Qazaqstan Prezidenti Nursultan Nazarbaevniŋ Astananiŋ 20 jilliq yubileyiğa beğişlanğan täntänilik ziyapättiki sšzi

0
64 ret oqıldı

Һšrmätlik vätändaşlar!
Qimmätlik astanaliqlar!
Pähriy mehmanlar!
Silärni mustäqil mämlikätniŋ, paravän šlkiniŋ märkizi vä bizniŋ umumiy tayançimiz bolğan Astananiŋ 20 jilliq yubileyi bilän çin qälbimdin täbrikläymän. Bügünki täntänilik jiğinğa qerindaş mämlikätlärniŋ rähbärliri qatnişivatidu. Bu yärdä Taҗikstan Prezidenti Emomali Rahmon, Özbäkstan Prezidenti Şavkät Mirziyaev, Qirğizstan Prezidenti Sooronbay Jeenbekov vä başqa juquri däriҗilik mehmanlar oltiridu.Barliq qazaqstanliqlarniŋ namidin silärgä mämlikitimiz üçün alahidä ähmiyätlik mäyrämgä – Astananiŋ yubileyiğa qatnişivatqanliğiŋlar üçün çoŋqur minnätdarliq bildürimän.
Bügünki taŋda härbir qazaqniŋ qälbi üçün muqäddäs bolğan “Qazaqstan”, “Mustäqillik”, “Astana” sšzliri bir-birini toluqturidiğan vä ahaŋdaş çüşänçigä aylandi. Ägär Qazaqstan biz üçün umumiy Vätän bolup hesaplansa, Mustäqillik – bizniŋ äŋ qimmät qädriyitimiz. Pütkül hayati eğir җäŋlärdä štkän şanliq äҗdatlirimiz uniŋ toğriliq arman qilğan. Bu armanni bolsa, bizniŋ ävlat royapqa çiqiralidi. Evraziyaniŋ märkizigä orunlaşqan paytäht qedimiy dävirlärdin tartipla bizniŋ äҗdatlirimiz üçün paravän diyar vä muqäddäs baş-pana bolğan.
Amerikiliq alim Maykl Fraçeti rähbärligidiki arheologlar Astananiŋ şimalidiki qedimiy Botay yezisini kompleksliq üginişni ämälgä aşurdi. Ular bizniŋ äҗdatlirimizniŋ uniŋdin 6 000 jil ilgiri insaniyät tarihida däsläpki qetim yavayi atni qolğa ügätkänligini, atniŋ җabduqlirini yasaşni vä qimiz täyyarlaşni ügängänligini ispatlidi.
Märkiziy Qazaqstan bronza dävridä metall eritiş vä qayta işläşniŋ çoŋ duniyaviy märkäzliriniŋ biri bolup hesaplinidu. Vİİ-İX äsirlärdä Esil däriyasiniŋ sol qirğiğidiki ottura äsirniŋ Bozoq şähirini hazirqi Astanadin ilgiri štkän şähär däp toluq hesaplaşqa bolidu.
Astana mämlikät täğdiri üçün kšyüngän Edigedin tartip Äz Täukeğiçä bolğan qazaq hanliriniŋ yazliq qarargahi väzipisini orunliğan.
Meniŋ tapşurmam boyiçä tätqiqat jürgüzgän astanaliq arheologlar Esil däriyasiniŋ qirğiğidiki Küygenşar avuliniŋ yenida Äz Täuke haniniŋ yazliq ordisini tapti. Bu yär – Täuke hanniŋ oğli Sämeke hanniŋ, andin keyin uniŋ nävrisi – Aqmola okrugluq prikazniŋ çoŋ sultini Qonır-Quldjiniŋ qäbiläviy yeri.
Qazaq hškümranliriniŋ yazliq qarargahliri – han yaylaqliri – Astanağa yeqin Sarı-Arka märkizidä barliqqa kälgän. Tarih bizniŋ paytähtimizniŋ mämlikitimizniŋ Uluq dalaniŋ mšҗüzikar bärpakarliq küçini šzidä muҗässämländürgän muqäddäs märkizidä turuvatqanliğini tästiqläydu.
Äpsuski, Keŋäş dävridä Astana vä uniŋ ätrapi ALJİR, Qarlag vä Steplag ohşaş hätärlik stalin lager'liri orunlaşqan җayğa aylandi.
Hälqimizniŋ muqäddäs märkizi päqät şorluq yärni yaki keŋäş ideologiyasiniŋ tili bilän eytqanda, boz yärlärni äkis ättürüşkä başlidi.
Mustäqillik tüpäyli biz hälqimizniŋ üzülüp qalay degän ümütini äsligä kältüräliduq.
Biz dšlätniŋ muqäddäs märkizidä pütkül duniya üçün äҗayip paytähtni açtuq, uluğvar Aqordini šziniŋ pähriy orniğa qayturup äkälduq. Bügün mämlikätni täräqqiy ätküzüşniŋ “Qazaqstan yoli” yeŋi Strategiyasi näq moşu qeliplaşqan şähärdä ämälgä aşuruluşqa başlidi. Astanada işqa qoşulğan “Nwrlı jol” programmisi barliq regionlirimizni bağlaşturdi. Şuŋlaşqimu bizniŋ vaqtimizni häqliq türdä “Nwrlı jol” dävri” däp ataşqa bolidu.
Moşu çoŋ mäyrämdä män šz qoli bilän Astanani bärpa qilğan barliq vätändaşlirimğa sämimiy minnätdarliğimni bildürimän. Män paytähtniŋ Tuğulğan künigä istirahät bağlirini, kšrük vä başqa yeŋi ob°ektlarni soğa qilğan, qollap-quvätligän vä hämkarlaşqan barliq regionlardin minnätdarmän.
Barliq qazaqstanliqlar paytähtni avatlaşturuşqa paal qatnaşti vä bu işqa šz hässisini qoşti.
Һšrmätlik hanimlar vä җanaplar!
Astana quruluşi bilän billä qazaq hälqiniŋ tarihida yeŋi dävir başlandi. Män paytähtniŋ 20 jilliq yubileyida bu toğriliq alahidä pähirliniş bilän bildürüş päyti käldi, däp oylaymän.
Һämmidin aval mustäqillikniŋ däsläpki jillirida qazaq dšlätçiliginiŋ barliq institutliri basquçluq asasta vuҗutqa käldi. Astana pütkül duniyada etirap qilinğan qeliplaşqan dšlätniŋ yeŋi säyasiy märkizigä aylandi.
İkkinçidin, qazaqlar – bu qedimiy saqlar, hunlar, kšktürklär, qedimiy qipçaqlar tarihiniŋ davami. Hälqimizniŋ tarihida ilgiri bizniŋ mämlikät bügünkidäk duniyağa tonulğan vä etirap qilinğan vaqit bolmiğan edi. Näq bizniŋ muqäddäs Mustäqilligimizgä vä kšrkäm Astanamizğa qazaqlarniŋ şšhritini aşuruş vä uluqlaş mümkin boldi.
Üçinçidin, Astana Qazaqstanniŋ geostrategiyalik märkizi süpitidä säyasiy, ihtisadiy vä iҗtimaiy täräqqiyatniŋ yeŋi ülgisi üçün asas saldi. Astanada vuҗutqa kälgän käŋ imkaniyätlär vä yeŋi qädriyätlär asasida mämlikät täräqqiyatiniŋ yarqin istiqbalini bälgüligän nadir “Qazaqstan -2050” Strategiyasi täyyarlandi.
Tšrtinçidin, Astana teçliq vä bärpakarliq turmuşqa intilğan qazaq millitiniŋ yeŋi obrazini şäkilländürdi. Paytäht duniya memarçiliğiğa şähär bilän dalani uyğun bağlaşturğan landşaftniŋ yeŋi estetikisini bärdi.
Bäşinçidin, Astana teçliq vä razimänlikniŋ yeŋi märkizi süpitidä pütkül duniyağa mälum boldi. Biz šz Konstitutsiyamizdä härbir qazaqstanliqniŋ etiqat, din, vijdan ärkinligi hoquqini täminläp, millätlärara vä konfessiyalärara razimänlikni asasiy orunğa qoyduq. Bizniŋ kšrkäm paytähtimizdä bäş qetim duniyaviy vä än°äniviy dinlar rähbärliriniŋ qurultaylirini štküzduq vä moşu yärgä teçliq häm izgülük älçilirini jiğduq.
Altinçidin, Astana bizniŋ birpütün kšpmillätlik hälqimizniŋ yahşi asasi boldi.Täğdir täqqazisi bilän Qazaqstan kšpmillätlik dšlät boldi. Yüz millät otturisida täŋ hoquqluqni saqlaş üçün şäpqätlik häm tšzümlük tüpäyli biz pütkül häliqni bir bayraq astiğa birläştürduq. Birläşkän Millätlär Täşkilati pütkül duniya üçün ülgä süpitidä kšrsätkän Qazaqstan hälqi Assambleyasi quruldi. Esil däriyasiniŋ qirğiğiğa Teçliq vä Razimänlik sariyini salduq.
Yättinçidin, paytäht kšçmänlik rohi çoŋqur tomur tartqan häliqtä yeŋi migratsiyalik җäriyanlarniŋ päyda boluşiğa yardäm qildi. Jigirmä jil içidä Astana ahalisi 4 hässä šsüp, şähär bir milliondin oşuq adäm yaşaydiğan megapolisqa aylandi. Mämlikätniŋ baş şähiriniŋ küçiyişi bilän bu yärgä җänubiy regionlarniŋ turğunliri kšçüp kelişkä başlidi. Astana memarçiliqta yeŋi ülgilärni otturiğa qoydi, ihtisatqa yeŋi küç-quvät bärdi. Pütkül mämlikät paytähtkä täŋläşkän halda uniŋ bilän billä täräqqiy etivatidu. Astananiŋ җoşqun šsüşi regionlar ihtisadiniŋ güllinişigä yardäm qilivatidu.
Säkkizinçidin, paytähttä zamaniviy hayat tärizi, qolayliq şaraitniŋ yeŋi ülgiliri vä nadir Astana uslubi şäkilländi. Män bu yärdä innovatsiyalärgä, ilim-pängä vä bilimgä intilğan, äҗdatlar än°änilirini saqliğan Astananiŋ riqabätkä qabil yaş ävladiniŋ yarqin qiyapitini kšrüvatimän. Biz paytähttä yeŋi qazaq milliti vä uniŋ elitisi şäkilländi däp işäşlik eytalaymiz.
Toqquzinçidin, paytäht däsläptila ekologiyalik җähättin taza şähär süpitidä layihiländi. Astana adämlärniŋ qolayliq vä paravän hayati üçün selindi. Meniŋ tapşurmam boyiçä paytähtniŋ yeşil bälbeği vuҗutqa kältürülüp, Kškşetavniŋ äҗayip orman massivi bilän qoşuldi. Şähär çirayliq alleyalär vä yeşil istirahät bağliri bilän zenätländi. Toplanğan bay täҗribä asasida yeqinda eçilğan Botanika beğiniŋ paytähtni tehimu šzgärtidiğanliğiğa işinimän.
Oninçidin, Astana duniyağa tonulğan yeŋi ideyalär vä innovatsiyalär märkizigä aylandi. Paytähttä Astana ihtisadiy forumi štküzülüp, uniŋda alämşumul ihtisadiy täräqqiyatniŋ muhim problemiliri muhakimä qilinivatidu. Bu yärdä härjili duniyaniŋ yüzgä yeqin mämlikitigä vakalätlik qilidiğan Nobel' mukapitiniŋ laureatliri, türlük sahalarniŋ alimliri bilän ekspertliri uçrişidu. Ular zamaniviy ihtisadiy šzgirişlärni vä sinaq-hovuplarni muhakimä qilidu, ularni yeŋiş boyiçä šz täkliplirini otturiğa qoyidu.
Bügünki taŋda Astana pütkül insaniyät täräqqiyatiğa täsir qilidiğan, miqiyasliq qararlar qobul qilinidiğan alämşumul märkäzgä aylandi. Bu yärdä Şanhay hämkarliq täşkilati, Aziyadiki Özara härikät vä işänç çariliri keŋäşmisi, Evraziya ihtisadiy ittipaqi ohşaş miqiyasliq forumlarniŋ pütkül duniyaniŋ säyasiy vä ihtisadiy täräqqiyatiğa täsir qilğan tarihiy hšҗҗätliri imzalandi.
Astanada Evropidiki Behätärlik vä hämkarliq täşkilatiniŋ 56 mämlikätni jiqqan sammiti bolup štti. Moşu forumda “Astana deklaratsiyasi” degän nam bilän tarihtin orun alğan alahidä muhim hšҗҗät imzalandi.
57 musulman mämlikitini birläştürgän İslam hämkarliq täşkilatiniŋ sessiyasimu bizniŋ paytähtimizdä štti. Bu jiğin Duniyaviy islam ihtisadiy foruminiŋ davami boldi.
Ägär bizniŋ gšzäl Astanamiz bolmisa, biz moşundaq ataqliq forumlarni uyuşturalattuqmu?!
Biz Paytäht küni harpisida EKSPO kompleksiniŋ territoriyasidä “Astana“ Häliqara maliyä märkizini açtuq.
Bultu bolup štkän “Astana EKSPO-2017” Häliqara kšrgäzmisimu Qazaqstanniŋ iqtidarini vä küçini, işäşlik keläçigini pütkül duniyağa namayiş qildi. Şu çağda män biz yänä birnäççä qetim uniŋ paydisini his qilidiğanliğimizni eytqan edim. Mana bügün Astana London vä Singapur otturisidiki äŋ çoŋ häliqara maliyä märkäzliriniŋ biri boluvatidu.
Һšrmätlik hanimlar vä җanaplar!
Qimmätlik paytäht mehmanliri!
20 jilda Astana alämşumul integratsiya behätärlik vä teçliqpärvärlik märkizigä aylandi. EBҺTniŋ tarihiy sammitidin keyin “Astana rohi” çüşänçisi duniya säyasitidin mustähkäm orun aldi. U oçuqluq vä işänçä, tšzümlük vä şeriklik rämzigä aylandi.
Bizniŋ yadrosiz duniya vä adalätlik duniya tärtivi sahasidiki konstruktiv täşäbbuslirimiz Qazaqstanniŋ BMT Behätärlik Keŋişiniŋ turaqliq ämäs äzasi bolup saylinişiğa vä moşu abroyluq täşkilatqa räislik qilişiğa yardämläşti.
Ötkän jigirmä jilda Astanani 22 monarh, 180 prezident, 109 hškümät başliği vä 114 häliqara täşkilat rähbiri ziyarät qildi.Dšlät rähbärliri vä juquri däriҗilik şähslärniŋ säpärliri – bu mämlikätlär otturisidiki munasivätlärniŋ muhim kšrsätküçi. Äynä şundaq härbir säpär Astananiŋ pütkül duniyadiki dostliriniŋ sanini kšpäytti.
Yeŋi paytäht Qazaqstanniŋ häliqara aktivliğiğa vä säyasiy, ihtisadiy häm mädäniy alaqiliriğa çoŋ küç bärdi.
Meniŋ yetäkçi çätällärniŋ kšpligän rähbärliri bilän bolğan şähsiy dostluğimniŋ tarihimu Astana bilän çämbärças bağliq. Män härqaçan juquri däriҗilik mehmanlarni Aqordida qarşi alğanda bizniŋ gšzäl paytähtimizniŋ ularni qandaq ilhamlanduridiğanliğini bayqaymän. Moşu barliq jillarda ular hälqimizniŋ bärpakarliq iqtidariğa, rohiy qädriyätlirigä vä tarihiy istiqbaliğa äŋ juquri baha berip käldi.
Monu sšzlär Rossiya rähbiri Vladimir Vladimiroviç Putinğa täälluq: “ Astana – hazirqi duniyaniŋ mšҗüzisi. Jigirmä jilda Qazaqstan paytähtiniŋ ahalisi 3,5 hässidin oşuq kšpiyip, territoriyasi 2,5 hässä käŋäydi. Astana – Evraziyaniŋ äŋ zamaniviy şähärliriniŋ biri”.
HHҖ Räisi Şi Jiŋpin mundaq däp täkitlidi: “Astana Qazaqstan hälqiniŋ ämgäksšygüçlüginiŋ vä güllinişiniŋ rämzigä aylandi. Keyinki 20 jilda bu yärdä Qazaqstanniŋ äҗayip keläçigini kšrsitidiğan çoŋ šzgirişlär yüz bärdi”.
Koreya Җumhuriyitiniŋ sabiq prezidenti Li Mёn Bak Astanani “XXİ äsirniŋ mšҗüzisi vä Qazaqstan hälqiniŋ pähri ”, däp atidi.
Vengriya Prem'er-Ministri Viktor Orban mundaq dedi: “Qazaqstan paytähti meniŋ zoqumni kältüridu. Bu şähär insaniyätniŋ yeŋi täräqqiyat basquçiğa kšçkänliginiŋ rämzi bolup hesaplinidu”.
Mälumki, İtaliya härqaçan memarçiliqtiki gšzällik vä uyğunluq ülgisi bolup kälgän, şuŋlaşqimu italiyaliklärni häyran qalduruş nahayiti qiyin. Biraq Astana ularni häyran qalduralidi. “Astana – bu җür°ätlik vä dana ideya tüpäyli vuҗutqa kälgän şähär. Bügünki taŋda Astana säyasiy lider danaliğiniŋ mevisi däp etirap qilinidu”. İtaliyaniŋ sabiq prem'er-ministri Sil'vio Berluskoni äynä şundaq pikir eytqan.
Һazir Astana küçlük magnit ohşaş barliq qit°älärniŋ diqqitini җälip qilivatidu.
“Astana – meniŋdä nahayiti täsirat qaldurğan şähär. Uniŋ moşundaq qisqa qäräldä qandaq qilip selinğanliği häyran qalduridu. Bu silärniŋ mämlikitiŋlarniŋ küç-ğäyritidin vä qudritidin deräk beridu”. Yeqinda İspaniya hškümitiniŋ sabiq räisi Hose Luis Sapaterodin paytäht yubileyiğa munasivätlik şundaq täbrik käldi.
İran İslam Җumhuriyitiniŋ Prezidenti Һasan Ruhani mundaq däydu: “ Astana nurğunliğan häliqlär qälbidä teçliq şähiri süpitidä täsirat qalduridu, u şundaq bolup qelişni davamlaşturmaqta. Qazaqstan paytähtini şundaqla pän vä tehnologiyalär şähiri däp ataşqa bolidu”.
Astana – bu çoŋ tarihiy megalayihä, utuqluq Qazaqstan obrazi.
Horvatiya Җumhuriyitiniŋ sabiq prezidenti Stepan Mesiç eytqandäk, Astana Qazaqstan mustäqilliginiŋ vä täräqqiyatiniŋ baş rämzi bolup hesaplinidu.
Ändi Çehiya Җumhuriyitiniŋ Prezidenti Miloş Zeman bolsa mundaq däp täkitläydu: “Germaniya, Yaponiya vä Җänubiy Koreya ohşaş ilgiri ihtisadiy mšҗüzä däp hesaplanğan mämlikätlärgä ändi Qazaqstannimu qoşuşqa bolidu. Yeŋi paytäht Astananiŋ quruluşi –buniŋ yarqin ispatidur”.
Män nemä üçün duniyaviy liderlarniŋ sšzlirini täpsiliy kältürüvatimän? Bu päqät җuquri diplomatiya nişani ämäs. Bu – bügün pütkül duniya bizniŋ paytähtimizni etirap qilivatqan ob°ektiv kšrünüş.
Uniŋda Astana abroyiniŋ äҗayip nadir qirliri toluq äkis ätkän. Moşuniŋ hämmisi bu yärgä duniyadiki barliq yahşi närsilärni: bilimni, investitsiyalärni, tehnologiyalärni vä innovatsiyalärni tartidu. Biraq, äŋ muhimi – Astana vä Qazaqstan šzigä barliq adämlärni vä häliqlärni җälip qilidu. Bu toğriliq Braziliyaniŋ kšrnäklik prozaigi Paulo Koel'o nahayiti täsirlik vä eniq yazğan: “Astana – paytähttinmu üstün. Bu – ideya. Täräqqiyat vä mämlikät rohinin šzgirişiniŋ ideyasi. U keläçäk täsävvurini, grajdanlar hayatidiki buruluş nuqtisini gävdiländüridu. Män hazirniŋ šzidä Astanani dalada šsüvatqan gül süpitidä täsävvur qilalaymän”.
Buniŋda uniŋ bilän kelişmäslik mümkin ämäs.
Evraziyaniŋ jürigidä bärpa qilinğan yeŋi paytäht miqiyasliq yeŋilaş väzipisini atquruvatidu. Astanada yeŋi käŋlik, yeŋi koordinatlar sistemisi, män eytqan bolar edimki, yeŋi vaqit vuҗutqa käldi. U umumyüzlük yeŋilaşqa vä yeŋi tärtipniŋ vuҗutqa kelişigä küç-quvät beridu.
Һazir duniya qarimu-qarşi turuşqa ämäs, bälki uyğunluqqa, täräqqiyat vä hämkarliqqa muhtaҗ. Şuŋlaşqa Astana çeçivatqan izgülük vä qazaqstanliq qädriyätlär nuri pütkül säyyarä boyiçä tarqilip, šz äksini tapmaqta.
Qimmätlik mehmanlar!
Һšrmätlik astanaliqlar!
Bügünki taŋda Astana Tšrtinçi sanaät inqilavi şaraitida ihtisatni yeŋilaşta vä Qazaqstanniŋ alämşumul ihtisadiy käŋlikkä qoşuluşida asasliq rol' oynavatidu.
Şähär 4.0. Alämşumul tehnologiyalik industriya trendiğa җoşqun qoşuluvatidu.
Moşu jillarda umumiy regional mähsulat 190 hässä šsti! Nominal äksidä bäş trillion täŋgigä yetip, real ähvalda 5,5 hässä kšpäydi. Jigirmä jilda investitsiyalär kšlämi säkkiz trillion täŋgigä yeqin mäbläğni täşkil qildi. Umumän dšlätniŋ paytäht täräqqiyatiğa bšlgän investitsiyasi 2,5 hässigä aqlandi. Dšlät byudjetiğa çüşkän mäbläğ bir million täŋgigä yetip, moşu jillarda 78 hässä šsti.

Hanimlar vä җanaplar!
Qimmätlik dostlar!
Ändila jigirmä yaşqa tolğan baş şähär barliq җähättin qeliplaşti.
Astana – bu qazaq hälqi üçün XXİ äsir dävriniŋ yahşi başlinişi!
Astana – bu qurulğan dšlät täräqqiyatiniŋ yeŋi strategiyasiniŋ eniq nişani.
Astana – bu bizniŋ bärpakarliq millätniŋ yeŋilaş vä yeŋiliniş yolidiki yeŋi obrazi.
Astana – juquri tehnologiyalär vä innovatsiyalik ideyalär laboratoriyasi.
Astana – millätlärara häm konfessiyalärara razimänlik, teçliq, paravänlik vä birlik şähiri.
Astana – Vätinimizniŋ jürigi, Mustäqilligimizniŋ tayançisi !
Astana mäyrimi bilän täbrikläymän!
Һärbir šydä mäyräm bolsun!
Alğa, Qazaqstan!
Parla, çaqna, bärpa qilivär, qimmätlik Astana!

Bälüşüş

Javap qalduruŋ