Balini mäktäpkä täyyarlaş qançä turidu?

0
88 ret oqıldı

Yoldaş MOLOTOV,
«Uyğur avazi»

Mana, biraz vaqittin keyin yeŋi oquş jili başlinidu. Demäk, ata-anilar balilirini mäktäpkä täyyarlaş täräddutini kšrüvatidu degän sšz. Älvättä, häm bahasi, häm süpiti җähättin, adämni toluq qanaätländüridiğan kiyim-keçäk, oquş qural-җabduqlirini täyyarlaş oŋay ämäs. Şundaq ekän, hazir bir balini mäktäpkä täyyarlaş qançä turidu? Biz moşu soalğa җavap izdäp, bazarlarni arilap, bahalarni bilip qayttuq.Täkitläş lazimki, hazir, yäni bazar ihtisadi dävridä, hämmimiz üçün tovar tallaş imkaniyätliri nahayiti käŋ. Päqät ihtisadiy mümkinçilikliriŋiz yar bärsä boldi. Uniŋdin taşqiri, hazir Almutida kšpligän bazarlardin taşqiri çoŋ soda märkäzlirimu nurğun.
Bizmu, birinçi novättä üginip qalğan bazarğa kälduq. Däsläp biyilqi bahalarni štkän jildiki bahalar bilän selişturdim. Bahalarda helila päriq bar. Mäsilän, štkän jili Türkiyadä işlängän «baziri iştik» oğul baliniŋ mäktäp formisini 14-15 miŋ täŋgigä elişqa bolatti. Biyil 18 miŋ täŋgidin kam ämäs. Hitayniŋki, yäni – Beҗinniŋ zavodlirida çiqirilğan mäktäp formiliri 14-15 miŋ täŋgä ätrapida. Amma süpiti җähättin helila tšvänligi eytmisammu çüşinişlik. «Kšrüvatisänğu, hazir dollar bahasi kündin-küngä šsüvatidu. Bizma şuniŋğa riayä qilişqa mäҗbur. Tovarniŋ hämmisini dollarğa hesaplap alimiz. İlgiri avgust eyida mähsus mäktäp yärmäŋkiliri štidiğan. Şu yärmäŋkilärdä biraz bolsimu ärzän bahada setivelişqa bolatti. Başqa aylarda mäktäp formisini setiveliş qiyiniraq bolidiğan. Һazir undaq ämäs. Tovar җiq. Jil boyi mäktäpkä keräk hämmä närsini alalaysän», däydu bir sodigär tonuşum.
Älvättä, oğul baliğa qariğanda qiz balini kiyindürüş qimmätkä tohtaydu. Qizlar üçün sarafan bahasi 8 miŋ täŋgä, süpätlik bluzkilar 3500 täŋgidin başlinidu.
Qisqisi, oğul baliğa haҗät asasiy hämmä närsini eliş üçün 26 miŋ täŋgä keräk ekän. Buniŋğa 2500 täŋgilik kšynäk, 5000 täŋgigä kostyum, 5000 täŋgigä täntärbiyä därisi üçün kostyum, 4500 täŋgigä tufli, 3000 täŋgigä sport ayaq kiyimini elişqa bolidu. Qiz balini kiyindürüş bolsa, 29 miŋ täŋgigä tohtaydu. Moşuniŋ hämmisi ottura bahalar. Yäni bizgä kšrsätkän kiyim-keçäklär Türkiyadä yaki Hitayda çiqirilğan. Bazarlarda Pol'şida yaki Rossiyadä çiqirilğan süpiti juquri kiyim-keçäklärmu bar, älvättä. Ularniŋ bahasi qimmät.
Qoşumçä qilsaq, biz kšrgän bahalar başlanğuç sinip oquğuçiliriniŋ kiyim-keçäkliri. Ändi juqarqi sinip oquğuçiliri üçün kiyim-keçäklär eliş üçün qoşumçä yänä 15-20 miŋ täŋgä häşläysiz. Däptär, qäläm, qerindaş, boyaqlar vä başqa mäktäpkä keräk uşşaq-çüşäklärni setiveliş üçün yänä 3500 täŋgä, sumkiğa 2500 täŋgä haҗät bolidu. Bu bazarlardiki bahalar.
Ändi Almutiniŋ çoŋ soda märkäzliridimu mäktäp formisiniŋ sodisi qizivetiptu. «Biz mäktäp formisini jil boyi satimiz. Mävsüm aldida ayrim yenikçiliklärni täklip qilimiz. Mäsilän, hazir mäktäp formisiniŋ bahalirini 5-10 payizğa çüşärduq. Uniŋdin taşqiri, dayimliq heridarlirimiz üçün yänä qoşumçä yenikçiliklärmu bar. Sentyabr'da bolsa, biz bahalarni 70 payizğa tšvänlitimiz. Biraq u vaqitta 7-12 yaşliq balilarğa kiyim-keçäklärni tepiş qiyin. Һazir qizlar üçün mäktäp formisiniŋ bahasi 25 miŋ täŋgä, oğul balilar üçün 36 miŋ täŋgä turidu. Kšynäklärniŋ bahasi 6-8 miŋ täŋgä, sumkilar 7 miŋ täŋgä ätrapida», däydu balilar kiyimliri butiginiŋ egisi. Kšrüp turumizki, bazar bilän soda märkizidiki bahalarniŋ ayrimçiliği helä bar.
Çoŋ dukanlarda här qandaq tovarniŋ süpät sertifikati bar. Süpätlik kiyim demäkçi, štkändä җumhuriyitimizniŋ baş sanitar vraçi J.Bekşin mäktäp formisiniŋ gigieniliq täläplärgä muvapiq boluşini alahidä täkitlidi. «Mäktäp formisiniŋ sirtqi qävitiniŋ tärkividä täbiiy talçiqlar – juŋ, pahta, ipäkniŋ ülüşi 30 payizdin kam bolmasliği lazim. Kiyimniŋ ästäri 100 payiz täbiiy rähttin boluşi şärt.
Bu täläplär nemişkä qoyulidu? Sävävi, bala mäktäp formisida künigä 5-6 saat jüridu. Moşu vaqitta kiyim-keçäk balini qismay, hava štküzüp turuşi lazim. Şundaqla bala üçün boş sumkiniŋ salmiği bir kilogrammdin aşmasliği keräk”.
Һazir mäktäp formisini çiqirivatqan qazaqstanliq şirkätlärmu bar. Äynä şu şirkätlär tävsiyä qilivatqan başlanğuç sinip oquğuçiliri üçün mäktäp formisiniŋ bahasi 15 miŋ täŋgä, jaketi vä kšyniginiŋ här qaysisiniŋ bahasi 4-5 miŋ täŋgä, galstuklar 100-1500 täŋgä ätrapida boluvatidu. Bumu bazarlar bilän selişturğanda birqädär juquri.
Şundaq qilip, bir balini mäktäpkä täyyarlaş ottura hesap bilän 50-60 miŋ täŋgä bolidekän. Ändi ikki-üç balini mäktäpkä täyyarlaşniŋ qançigä tohtaydiğinini šziŋiz hesaplap kšrüŋ. Bolupmu, yeza yärliridä kšpbaliliq aililär üçün balilarni oqutuş qiyin ekänligi çüşinişlik. Şuŋlaşqa här jili җumhuriyät dairisidä «Mäktäpkä yol» aktsiyasi uyuşturulidu. Mäzkür aktsiya 1-avgustta başlinip 30-sentyabr'da ayaqlişidu.
«Mäktäpkä yol» aktsiyasi biyil oninçi qetim štidu. Ötkän on jil içidä moşu aktsiya dairisidä 2 million 600 miŋdin oşuq baliğa umumiy kšlämi 17 milliard 800 million täŋgilik yardäm kšrsitildi. Mälumki, bu aktsiyağa hamiylarni җälip qiliş arqiliq iҗtimaiy täminati naçar aililärniŋ baliliri mäktäpkä haҗät barliq närsilär bilän täminlinidu. Ägär moşu aktsiyağa qatnişimän degüçilär bolsa Pän vä bilim ministrliginiŋ balilar hoquqini himayä qiliş komitetiniŋ «111» nomeri arqiliq umumiy ähbarat märkizigä muraҗiät qilsa bolidu. Qoşumçä ähbaratni şundaqlawww.bala-qqk.gov.k saytidin elişqimu bolidu.

Bälüşüş

Javap qalduruŋ