“Qazaqtanu” layihisi ämälgä aşurulidu

0
387 ret oqıldı

Şšhrät MÄSİMOV,
“Uyğur avazi”

Yeqinda Almutida “Dostluq šyidä” Qazaqstan hälqi Assambleyasiniŋ Jurnalistlar vä ekspertlar klubiniŋ käŋäytilgän mäҗlisi štküzüldi. Uniŋğa QHA Räisiniŋ orunbasari – Qazaqstan Җumhuriyiti Prezidentiniŋ Mämuriyiti QHA Kativatiniŋ Rähbiri Leonid Prokopenko qatnaşti.Һär jili štidiğan mäҗlis milliy ammiviy ähbarat vasitiliri Jurnalistlar klubiniŋ yeŋi räisini saylaştin başlandi. İsmi kšpçilikkä tonulğan telejurnalist, “Habar” telekaniliniŋ şef-redaktori Qımbat Hangeldina klub räisi bolup saylandi.
Andin keyin sšzgä çiqqan QHA Räisiniŋ orunbasari Leonid Prokopenko Qımbat Hangeldinani vä barliq qatnaşquçilarni käspiy mäyrimi – Alaqä vä ähbarat hadimliri küni bilän sämimiy täbrikläp, mäҗlis kün tärtiviniŋ muhim väzipilirigä – җämiyät aŋ-säviyäsini yeŋilaş vä җämiyätniŋ iҗtimaiy birligini mustähkämläş väzipilirigä tohtaldi. QHA Räisi orunbasariniŋ täkitlişiçä, ularni häl qiliş üçün tegişlik layihilär qobul qilinip, mämlikät Prezidenti Bäş iҗtimaiy täşäbbusni täklip qildi.
– Qazaqstan hälqi Assambleyasiniŋ 26-sessiyasidä qazaq mädäniyitini, tarihini, filosofiyasini, qazaq hälqiniŋ qädriyätlirini ammibaplaşturuşqa qaritilğan “Qazaqtanu” layihisi alğa sürüldi. Bu ideya Dšlät rähbiri täripidin qollap-quvätländi, – däp täkitlidi QHA Räisiniŋ orunbasari. – Şuŋlaşqimu muqäddäs җayda – Burabaydiki Ablayhan çimänzarliğida – biz yeŋi ilmiy-aqartiş layihisini başliduq.
Leonid Prokopenkoniŋ täkitlişiçä, ändi käŋ җamaätçilikni җälip qiliş, tematikiliq roliklarni çiqiriş işliriğa diqqät ağduruş keräk. Äŋ yahşi materiallarğa jil ahirida jurnalistika sahasidiki “Şaŋıraq” iҗadiy konkursi dairisidä QHAniŋ mähsus mukapatliri berilidu.
– Äynä şundaq qilip, biz Qazaqstan hälqiniŋ birligini umumiy mädäniy kod, birpütün qädriyätlär vä millitidin qät°iy näzär, barliq qazaqstanliqlarniŋ umummilliy tarihiy aŋ-säviyäsi asasida vuҗutqa kältürüşimiz keräk, – dedi QHA Räisiniŋ orunbasari.
Käŋäytilgän mäҗlistä täkitlänginidäk, “Qazaqtanu” ilmiy-aqartiş layihisiniŋ ämälgä aşuruluşi birqatar väzipilärniŋ häl qilinişini täläp qilidu. Yaşlarni qazaq hälqiniŋ tarihi, sän°iti, än°äniliri, filosofiyasi vä başqa qädriyätliri toğriliq bilimni tarqitiş häm qobul qiliş җäriyaniğa җälip qiliş äynä şu väzipilärniŋ biridur. Bu yosunda Qazaqstan hälqi Assambleyasi Kontseptsiya layihilirini vä Çarä-tädbirlär planini işläp çiqti. Ular qazaq tiliniŋ şäkillinişi vä alahidiliginiŋ tarihi, tarihiy sänälär boyiçä lektsiyalär, sšhbätlär, seminar-treninglardin ibarät. QHAniŋ anilar keŋäşliridä än°äniviy qazaq tärbiyisigä munasivätlik mäsililär muhakimä qilinidu, Qazaqstanda yaşavatqan millätlärniŋ väkillirini qazaq häliq kasipçiliğiğa ügitiş boyiçä maharät därisliri uyuşturulidu vä härhil mavzularda konkurslar uyuşturulidu.
Äynä şu munasivättä Leonid Prokopenko ammiviy ähbarat vasitilirini, Ähbarat vä kommunikatsiyalär ministrligini QHA Jurnalistlar klubi bilän birliktä “Qazaqtanu” layihisini ähbarat җähättin qollap-quvätläşkä häm täminläşkä çaqirdi.
Mäҗlistä sšzgä çiqqan Ähbarat vä kommunikatsiyalär ministrligi Ähbarat komitetiniŋ räisi Erjan Nükejanov QHAniŋ paaliyitini yorutuş dšlät ähbarat buyrutmisi dairisidä ämälgä aşurulidiğan tematikiliq yšnilişlär tizimiğa kirgüzülgänligini täkitlidi. Komitet räisiniŋ qäyt qilişiçä, jil ahiriğiçä telekanallarniŋ konfessiyalärara razimänlik, milliy rohiy qädriyätlär vä än°änilär mavzuliriğa beğişlanğan süpätlik, qiziqarliq roliklar, hšҗҗätlik fil'mlar türkümini çiqiriş planlandi.
Şu küni QHA Jurnalistlar klubi “Meniŋ Qazaqstanım” programmisiniŋ on jilliğiğa beğişlanğan programma prodyuseri, Qazaqstan televideniesiniŋ veterani Ella Tsoyniŋ “Özäŋ bilän šzäŋ boluş – bu qiyin bähit” namliq kitavini tonuşturdi. Tonuşturuş märasimida täkitlinişiçä, mana on jildin buyan mäzkür telelayihä türlük milliy toplarniŋ mädäniyitini, urpi-adät vä än°nilirini ammibaplaşturuşqa, җämiyitimizdä millätlärara razimänlik vä šzara çüşänçini mustähkämläşkä çoŋ hässä qoşup kelivatidu.
Şu närsä kişini hoşal qiliduki, mäҗlistä käsipdaşlirimiz “Uyğur avazi” gezitiniŋ kollektivinimu näşirniŋ 100 jilliq yubileyi bilän sämimiy täbriklidi.

Bälüşüş

Javap qalduruŋ