Studentliq dävirni äskä aldi

0
186 ret oqıldı

Mälumki, 1989-jili Uyğurşunasliq institutiniŋ mudiri, akademik Ğoҗähmät Sädvaqasov bilän tonulğan alim Kammunar Talipovniŋ täşäbbusi bilän Taşkänt dšlät universiteti Şäriqşunasliq fakul'tetida Uyğur bšlümi eçilğan edi. Älvättä, bu mädäniy hayatimizda çoŋ vaqiä bolğan. Bu bšlümdä här jili Qazaqstandin on bala vä Özbäkstandin on bala bilim elip turdi. Äpsus, mäzkür bšlüm 1998-jili, ayrim säväplärgä bola, yepilip qaldi.Biyil juqurida qäyt qilinğan bšlümniŋ eçilğiniğa ottuz jil toluvatidu. Şu munasivät bilän štkän häptidä moşu bilim därgahida bilim alğan sabiq kursdaşlar baş qoşti. Şundaqla uniŋğa hitay vä uyğur tilliridin däris bärgän ustazi Yüsüpҗan Kebirov qatnaşti.
Jiğilğanlar däsläp heli märhum İ.İsmayilov, İ. Rozibaqiev, T.Niyazov qatarliq ustazliriniŋ rohiğa atap qur°an tilavät qilğandin keyin, bir minut süküt saqlap hatirilidi. Şuniŋdin keyin kursdaşlar arisidin sšz alğan Säyligül Ablesenova TaşDU Şäriqşunasliq fakul'teti Uyğur bšlüminiŋ eçiliş tarihi, ähmiyiti häqqidä täpsiliy tohtilip štti. Täkitläş lazimki, mäzkür bšlümni älliktin oşuq jigit-qiz tamamlidi.
Öz novitidä sšz alğan ustaz Yüsüpҗan Kebirov mäzkür uçrişişniŋ uyuşturğuçiliriğa sämimiy minnätdarliğini bildürdi vä moşuniŋdin jigirmä jil ilgiri yepilip qalğan uyğur bšlümi biyil qaytidin eçiliş aldida turğanliğini elan qildi. Uniŋ täqitlişişiçä, hazirçä bu bšlümgä päqät šzbäkstanliq uyğurlarla qobul qilinidekän.
Käç davamida jiğilğanlar studentliq altun dävriniŋ esil päytlirini äsläp štti. Alahidä ähmiyätkä egä baş qoşuş qatnaşquçiliri kelär jili mundaq çarä-tädbirni Taşkänttä štküzüş qarariğa käldi.
Yalqun MÖMÜNOV.

Bälüşüş

Javap qalduruŋ