Yalğuz oğul

0
230 ret oqıldı

Sayit orun tutup yetip qalğiniğa helä vaqit boldi. Oğli Änvärniŋ tehi süyigi qatmiğan edi. Sayit karivättä yatqiniçä ätidin käç kirgiçä derizidin talağa tälmürüp qaratti. Deriziniŋ udulida šzi tikkän alma däriğiniŋ yopurmaqlirimu tškülüp bolay däptu. U alminiŋ kündin-küngä aziyivatqan yopurmaqliridin kšz üzmäy, uzaqtin-uzaq qaraydu. Moşu ähvalğa qandaq çüşüp qalğinini oylisa, kšŋli buzulup, äsäbi kštirilätti. Talaniŋ oqiti ändi ayali bilän oğliniŋ zimmisigä çüşti. Dadisi ağrip yetip qalğandin beri Änvärmu oqätkä helä pişip qaldi. Bügün u mäktäptin kelip, yeŋi yaqqan qarni süpirip bolup šygä kirdi. Derizigä qarap yatqan Sayit oğlini kšrüp kšzini jumğan peti yetivaldi. Änvär dadisiniŋ yeniğa kelip, beşini tutti. Sayit kšzini eçip, oğliniŋ muzliğan qollirini halsiz qoli bilän siypiğaç “sänmu maŋa ohşaş yalğuz bolup qalmisaŋ bolattiğu balam” dedi vä içidä “apaŋ aman-esän boşinivalsa yalğuz bolmassän” däp piçirlidi.
Sayitmu yalğuz oğul edi. Tšrt yeşida anisidin ayrilğanda, dadisi uni yalğuz šzi šstürdi. Tohti ata oğli quliğida qalsun däp pat-patla “Yalğuz atniŋ çeŋi çiqmas”, – däydu balam. Yalğuz bala – bala ämäs. Sänmu är yetip qaldiŋ mana, lekin yalğuzsän, yä aka-iniŋ yaki aҗiz qerindişiŋ yoq. Alla taaladin soraydiğinim, sänmu yalğuz baliliq bolup qalmisaŋ bolattiğu”, – dätti. Bu gäplärniŋ mahiyitini Sayit atisidin ayrilğandila toluq çüşängän edi. Tohti vapat bolğandin keyin Sayit tağisi Arupniŋ qolida birnäççä jil turdi. Yezidiki Baharäm isimliq qizğa šylängändin keyin bšlünüp çiqip, šz aldiğa šy tutti. Nemişkidu, Sayit kiçigidinla bir iş qilsa šziçä pal açatti. Dadisi härbiy hizmättä jürgändä qapiği tartsa “dadamdin hät kelidu”, eşigi haŋrisa – mehman kelidu, heqiq tutup qalsa “kiçik apam meyizlik tamaq täyyarlavatidu”, däp tähmin qilidiğan. Uniŋ bu aditi çoŋ bolup, bala kšrgändimu qalmidi. Oğli Änvär bilän şähärgä at harvuda barsa, yolda ketip berip birär harvuni yaki atliqni qoğlap štkändä “Ändi yolumiz bolidu. İşimiz oŋuşluq vä çapsan pütidu” desä, çoŋ kšrükkä yeqin kälgändä şähär täräptin kelivatqan harvuni kšrsä, “kšrükkä män baldur yetälmisäm, oqitim bügün pütmäy, qonup qalidiğan ohşaymän” däp meŋişini iştiklitätti.
Bu jili qiş qattiq käldi. Noyabr'niŋ ahirqi künliriniŋ biridä yamğur yeğip, käyni qarğa aylinip kätti. Qilvidin aççiq şamal çiqip soğ küçiyişkä başliğan edi. Şu küni Sayitlarniŋ kalisi padidin kälmidi. Sayit җuduŋğa qarimay, qara eşigigä minip, mäliniŋ tšvinidiki haman täräpkä kalisini izdäp kätti. U helä yärlärgä berip kalini tapalmay, taŋğa yeqin šyigä yetip käldi. Uniŋdin änsiräp uhlimay yatqan Baharäm därru issiq çay berip, paypetäk boluvatatti. Tamiğini içip issiq orunda uhlap qalğan Änvär ohansa, apisi bir җavur qarni äkirip päçniŋ yenida yatqan dadisiniŋ qolliriğa, üzi vä qulaqliriğa sürkävetiptu. Çüşänmigän Änvär “uniŋsizmu muzlap kälgän dadamğa nemişkä qar sürkävatidekinä?…” däp häyran boldi. Sayit u küni helä yetip qaldi. Bu dšrän uniŋ nemigä “pal” açqini bälgüsiz, lekin jütkän kalisi tepilmidi. Hoşnisimu padidin qaytmiğan šziniŋ kalisini ätisi padiçi bilän billä berip izdäp tepiptu. Sayitniŋ kalisiniŋ bir parçä terisi bilän müŋgüzlirini elip kälgän edi.
Öpkisigä soğ tegip qattiq ağriğan Sayit rohi çüşkän halda haman taladin kšz üzmätti. “Äşu yopurmaqlar üzülüp çüşmisä…” däp qoyup, šziniŋ oyini eytiştin šzi qorqqandäk tohtap qalatti. Oğli mäktäptin kelip, kündikidäk dadisiniŋ beşini tutup, bäzidä yenida biraz oltarsa, u “balam, qariğina, ävu alminiŋ yopurmaqliri tškülüp boldimu?” däp soraydu. Bir küni yänä şamal çiqip soğ küçäydi. Baharäm yoldişiniŋ dorilirini içküzüp qoyup, deriziniŋ yoçuqliridin soğ urmisun däp pärdilärni yahşilap yepip qoydi. Ätisi kün eçilip alämni yorutti. Änvär dadisiniŋ qeşiğa kirip deriziniŋ pärdilirini eçip qoydidä, uniŋ adättiki soalini kütüp yeniğa oltardi. Rohi çüşüp kätkän Sayit bolsa, oğlidin heçnärsä sorimidi, lekin adättikidäk uniŋ kšzliri derizidä edi. Oyida alma yopurmaqliri tškülüp boldi tayliq, däp päräz qilatti. U asta ornidin turup künniŋ nurida yorup kätkän haniniŋ šp-çšrisigä qarap, andin derizigä yeqin käldi. Öz kšzigä šzi işänmäy alma şehiniŋ uçidiki ikki tal yopurmaqni kšrüp kšŋli kštirilip, šzini helä yeniklişip qalğandäk his qildi. Oğliğa qarap, bir nemilärni demäk boluvedi, däl şu tapta Änvärni apisi çaqirip qaldi. Sayitniŋ üzigä qan jügärgändäk bolup, šyniŋ içidä asta meŋip kšrdi. Üç kün štkändin keyin Baharäm ağrip, oğlini hoşnisiniŋ šyigä kirgüzdi. Ayşäm därru dohturni başlap kelip, šzi Baharämniŋ yenida yar-yšläk boldi. Sayit karivätniŋ beşini tutup, bir-ikki çamdap maŋğandin keyin, yänä šz orniğa yatqan edi. Ay-küni toşup qalğan Baharäm neriqi bšlmidä aççiq tolğaqtin qiynilip yatatti. Ayaliniŋ tovlişini aŋlap, änsiräp oltarğan Sayit Alladin mädät sorap, Baharämniŋ vä baliniŋ amanliğini tilidi. Kšp keçikmäy Baharäm aman-esän boşinivaldi. Baliniŋ “iŋŋä” degän ünini aŋliğan Sayit därru ornidin däs turdi. Dohtur ayal “mubaräk bolsun, qiz! däp bovaqni Sayitniŋ quçiğiğa saldi. Balini Ayşäm anisiğa açiqip kätkändin keyin Sayitniŋ hoşalliği içigä siğmay, ornidin turdidä, derizigä yeqin kelip, yänä şu alminiŋ şehiğa qaratti. Kün ubdanla issip qalğandi. Helila sägip qalğan u šyniŋ havasini tazilaş mähsitidä derizini açti. Yopurmaqlar tehila җayida. Şoduyup qalğan däräqniŋ uçida başqa birmu yopurmaq yoq edi. Sayit derizidin beşini çiqirip alminiŋ şehiğa säp selip qarivedi, ikki tal yopurmaqniŋ alminiŋ şehiğa jip bilän bağlanğanliğini bayqap qaldi. Taladin kirgän Änvärgä qarap, “bu seniŋ işiŋmu, täntäk?” – dedi kalpugini çişläp, yärgä qarap turğan baliğa. Änvär bolsa guna qilğandäk yärgä qarap, teç turatti. Sayit balisiniŋ beşini siypap, “Allağa şükri, ändi sän yalğuz ämässän, oğlum! – däp uni sšyüp qoydi.
İzzät YÜSÜPOVA.

Bälüşüş

Javap qalduruŋ