Arminim bar qoğlap haman yätmäydiğan…

0
341 ret oqıldı

Rähim Һoşurovni män kiçigimdin yahşi bilättim, u märhum Ayaz akamniŋ yeqin ağiniliriniŋ biri süpitidä pat-patla bizniŋ šygä kelidiğan. Rähim aka uyğur saz-nahşiliriğa herismän, dilkäş insan edi.Ötkän äsirniŋ 70-jilliri Rähim aka şu çağdiki “Kommunizm tuği” (hazirqi “Uyğur avazi”) gezitiniŋ qoşumçisi “Yeŋi hayat” geziti redaktsiyasidä ädäbiy hadim bolup işlidi. Äzäldin aka-ukilardäk bolup štkän ikkimiz hizmätdaş bolduq.
Rähim aka bilän pat-pat muŋdişip turattuq. U beşidin štkän vaqiälärni qiziqarliq hekayä qilip berätti. U bolupmu tarihiy vätinimizdä 1944-jili partliğan milliy-azatliq inqilap toğriliq vaqiälärni täsirlik sšzläp berätti. Rähim aka bilän bolğan äynä şundaq sšhbätlirimizniŋ biridä: “künlär häptilärgä ulişip, häptilär aylarni toltirip, aylar jillarni hasil qilip hayatliq bahariŋniŋ kätkini kätkän, sän äynä şu qimmätlik vaqtiŋdin hässäŋni julup almisaŋ, äŋ esil äŋgüştäriŋni yoqatqiniŋ yoqatqan. Şuniŋ üçün, pursätni qoldin bärmäy, hälqim üçün işläşni šzämniŋ muqäddäs borçum däp bilimän, härqandaq aŋliq, millätpärvär insanmu şundaq mähsät-nişanda yaşaydu. Һä, danalar “bayliğini yoqatqan millät qudritini yoqatqanğa baravär, ändi mänaviyitini yoqatqan millät moҗutliğini yoqatqanğa baravär” degänligi esimda. Biz, uyğur ziyaliliri, büyük äҗdatlirimizniŋ väsiyätlirigä varisliq qilip, mänaviyitimizni rivaҗlandurup, uni kälgüsi ävlatqa beҗirim tapşuruşimiz keräk. Pärzäntlirimizni rus mäktäpliridä oqutuşni ävzäl kšrüp, ana tilimizni šgäylävatimiz. Ana tilimizdin ayrilsaq – bu millitimizniŋ yoqilişiğa elip kelidiğan paҗiägä duç kelimiz. Biz šz täğdirimizni šzimiz šzgärtmisäk, yat birliri uni šzgärtip qoyattimu? Äzäldinla šzini-šzi sšymigänlärni, šz täğdiri üçün kšyünmigänlärni başqilarmu sšymäydu, kšyünmäydu. Pärzäntlirimizniŋ šz ana tilida oquşiğa dävät qiliş här-birimizniŋ borçi, birinçi novättä, bu ata-anilarniŋ, bova-momilarniŋ borçi…”, degän sšzi hazirmu yadimda.
Därhäqiqät, Rähim aka hälqimizniŋ mänaviyitini beyitiş niyitidä äҗir qilip, keyinki jilliri “İzdängüçilär”, “Ümüt” degän trilogiyalärni, “Boğuzlanğan avaz” toplimini, “Uyğur zämbirigi” namliq qissilär toplimini, “Polat iradä” maqalilar vä şeirlar toplimini mäydanğa atqan mähsuldar ädiplirimizniŋ biri edi. Ändi uniŋ uzun jilliq izdinişliriniŋ mähsuli bolğan, 2011-jili Almutidiki “Mir” näşriyatida näşir qilinğan “Tısyaça uygurskih blyud” degän milliy taamlirimiz toğriliq yezilğan etnografiyalik ämgigini alahidä täkitläşkä ärziydiğan nadir kitap desäk, heç mubaliğä bolmaydu.
Märhum Rähim akiniŋ mundaq ädip vä ataqliq uyğur taamliriniŋ mahir pazändisi bolup yetilişidä İli täväsidä vä Qirğizstanniŋ uyğur ahalisi arisida šz dävridä “Һevulla aşpäz” süpitidä käŋ dairidä etirap qilinğan uniŋ ğämgüzar atisiniŋ qattiq qolluq bilän elip barğan tärbiyäsini istisna qilişqa bolmaydu.
­­­­– Һayatniŋ izğirin yolliridin sürünmäy štüşni bilgän, tirişçan atam Һevulla meniŋ äl-jutqa yaramliq adäm bolup yetişip çiqişimğa šz hässisini qoşqan. Märhum dadam dayim: “Başqilar çaynap bärgän nanda läzzät bolmaydu, šz halal äҗriŋniŋ dayim närqi kam bolmaydu”, – däydiğan. Һä, män äynä şu dadamniŋ bu sšzlirigä dayim ämäl qilip, hälqimniŋ muŋ-zari vä şatliğiğa ortaqlişip yaşaş niyitidä qäläm tävritip käldim, ändi yazğanlirimniŋ ğezini – ğaz, šdigini – šdäk däp bahalaydiğanlar – bu kitaphanlardur, degän edi Rähim aka.
1985-jili R.Һoşurovniŋ Almutidiki “Mektep” näşriyatida “Uyğur taamliri” degän kitavi näşir qilinğan edi. Mäzkür kitapqa Qazaqstan häliq yazğuçisi Ziya Sämädi “Uyğur taamliriniŋ qamusi” degän mavzuda täqriz yazğan. Mäşhur yazğuçi maqalisida: “Uyğur sän°itiniŋ gšhiri bolğan büyük “On ikki muqamni” yoqatmay hazirqi ävlatqa saqlap qelişta mäşhur sän°ätkarlar Turdahun Älnäğmä, Rozi Tämbir käbi häliq hapizliriniŋ hässisi bebahadur. Ändi Rähim Һoşurovniŋ ämgigimu huddi şundaq bebahadur. Umu untulup ketip barğan vä tamamän kšpçilikniŋ yadidin kštirilgän kšpligän taam türlirini bizgä yätküzdi. Qedimiy bay mädäniy mirasqa egä hälqimiz istimal qilip kelivatqan härhil läzzätlik taamliri häqqidä moşu küngiçä yazma ädäbiyatimizda mundaq ähmiyätlik qollanma bolmiğan edi.
Şuni alahidä täkitläş keräkki, Rähim Һoşurov kitaviğa kirgüzgän uyğur taamliriniŋ hämmisini šz qoli bilän gül kältürüp täyyarlaşqa usta. R.Һoşurov milliy taamlirimizni babiğa kältürüp täyyarlaşni bilim bilänla çäklinip qalmay, häliq ğäznisini tehimu iҗadiy beyitip, taamlarni täyyarlaşniŋ qaidä vä usullirini näzäriyäviy vä ämäliy җähättin muqumlaşturğan. Şuniŋ üçün Rähim Һoşurovtäk mäişätniŋ savatliq mutähässisi vä etnograf hazirçä arimizda bolğan ämäs, däp eytalaymiz…” – däp mäzkür kitapqa yüksäk baha bärgän edi (“Kommunizm tuği”, 1985-j. 26-dekabr').
Ändi biz sšz qilmaqçi boluvatqan “Tısyaça uygurskih blyud” namliq ämgäkmu, huddi mäşhur yazğuçi Ziya Sämädi täripligändäk, nahayiti nadir äsärdur. Pikrimizçä, mäzkür kitap uyğur hälqi toğriliq, uniŋ maddiy mädäniyiti, šz alahidiligigä egä milliy harakteri vä hilmu-hil uyğur taamliri toğriliq rustilliq kitaphanlarğa tonuşturuşni mähsät qilğan bolup, ädipniŋ uyğur taamliriniŋ qamusi süpitidiki bu mupässäl ämgigini kitaphanlar zor qiziqiş bilän qarşi alğanliğiniŋ guvaçisi bolduq. Rähim Һoşurovniŋ mäzkür kitavi hälqimizniŋ maddiy mädäniyitiniŋ vä uniŋ tamaq täyyarlaş sän°itiniŋ šz alahidiligigä egä äҗayip bir nadir yadikarliq bolup hesaplinidu. Uniŋda Ğärip bilän Şäriqniŋ šzara bir-birigä bolğan täsiri yaqqal äkis ätkän. Bu kitapta şundaqla äҗayip maharät, häyran qalğidäk fantaziya, gšzällikkä vä üzviylikkä bolğan täbiiy intiliş ädipniŋ qedimiy uyğur tibabätçilik sirlirini bilişi vä danaliği yarqin äks ättürülgänligini alahidä täkitläş orunluqtur. Kitapta muällip: pärhiz (dieta) taamliri toğriliqmu alahidä tohtilidu. Uyğur tibabätçiligidä bäzi ağriqlarni pärhiz tamaqlar bilän davalaş häqqidä mälumatlar bar. R.Һoşurov moşu muhim mäsilä üstidä käŋ dairidä pikir jürgüzidu.
Һelimu yadimda, 1979-jili bahar aylirida Almutida II Pütkülittipaqliq uyğurşunasliq konferentsiyasi bolup štti. Mäzkür änҗumanğa Moskva, Leningrad (hazirqi Sankt-Peterburg), Taşkänt, Baku, Frunze (hazirqi Bişkek), Novosibirsk, şundaqla Germaniya, Şvetsiya vä başqa ällärdin kšpligän jirik uyğurşunas alimlar kälgän edi. Konferentsiya tamamlanğandin keyin mehmanlar uyğur yezilirini arilap hälqimizniŋ turmuş-tirikçiligi bilän tonuşti. Һazirqi Ämgäkçiqazaq nahiyäsi Qaraturuq yezisidiki sovhoz aşhanisida җay-җaylardin kälgän uyğurşunas alimlar şäripigä berilgän ziyapät taamlirini Rähim aka Һoşurov täyyarliğan edi. Mana moşu ziyapättä uyğur hälqiniŋ mäşhur gültavaq, petir manta, härhil läzzätlik qorulmilar, špkä-hesip, dümbä- quyruq käbi başqimu äҗayip läzzätlik taamlardin däm tartip läzzätlängän mehmanlar Rähim akiğa apirin äyligän. Moşu ziyapättä leningradliq uyğurşunas alim, filologiya pänliriniŋ doktori, professor A.Reşetov: “Rähim Һoşurov yeganä aşpäzlik alimi desäm mubaliğä bolmaydu, çünki u aş-tamaqlarni gül kältürüp läzzätlik täyyarlaşni vä uyğur taamlirini täyyarlaş näzäriyäsini bilidiğan kişi” däp täriplisä, germaniyalik ataqliq uyğurşunas alimä Anna Mariya fon Gabayin hanim “Siz şeir, poemilarni yezip nemä qilattiŋiz, uyğur taamliri toğriliq kitaplarni yazsiŋiz nur üstigä nur bolidu, sizniŋ maharitiŋizgä apirin!”, degän edi. Märhum Rähim aka Һoşurovniŋ şu konferentsiyasigä җay-җaylardin kälgän mehmanlarğa berilgän ziyapättä hälqimizniŋ etnografiyasini, – yäni maddiy mädäniyitini tonuşturup, uyğurniŋ hilmu-hil läzzätlik taamliridin däm tartquzup, ularda untulmas bir täsirat qaldurğanliğiğa täşäkkür eytip, şu çağdiki Qazaqstan SSR Pänlär akademiyasi Uyğurşunasliq bšlüminiŋ başliği akademik Ğoҗähmät aka Sädvaqasov mundaq degän edi: “Biz moşu II Pütkülittipaqliq uyğurşunasliq konferentsiyasidä hälqimizniŋ tarihi, qedimiy mädäniyiti, sän°iti, tili vä başqa mäsililärni muhakimä qilduq, җay-җaylardin kälgän uyğurşunas alimlar bu änҗumanda šzliriniŋ uyğurşunasliqqa dair elip berivatqan ilmiy işliri üstidä tohtaldi, pikir almaşturdi. Ändi Rähim Һoşurov bolsa šziniŋ etnograf, pazändä, yäni uyğur taamliriniŋ häqiqiy ustisi ekänligini näq mäydanda namayän qildi. Mehmanlar Rähim Һoşurovniŋ täyyarliğan äҗayip läzzätlik taamliridin däm tartip, uniŋ maharitigä apirin eytqanliğiniŋ guvaçisi bolğanliğimni çoŋ mämnuniyät bilän täkitläymän…”.
Rähim Һoşurov 1928-jili Qirğizstanniŋ Prejeval'sk şähiridä tuğulğan. Ötkän äsirniŋ 30-jilliri kommunistik tüzümniŋ zorluq bilän kollektivlaşturuş ohşaş qäbih säyasiy härikätliri kšpligän kişilärni šz makanlirini taşlap çätällärdin baş-pana izdäşkä mäҗburliğan edi. Rähim akiniŋ ailisimu başqilar qatari uyğurlar diyariniŋ Ğulҗa şähirigä kšçüp ketidu. Rähim mäktäp yeşiğa yetip, däsläp “Һüsäyinä” başlanğuç mäktividä, andin keyin Ähmätҗan Qasimiy namidiki bilim yurtida oquydu. Kiçigidin zeräk, bilim elişqa çäksiz täşna bolup šskän R.Һoşurov 1952-1955-jilliri Şinҗan institutiniŋ filologiya fakul'tetida oquydu.
Şuni alahidä täkitläş keräkki, R.Һoşurov 1944-1949-jillardiki Şärqiy Türkstan inqilaviniŋ paal iştiraqçiliriniŋ biri süpitidä gomindaŋ basqunçiliriğa qarşi җäŋlärgä qatnaşqan. ŞTҖ Milliy armiyasiniŋ baş komandani general-leytenant İshaqbäk Monunov Rähim akiniŋ mahir aşpäz ekänligidin hävär tepip, uni fronttin çaqirtivelip, šzigä mähsus aşpäz qilip bälgüläydu.
– Һeç yadimdin çiqmaydu, 1948-jili 31-dekabr' küni general İshaqbäk yeŋi jilliq çoŋ ziyapät uyuşturğan edi. Moşu sorunda män täyyarliğan taamlardin däm tartqan Ähmätҗan Qasimi meni çaqirtip yeniğa oltarğuzdi. “Rähimҗan inim, – däp sšz başlidi dana rähbär. – Taamliriŋiz intayin läzzätlik boptu, bumu bir sän°ät, u häliqniŋ mädäniyitiniŋ qançilik qedimiyliğini namayän qilidu. Uyğur taamliri toğriliq birär risalä – kitapniŋ bar –yoqluğini bilämsiz?” – däp soridi. Män uniŋdin hävirim yoq ekänligini eytsam, Ähmätҗan Qasimi miyiğida külüp: “yoqni bar qiliş keräk, qedimiy hälqimizniŋ mundaq bebaha ğäznisini keläçäk ävlatlarğa qalduruşimiz lazim”, däp maŋa väsiyät qilğandäk kšp tiläklärni bildürgini helimu yadimda. Dahiniŋ bu tiläk-väsiyiti maŋa keyin zor ilham berip, uyğur taamliriniŋ näzäriyäsini tikläşkä bäl bağliğan edim” – degän edi Rähim aka meniŋ bilän bolğan bir sšhbättä.
Mana Ähmätҗan Qasiminiŋ väsiyitini orunlap, Rähim aka juqurida täkitliginimizdäk, 1985-jili “Mektep” näşriyatida “Uyğur taamliri” degän kitavini näşir qildurdi, ändi 1990-jili bolsa Almutidiki “Rauan” näşriyatida rus tilida “Uygurskaya kuhnya” degän kitavi näşir qilindi. 50 miŋ nushida näşir qilinğan bu kitap bir-ikki häptä içidä setilip tügäydu. Şuniŋdin keyin Rähim aka yänimu kšp izdinip, 2011-jili “Tısyaça uygurskih blyud” degän kitapni näşir qildurdi.
R.Һoşurov uzaq jillar davamida Qirğizstanda yaşap iҗat qildi. Ötkän äsirniŋ 60-70-jilliri u Qirğizstanniŋ mäşhur yazğuçi-şairliri, mädäniyät ärbapliri bilän qoyuq arilişip, ular bilän yeqin dost bolup štti. Qirğiz hälqini duniyağa tonutqan mäşhur yazğuçi Çiŋgiz Aytmatov uniŋ äynä öundaq dostliriniŋ biridur.
– Män Çiŋgiz Aytmatov bilän nahayiti yeqin štüvedim. Uniŋ šyidä, daçisida pat-pat bolup, ädäbiyat häqqidä bir näççä qetim bäs-munazirä qilip sirdaşqan eduq. Bu uluq ädipniŋ hšrmätlik mehmanliriğa uyğur taamliriniŋ dämini tartquzğanmän. U “İssiqkšl forumini” uyuşturğanda meni alahidä täklip qilğan edi. Män şundaqla ataqliq kinorejisser Bolat Şämşiev bilänmu äynä şundaq qoyuq dost-buradär bolup šttüm. Ataqliq şair dostum A.Qarasartov kšpligän şeirlirimni qirğiz tiliğa tärҗimä qilip meni qirğiz oqurmänlirigä tonuşturğanliğini mämnuniyät bilän äsläymän, – degän edi Rähim aka.
Därhäqiqät, märhum Rähim aka hälqimizniŋ mäniviyitini beyitiş niyitidä kšp äҗir qilip, 1981-jili “Muqamçi” namliq dastanlar toplimini uyğur vä rus tillirida, keyinki jilliri “İzdängüçilär”, “Ümüt” degän trilogiyalärni, “Boğuzlanğan avaz” degän maqalilar toplimini “Uyğur zämbirigi” namliq povest'lar toplimini, “Polat iradä” namliq maqalilar vä şeirlar toplimini näşir qildurdi.
Kšpligän şeirliri, hekayiliri vä başqa äsärliri rus, qazaq, qirğiz tilliriğa tärҗimä qilinğan, şundaqla uyğur taamlirini täyyarlaşniŋ usulini täpsiliy izahlap beräläydiğan vä, äŋ muhimi, taamlirimizni täyyarlaşniŋ tävärük qollanmisini yaratqan, bu sahada kšp izdinip äҗir qilğan şähsniŋ iҗadiyitigä lilla baha beriş keräk. Tarihiy än°änilirimizni vä millitimizniŋ mäniviyiti üçün jiŋnä bilän quduq qazğandäk kündüzni keçigä ulap tirişip-tirmişip izdinip, keläçäk ävlatqa šziniŋ mäniviy mirasini qaldurğan Rähim aka Һoşurov 2016-jili fevral'da alämdin štti.
Һä, märhum Rähim akiniŋ halis ämgäk qilip, qaldurup kätkän ädäbiyat vä etnografiya sahasidiki mol mirasi hazirqi vä keläçäk ävlat üçün qançilik ähmiyätlik ekänligini täkitläşniŋ haҗiti bolmisa keräk.

Yadikar SABİTOV.

Bälüşüş

Javap qalduruŋ