täkti – türkiy, türkiylärgä sšyük millät kelidu.
Һayatliqta amät kelip, qoldin kätkän çeğida
Ah-zar çäkkän, jüräk-bağri, kšyük millät kelidu!

Uyğur! – desä, kšz aldimğa Täŋriteğim kelidu,
Qoyni bostan, tilda dastan, gülşän beğim kelidu.
Yättä iqlimni lal ätkän, ilim-pän, sän°ät bilän,
Zäpär quçqaç, täkrarlanmas, gšzäl çeğim kelidu.

Uyğur! – desä, kšz aldimğa Ğulҗa, Qäşqär kelidu,
Turpan, Hotän, Yäkän bilän Altişähär kelidu.
Aqsu, Atuş, Qumul, yänä märkizim – Ürümçi, Qaş,
Bağridiki äl bayliği – qaşteşi, märmär kelidu.

Uyğur! – desä, kšz aldimğa – Uyğur eli kelidu,
Şšhriti alämgä kätkän, gül-gülstan kelidu.
İzdisäŋ, җännättä yoq, qozğitar dilda ğurur,
Äҗdatlirim yaşap štkän, qutluq aşiyan kelidu.

Uyğur! – desä kšz aldimğa İli, Tarim kelidu,
Pak işqimdin päyda bolğan, nomus-harim kelidu.
Topisi, teşi kšzümgä ta äzäldin totiya,
Säҗdigahim, iptiharim, hur diyarim kelidu!..

Duariŋni elip jürsäm qeşiŋda

İş buyrisaŋ, oqtäk uçup kelimän,
Çünki, seni män muqäddäs bilimän.
Aq juyup, aq kiygüzüp, šstürdiŋ.
Qälbiŋdiki şat tuyğular selimän!

Ana! – däymän, pärvanä bop beşiŋda,
Yätsäm däymän, mänmu seniŋ yeşiŋğa.
Buyruğiŋni ada äyläp bir šmür,
Duariŋni elip jürsäm qeşiŋda.

Borçum saŋa adil hizmät ätmäklik,
Hizmät qilip, arzuyumğa yätmäklik.
İssiq җanmiz, kim aldida, kim keyin,
Bardur, bilsäŋ, häm baqiğa kätmäklik.

Tänu-җenim titirär, buni oylisam,
Oy ilkidä, käŋliklärni boylisam.
Ümütim bar, ana izgü tiläktä,
Ta äsirlik toyuŋnimu toylisam.

Äşu küngä yätküzgäysän, Hudayim,
Däp tiläymän, ümüt içrä härdayim,
İkki aläm šzäŋ bähtim, şatliğim
Bolup yaşa, aniҗanim ilahim!..

Ana jut

Bağriŋda män kamal taptim, ana jut,
Küyläşkä häm amal taptim, ana jut.
Kšz eçip, alämni käzmäy turup män.
Seniŋdäk gülҗamal taptim, ana jut!

Gülstan bostanim, beğim, ana jut,
Sän meniŋ işängän teğim, ana jut.
Topaŋda izim bar, seniŋdä štkän,
Yaşliğim, untulmas çeğim, ana jut.

Süzük süyüŋ, içip, küç alğinim rast,
Appaq neniŋni yäp, lal qalğinim rast.
İşqiŋni nahşamniŋ ävҗigä qetip,
Mäshuşluq ilkidä, saz çalğinim rast.

Tänha ğämgüzarim, šzäŋ ana jut,
Qoldaş, mädätkarim, šzäŋ ana jut.
İҗatta ilhamçi, jüräk şatliğim,
Mäŋgü iptiharim, šzäŋ ana jut!..

Ösäk navasi

Äҗdatlarniŋ makanisän Bağ Ösäk,
Nami qutluq aşyanisän, Bağ Ösäk.
Uyğurumniŋ šzlüginiŋ timsali,
Jürigisän, җahanisän, Bağ Ösäk!

Äҗdatlirim seni daŋlap, küy qatqan,
Һapizlirim saz-nahşisin yaŋratqan.
Mäҗnun tallar sayisida däm elip,
Nava äyläp, dilda hislar oyğatqan.

Yäru-kškni çulğap, dilkäş navasi,
Dolqunlinip yamriğandi sadasi.
Ottuz oğul mäşrivin şat štküzgän,
Därtkä – dava! – däp, Ösäkniŋ havasi!

Bulbuliŋmän, mänmu çak-çak sayriğan,
Quçiğiŋda händan urup, yayriğan.
Asminiğa ana jutniŋ nur çeçip,
Bämisali yultuz bolup parliğan!..

Ömür — däriya

Ömür – däriya, štär tinmay şavqunlap,
Qin-qiniğa siğmay aqar dolqunlap.
Ömür degän, bir-birigä ohşimas,
Biri – šçär, biri yanar – yalqunlap!

Ömür degän, bir-birigä ohşimas,
Bir-birini täkrarlimas, buğu ras.
Biri bilmäy qädrin, štsä alämdin,
Biri güllär, kamil insanlarğa has.

Ömür yoli – qisqimu yä uzun yol!
Däp bäzilär salar aŋa mäzmut hul.
Äşu yolda karvanlarğa qoşulup,
Һayatliqta yiltiz etip, tartar sol.

Adaşmaydu qoşulğanlar karvanğa,
Kštirilär bir kün yüksäk davanğa.
Şu davanda şäksiz bähtin toylaydu,
Yetişkändä izgü arzu-armanğa!
Ömrüm yolin män açilap kätkinim,
Ätrapini bük-baraqsan ätkinim.
Ğapil bolmay, ämgäk-äҗrim tüpäyli,
Ölmäy turup, muradimğa yätkinim!..

Qazaq bağrimğa

Yättisuni makan ätkän uyğurmän,
Tapqinim rast, ta şu yärdä kšnümni.
Äzäldinla hissiyatliq, tuyğurmän,
Dostluq üçün täŋkäş qildim ünümni.

Dombiraŋni küyläp, qolğa alğanda,
Uni härhil ahaŋlarğa salğanda.
Җor avaz bop sayriğanğu dutarim,
Mäshuş bolup, märğullitip çalğanda.

Täkti-türkiy, tomurdaştur tilimiz,
Bir-birigä yaŋdaş çüşkän elimiz.
Bir meçitqa tavap üçün kelimiz.
Yaralğandin bir bolğaçqa dinimiz!

Seni qandaq täbrik ätmäy, män bügün,
Ah, qädriŋgä qandaq yätmäy, män bügün?
Äsriy arzu-istiqlaliŋ mubaräk! –
Däp quçağlay, quyuvätmäy, män bügün!..

Seni dostum, šz bağrimğa basqinim,
Şuğu meniŋ egiz davan aşqinim.
Şu davanda, ayrilmasqa qol berip,
Däriya misal, dolqunlinip taşqinim.

Quda bolup, qädrimizni tapqanmiz,
Ärikni däp, billä jügräp-çapqanmiz.
Ta šlgiçä aҗralmasqa ant içip,
Riştimizni üzülmäskä çatqanmiz.

Yättisuni gülläp, yaşnap kelimiz,
Alğa dadil, qädäm taşlap kelimiz.
“Toy qil” desä, seniŋ bilän birliktä,
Hoşalliqni älgä başlap kelimiz!..

Bälüşüş

Javap qalduruŋ