Dšlät rähbiri Pavlodar vilayitidä boldi

0
254 ret oqıldı

Qazaqstan Prezidenti Nursultan Nazarbaev Pavlodar vilayitidä iş babidiki säpärdä boldi.Säpär “Pavlodar” ärkin ihtisadiy zonisini ziyarät qiliştin başlandi. Nursultan Nazarbaev “GiessenHaus” ҖÇYniŋ territoriyasidä arilaşma alyuminiy vä quyulğan avtomobil' disklirini çiqirişniŋ tehnologiyalik җäriyani bilän tonuşti, ärkin ihtisadiy zoniniŋ başqa industrial layihiliridin hävärdar boldi. Şundaqla Dšlät rähbirigä bu yärdä işläp çiqirilğan mähsulat – issitiş radiatorliriniŋ, avtomobil'larniŋ zapas qisimliriniŋ, tšmüryol vagonliri çaqliriniŋ ülgilirini kšrsätti.
Dšlät rähbiri Pavlodar neft'-himiya zavodida karhaniniŋ tehnologiyalik yeŋilanğandin keyinki paaliyiti bilän tonuşti. Bu yärdä Prezident içki vä çätäl bazarliriğa yätküzüş üçün häliqara ülgilärgä mas kelidiğan täyyar mähsulatni nurğun çiqiriş arqiliq neft'ni çoŋqur qayta işläşni kšpäytişniŋ zšrür ekänligigä diqqät ağdurdi.
Andin keyin bolup štkän keŋäşmidä regionniŋ iҗtimaiy-ihtisadiy täräqqiyati toğriliq ätrapliq sšz boldi.
Nursultan Nazarbaev keŋäşmini eçip, vilayät rähbärliginiŋ mälum işni ämälgä aşuruvatqanliğini, iҗabiy šzgirişlärniŋ bayqilivatqanliğini alahidä qäyt qildi. Prezident vilayätniŋ sanaät, energetika, transport vä yeza egiligi sahalirida juquri iqtidarğa egä ekänligini täkitlidi.
Dšlät rähbiri vilayätniŋ geografiyalik җähättin qolayliq orunlaşqanliğini tilğa elip, Pavlodar regioniniŋ Rossiya Federatsiyasiniŋ sanaät täräqqiy ätkän vilayätliri bilän çegaridaş ekänligigimu tohtaldi. Nursultan Nazarbaev infraqurulumluq täräqqiyat vä tegişlik ob°ektlar quruluşiğa munasivätlik Astana vä Pavlodarni hazir birinçi klassliq avtobanniŋ bağlaşturuvatqanliğini, ändi bu ikki ariliqni besip štüşkä 5-6 saat ämäs, bälki 3 saat särip qilinidiğanliğini, demäk, vilayätniŋ tranzit iqtidariniŋ käŋiyivatqanliğini eytti.
– Män bügün karhanilarda boldum, adämlär bilän sšhbätlişip, ularniŋ käypiyatini säzdim. Region ihtisadi täräqqiy etivatidu. Ötkän jili šsüş 3,6 payizni täşkil qildi. Vilayät ihtisadida sanaät 50 payizni degidäk egiläydu. Bu Qazaqstan regionliri arisida juquri kšrsätküç, – däp täkitlidi Dšlät rähbiri.
Keŋäşmidä Pavlodar vilayitiniŋ hakimi Bolat Bakaukovniŋ täkitlişiçä, 2017-jilniŋ yäkünliri boyiçä, umumiy regional mähsulatniŋ kšlämi däsläpki qetim 2 trillion täŋgidin aşti. Umumiy regional mähsulatniŋ җumhuriyät kšlämidiki ülüş salmiği – 4,3 payiz. Umumiy regional mähsulat ahaliniŋ җan beşiğa çeqip hesapliğanda – 2,9 million täŋgä, bu ottura җumhuriyätlik däriҗidin 3 payiz oşuq. Ötkän jili region ihtisadiğa 484 milliard täŋgä investitsiya җälip qilindi (šsüş 4 payiz).
Vilayät hakimi sanaät täräqqiyati toğriliq gäp qilip, štkän yerim jilniŋ yäküni boyiçä, moşu sektor kšläminiŋ 4,6 payizğa kšpäygänligi, karhanilarniŋ tehnologiyalik җähättin qayta qurallinip, buniŋ üçün 200 milliard täŋgidin oşuq mäbläğ ävätilgänligi, Qazaqstanda keyinki ikki jilda tohtap qalğan vagon yasaş kompaniyasiniŋ işläpçiqirişni äsligä kältürüş tüpäyli maşina yasaş sahasida kšrsätküçniŋ 1,2 hässä šskänligi toğriliq doklad qildi.
Nursultan Nazarbaev Pavlodar regioniğa qilğan iş babidiki säpiri dairisidä tonuşqan karhanilar toğriliq gäp qilip, istiqbalni kšzdä tutup işläşniŋ muhim ekänligini täkitlidi. Bu yärdä sšz yeŋi işläp çiqiriş orunlirini eçiş vä işlävatqanlarni yeŋilaş arqiliq hamäşiya ihtisadidin jiraqlişiş toğriliq boluvatidu.
Keŋäşmidä mäsililärniŋ çoŋ türkümi regionniŋ alyuminiy klasteriğa beğişlandi.
– Bügün män alyuminiy, kabel' mähsulatini çiqiridiğan kompaniyalärniŋ vä başqa karhanilarniŋ paaliyiti bilän tonuştum. Alyuminiydin quruluş materiallirini, derizä kasäklirini, qaça-qomuç, fol'ga çiqiriş toğriliq oylaşturuş lazim. İnvestitsiyalärni näq moşu yärgä җälip qiliş vä küç-quvätni särip qiliş keräk, – degän pikirni eytti Dšlät rähbiri.
Alyuminiy klasteriniŋ buniŋdin keyin qandaq täräqqiy etidiğanliği toğriliq ERG mudirlar keŋişiniŋ räisi Aleksandr Maşkeviç ähbarat bärdi.
Keŋäşmidä “Prommaşkomplekt” ҖÇY mudirlar keŋişiniŋ räisi Däulet Sızdıqov tšmür yol maşina yasaş sanaitini täräqqiy ätküzüş, “Stal'montaj” ҖÇYniŋ baş mudiri Aleksandr Terent'ev agrar sektorida yeŋi tehnologiyalärni җariy qiliş, “Kazenergokabel'” aktsionerliq җämiyitiniŋ baş mudiri Oleg Kruk tiҗarätçilikni qollap-quvätläş toğriliq dokladlar bilän sšzgä çiqti. Natiqlarniŋ hämmisi Prezident qoyğan mähsulatni qayta işläşni täräqqiy ätküzüş, investitsiyalärni җälip qiliş, zamaniviy tehnologiyalärni җariy qiliş väzipiliri toğriliq oy-pikirlirini otturiğa saldi.
Barliq regionlarniŋ işqa şundaq yandişişini kšrgändä käypiyatiŋ kštirilidu. Qezip çiqirivatqan närsidin mähsulat işläp çiqirişimiz lazim. Hamäşiyani az setip, qayta işlängän mähsulatni kšpiräk setiş keräk, – däp täkitlidi Dšlät rähbiri.
Nursultan Nazarbaev keŋäşmidä problemilar moҗut sahalarğimu tohtilip, birqatar eniq tapşurmilarni bärdi.
Täkitläş keräkki, keŋäşmä S.Torayğırov namidiki vilayätlik birläşkän universal kitaphanida bolup štti. Bu yärdä Prezidentqa imkaniyiti çäklängän kitaphanlar üçün ihtisaslaşturulğan җabduqlar, bilim beriş vä salamätlikni saqlaş sahalirini räqämläştürüş boyiçä layihilär, şundaqla “Ruhani jaŋğıru” layihä idarisiniŋ kšrgäzmä zali tonuşturuldi.

Bälüşüş

Javap qalduruŋ