Aridin atmiş jil štüptu…

0
217 ret oqıldı

Sabiräm ÄNVÄROVA,
«Uyğur avazi»

İnsan hayatidiki äŋ esil çağlar ana mäktäp bilän ziç munasivätlik bolsa keräk. Däsläpki qoŋğuraqniŋ sadasi, ustazliriniŋ eytqan äqil-nesihiti, sinipdaşliriŋ bilän štküzgän esil däqiqilär jürigiŋniŋ çoŋqur qetida saqlinip qalidekän. Şuŋa, arida mäyli qançä jillar štsimu, sinipdaşlar haman bir-birini izdäydu…On vä jigirmä jilliq sinipdaşlar uçrişişini štküzüvatqanlar barçiliq, lekin mäktäp tamamlap top-toğra atmiş jil štkändin keyin җäm bolup, didarlaşqan sinipdaşlar kamdin-kam. Älvättä, mundaq bähit härkimgä buyruvärmäydu. Hulläs, yeqinda män mana şundaq bir ğenimät päytniŋ guvaçisi boldum. Yäni, 1958-jili Çoŋ Aqsu yezisidiki ottura mäktäptin uçum bolğan tüläklär 60 jildin keyin Çonҗa yezisidiki «Dästihan» kafesiğa jiğildi. Bu küni ariğa jillar selip uçraşqan sinipdaşlarniŋ şatliqtin beşi kškkä yätkändäk boldi.
Һär täräptin sinipdaşlirini izdäp, mäzkür uçrişişni uyuşturğan çonҗiliq Mähsum aka Adilovniŋ eytip berişiçä, 1948-jili Çoŋ Aqsu yezisidiki ottura mäktäptä ikki uyğur sinipi eçilğan ekän. Uruştin keyinki eğir jillarda Uyğur nahiyäsidiki barliq yezilarda 10 jilliq mäktäp bolmiğanliqtin, Çoŋ Aqsudiki ottura mäktäpkä yaqa jutlardin oquğuçilar kelip oqattekän. Şu säväplik, uyğur sinipidiki oquğuçilarniŋ sani 76gä yetiptu.
Ularğa Raziyäm Һabitova, Nurvanäm Abdullaeva, Yaqup Mähsütov, Rozihan Mäŋsürova, Qurban Ğoҗähmät, Yaqup Abdirimov, H.Turdieva, Bahavdun Nadirov, Mahinur Sadiqova, Turdi Muhämmätov qatarliq ustazlar däris bärgän. Äpsus, bügünki kündä ularniŋ içidä himiya päniniŋ muällimi M.Sadiqova vä nemis tilidin oqutqan ustazi T.Muhämmätovtin başqisi alämdin štüptu.
– U zamanlarda bügünkidäk bayaşätçilik yoq. Uruştin keyin mäktäplärniŋ ähvali müşkül boldi. Qälämniŋ orniğa himiyalik qerindaşni, siyaniŋ orniğa qarsildaqniŋ süyini paydilinip, bir parçä taza varaqqa zar bolduq. Bir šyniŋ baliliri bir mäktäp formisini novät bilän kiyip, mäktäpkä barattuq. Oquydiğan kitap yoq, başlanğuçta Ayşäm Şämievaniŋ yazğan programmisi asasida härip tonusaq, juqarqi siniplarda ustazlirimiz ŞUARliq ädiplärniŋ ämgäklirini tepip kelip oqutqan edi. Çoŋ Aqsudiki ottura mäktäptä 10 jil toluq uyğur tilida bilim elip çiqqan däsläpki tüläklär biz bolduq, – däydu Mähsum aka.
1958-jili Çoŋ Aqsu ottura mäktividin uçum bolğan tüläklärniŋ içidin härhil sahaniŋ ilğar mutähässisliri yetilip çiqiptu. Atap eytsaq, Zamandin İmamdunov injener-energetik, Rabul Җärullaev podpolkovnik, Mähsum Adilov injener-gidrotehnik, Svetlana Rozahunova, Soyuz Nizahunov, İzzäthan Nurahunova maarip sahasiniŋ, Nariman Qadirov, Hatäm Ğulamova, Raya Һasanova, Mahinur Yaqupova meditsina sahasiniŋ hadimliri bolsa, Rehimbüvi Һezizova tiҗarätçi, Saniyäm Davutova ihtisatçi, Srajdin Niyazov, Җamaldin Nizamdinov, Ähmät Zayitov šz vaqtida kolhozda täҗribilik mehanizatorlardin bolğan ekän. Ändi Selimäm Şayimova, Tamiläm Tohtämova «Altun halqa» sahibi atalğan, kšp baliliq anilar.
Bu uçrişişqa Rabul Җärullaev riyasätçilik qilip, sinipdaşlar qizğin sšhbätkä çüşti. Mäktäp hayatini, yaşliğini äsläp, bügünki turmuş-tirikçiligidin sšz qilişti. Һeli märhum ustazliri bilän sinipdaşlirini yad äyläp, bir minut sükünat saqlidi. Täkitläp štüş keräkki, 60 jilliq uçrişişqa kälgän sinipdaşlar buniŋdin aval 40, 50, 55 jilliq uçrişişlarda jäm boluşqan ekän.
Bu qetimqi jiğilişta ular 3 ayda bir qetim baş qoşup turuş qarariğa käldi vä däsläpki oltiriş almutiliq Rehimbüvi Һezizovaniŋ šyidä štidiğan boldi. İzgü tiläkliridä seğinişini yätküzüp, vaqitni kšŋüllük štküzgän sinipdaşlar bir-birini qiymay hoşlaşti.

Bälüşüş

Javap qalduruŋ