Evraziyalik hškümätlärara keŋäş mäҗlisigä qatnaşti

0
258 ret oqıldı

Sankt-Peterburg şähiridä Qazaqstan Prem'er-Ministri Baqıtjan Sağıntaev Evraziyalik hškümätlärara keŋäş mäҗlisigä qatnaşti, uniŋda Evraziyalik ihtisadiy ittipaq dšlätliriniŋ prem'er-ministrliri baş qoşti, däp hävärlidi Һškümätniŋ mätbuat hizmiti.Mäҗliskä Ärmänstanniŋ Prem'er-Ministri N.Paşinyan, Belarus' Prem'er-Ministri A.Kobyakov, Qirğizstan Prem'er-Ministri M.Abulgaziev, Rossiya Federatsiyasiniŋ Prem'er-Ministri D.Medvedev, şundaqla Evraziyalik ihtisadiy komissiya prezidiuminiŋ räisi T.Sarkisyan qatnaşti.
Һškümätlärara keŋäş mäҗlisi kiçik vä käŋäytilgän tärkiptä štti.
Kiçik tärkiptä qatnaşquçilar Evraziyalik ihtisadiy ittipaqniŋ räqämlik kün tärtivini ämälgä aşuruş җäriyanini, yeza egiligi, energetika vä transport sahalirida šzara härikät qiliş mäsililirini muhakimä qildi. Umumiy gaz bazirini qeliplaşturuş, tehnikiliq vasitilärni paydilinip, dšlätlik ähbarat sistemilirini җipsilaşturuluşi arqiliq İttipaqniŋ bajhana dairisi boyiçä tovarlar tranzitiniŋ birpütün sistemisini quruş mäsililiri muhakimä qilindi.
Käŋäytilgän tärkiptä štkän mäҗlistä bajhana hämkarliği mäsililiri, şundaqla sanaätniŋ bäzi sahalirida kooperatsiya vä importtiki šzara härikätni rätläş vasitiliri muhakimä qilindi.
Qazaqstan Prem'er-Ministri B.Sağıntaev käŋäytilgän tärkiptiki Evraziyalik hškümätlärara keŋäş mäҗlisidä yeŋi ideyalär, layihilär vä täşäbbuslar regiondiki barliq dšlätlär grajdanliriniŋ paravänligini aşuruşqa täsir qilidiğanliğini eytti. Bu ihtisadiy, säyasiy vä iҗtimaiy turaqliqqa şarait yaritidu. B.Sağıntaev İttipaq dairisidä ornitilğan hämkarliq tovar aylinimi šsüminiŋ turaqliq җäriyanini kšrsitivatqanliğini täkitlidi.
Şuniŋ bilän billä B.Sağıntaev Evraziyalik ihtisadiy ittipaq dairisidä hämkarliqni qanun turğusidin rätläş mäsilisigä alahidä kšŋül bšldi. Şu arqiliq İttipaqniŋ şärtnamilik – hoquq bazisini qeliplaşturuş vä täräqqiy ätküzüş işliri planğa muvapiq jürgüzülmäktä. Ötkän jili integratsiyalik birläşmini täräqqiy ätküzüşkä qaritilğan 600din oşuq akt qobul qilindi.
“Biz haҗätsiz rätläş vasitiliri bilän tiҗarätkä tosalğularni yoqitişqa aynilimdiki mähsulatlarniŋ süpitini aşuruşqa intilivatimiz. Evraziyalik ihtisadiy ittipaq toğriliq şärtnamigä İttipaqniŋ hoquqlirini yüksäldürüş boyiçä 70kä yeqin tüzitişlär kirgüzüş boyiçä işlar jürgüzülüvatidu. Һazir Hitay bilän soda-ihtisadiy, V'etnam vä İran bilän ärkin soda zonisi toğriliq şärtnamilar tüzüldi. Biz taşqi soda säyasitini jürgüzüş üçün şeriklärni eniqlaş mähsitidiki işlarni davamlaşturuşimiz lazim”, dedi Qazaqstan Һškümitiniŋ rähbiri.
Qazaqstan Prem'er-Ministri mäҗlis qatnaşquçiliriğa biyil 14-mayda štkän Aliy keŋäşniŋ mäҗlisidä äza dšlätlärniŋ rähbärliri alğa qoyğan Evraziyalik ihtisadiy ittipaqni buniŋdin keyinmu täräqqiy ätküzüş boyiçä yeŋi strategiyalik väzipilärni täkitlidi. Mäsilän, Qazaqstan Prezidenti N.Nazarbaev çoŋ infraqurulumluq megalayihilär: “Hitay – Qazaqstan – Rossiya – Belarus' – Evropa” yšnilişi boyiçä çapsan tšmüryol vä avtotransport magistralini, Kaspiy vä Qara deŋiz arqiliq kemä üzidiğan kanal seliş täşäbbuslirini, şundaqla İttipaqniŋ šzara soda işliridiki orun elivatqan tosalğularni yoqitiş vä ularni tählil qiliş toğriliq täklip bärgänligini qäyt qildi.
Evraziyalik Һškümätara keŋäş mäҗlisiniŋ nätiҗisi boyiçä Һškümätlärara keŋäşniŋ Evraziyalik ihtisadiy ittipaqniŋ umumiy gaz bazirini vä sanaätniŋ kšpligän sahalirida kooperatsiya häm importtiki šzara härikät mäsililiri boyiçä işçi topini qeliplaşturuş toğriliq tapşurmilar, şundaqla täşkiliy işlar boyiçä birnäççä hšҗҗät imzalandi.
Evraziyalik Һškümätara keŋäşniŋ novättiki mäҗlisini biyil oktyabr'da Belarus'ta štküzüş toğriliq qarar qobul qilindi.

Bälüşüş

Javap qalduruŋ