“Kaspiy konstitutsiyasi” qobul qilindi

0
197 ret oqıldı

Aqtavda bäş Kaspiy dšliti rähbärliriniŋ sammiti štküzülüp, uniŋda Kaspiy deŋiziniŋ hoquq märtivisi maqullandi, şundaqla ihtisat, transport vä behätärlik sahaliridiki altä muhim häliqara şärtnamä qobul qilindi.Aqtav sammitiğa qatnişiş üçün Qazaqstanniŋ deŋiz paytähtigä Äzärbäyҗan, İran, Rossiya, Türkmänstan Prezidentliri – İlham Äliev, Һasan Ruhani, Vladimir Putin, Gurbangulı Berdımuhamedov käldi.
Täräplär Kaspiy deŋiziniŋ hoquq märtivisi, ihtisat, transport, ekologiya, behätärlik, turizm, şundaqla uyuşqan җinayätçilikkä qarşi kürişiş sahaliridiki hämkarliq mäsililirini muhakimä qildi.
Kaspiy deŋiziniŋ hoquq märtivisi toğriliq konventsiya sammitniŋ asasiy hulasä hšҗҗiti boldi – bu jigirmä jildin oşuq jürgüzülgän muzakirilärniŋ nätiҗisi. Konventsiyadä täräplärniŋ Kaspiy deŋizidiki paaliyitiniŋ asas selip bärgüçi printsipliri äkis ätti. Uniŋdin taşqiri sammitniŋ yäküni boyiçä Terrorizmğa qarşi kürişiş sahasidiki hämkarliq toğriliq protokol, Uyuşqan җinayätçilikkä qarşi kürişiş sahasidiki hämkarliq toğriliq protokol, Kaspiy dšlätliriniŋ hškümätliri otturisidiki soda-ihtisadiy hämkarliq toğriliq, transport sahasidiki hämkarliq toğriliq, Kaspiy deŋizida maҗralarniŋ aldini eliş toğriliq kelişimlär, şundaqla Çegara idariliriniŋ hämkarliq vä šzara härikät toğriliq protokol imzalandi.
Nursultan Nazarbaev Aqtav sammitini eçip, Kaspiy künigä toğra kälgän uçrişişniŋ rämzgä egä ekänligini täkitlidi vä qarap çiqişqa täklip qilinğan asasiy mavzularni otturiğa qoydi. Birinçi – muhim mäsilä boyiçä uzaq jilliq muzakirilär җäriyaniniŋ yäkünini çiqiridiğan Kaspiy deŋiziniŋ hoquq märtivisi. İkkinçi – Kaspiy deŋizida transport, ihtisat, ekologiya, resurslarni qoğdaş, behätärlik ohşaş sahalardiki hämkarliq. Üçinçi – regionluq häliqara kün tärtivi, şundaqla taşqi säyasät mäsililiri boyiçä pikirlişiş.
Qazaqstan Prezidenti asasiy doklad bilän sšzgä çiqip, muzakirä җäriyanliriğa zšrür säyasiy küç-quvät bärgän vä mävqälärdä moҗut bolğan ihtilaplar boyiçä konsensusniŋ qolğa kältürülüşigä yardäm bärgän ilgärki Kaspiy sammitliriniŋ rolini atap štti.
Nursultan Nazarbaevniŋ täkitlişiçä, Kaspiy regioni nadir tarihqa egä. Bu yärgä çoŋ insan resursi vä bay täbiät zapasi җämlängän. Deŋizmu šziniŋ qolayliq orunlişişi tüpäyli muhim geosäyasiy ähmiyätkä egä. Region arqiliq strategiyalik transport kommunikatsiyaliri štidu.
– Bügünki kündä Kaspiy mämlikätliri çoŋ iqtidarğa egä vä җoşqun täräqqiy etivatidu. Dšlätlirimiz ahalisiniŋ umumiy sani 240 million adämgä yeqin. Bu Kaspiyğa bağliq mäsililärniŋ barliq kompleksini birlişip häl qiliş zšrüriyitini tuğdurdi, – dedi Qazaqstan Prezidenti.
Dšlät rähbiriniŋ täkitlişiçä, bäzibir ekspertlar “bäşlik” mämlikätliriniŋ kelişidiğanliğiğa şübhä bilän qariğan edi.
– Amma hazir biz pütkül duniya aldida Aqtavda birläşkän iş nätiҗisidä umumiy çüşänçigä keläligänligimizni eytalaymiz. Bügün biz tarihiy vaqiäniŋ qatnaşquçiliridin bolup hesaplinimiz, – däp bildürdi Qazaqstan Prezidenti.
Täkitlinişiçä, konsensus därhalla qolğa kältürülmidi. Biraq muräkkäp mavzuni muhakimä qiliş härqaçan yahşi hoşnidarçiliq rohida štti.
– Bügün çaräk äsir degidäk vaqit štkändin keyin biz Kaspiyni dostluq deŋiziğa aylanduraliduq, däp işäşlik eytimiz, – däp täkitlidi Nursultan Nazarbaev.
Dšlät rähbiriniŋ çüşändürüşiçä, konventsiya Kaspiy deŋiziniŋ süyini, tegini, yär asti bayliqlirini, täbiät resurslirini vä hava boşluğini qoşup hesapliğanda, täräplärniŋ deŋizğa munasivätlik hoquqliri bilän mäҗburiyätlirini täŋşäydiğan, hämmini šz içigä alidiğan asasiy hšҗҗät bolup hesaplinidu. Nursultan Nazarbaev bu yosunda behätärlikni täminläş, pävquladdä väziyätlärniŋ aldini eliş häm ularniŋ aqivätlirini yoqitiş vä Kaspiy dšlätliriniŋ härbiy paaliyiti mäsilisigä alahidä diqqät bšlüngänligini täkitlidi. Һšҗҗät Kaspiy dšlätliriniŋ yeŋi şaraittiki kooperatsiyasini başlaydiğan nätiҗidarliq hoquq tärtivini vuҗutqa kältüridu, šzara härikätniŋ yeŋi sähipisini açidu.
Nursultan Nazarbaev konventsiyagä qatnaşquçi mämlikätlär paaliyitiniŋ asas selip bärgüçi printsipliriğa ayrim tohtaldi. Ularniŋ arisida – Kaspiy deŋizini teçliq, yahşi hoşnidarçiliq vä dostluq zonisiğa aylanduruş; uni teçliq mähsätlärdä paydiliniş; suverenitetni häm territoriyalik pütünlükni hšrmät qiliş; Kaspiy deŋizida täräplärgä täälluq ämäs quralliq küçlärniŋ bolmasliği ohşaş printsiplar bar.
Qazaqstan Prezidenti konventsiyaniŋ Kaspiyda teçliq hämkarliqni mustähkämläş üçün käŋ istiqbalni açidiğanliğini täkitlidi vä moşu yšniliştiki birqatar qoşumçä çarilärgä tohtaldi.
Sšziniŋ ahirida Nursultan Nazarbaev konventsiyaniŋ vä birqatar ikkitäräplimilik hšҗҗätlärniŋ imzalinişiniŋ Kaspiy dšlätliriniŋ dostluq munasivätliriniŋ vä qoyuq hämkarlişişqa häm Kaspiy deŋiziğa ehtiyat bilän munasivät qiliş intilişiniŋ ispati bolğanliğini täkitlidi.
– Män käsipdaşlirimğa – dšlät rähbärlirigä, şundaqla konventsiyani işläp çiqiş boyiçä mähsus iş topiğa ämälgä aşurulğan iş üçün minnätdarliq bildürimän. Silärniŋ härbiriŋlarniŋ qatnişişisiz bügünki utuqlarni qolğa kältürüş mümkin ämäs edi. Aqtav sammiti yäküniniŋ bizniŋ Kaspiy deŋizidiki kšpqirliq šzara härikitimizni ilgirilitişkä munasip hässä qoşidiğanliğiğa işinimän, – däp hulasilidi Qazaqstan Prezidenti.
Sammitta sšzgä çiqqan Rossiya, Äzärbäyҗan, İran, Türkmänstan Prezidentliri Vladimir Putin, İlham Äliev, Һasan Ruhani, Gurbangulı Berdımuhamedov bäş mämlikätniŋ mänpiyätlirini toluq hesapqa alğan Konventsiyaniŋ imzalinişiniŋ muhim tarihiy qarar bolğanliğini, şundaqla Kaspiy deŋiziniŋ päqät šzila ämäs, bälki mäsililiriniŋmu, behätärliginiŋmu umumiy ekänligini, şundaqla qirğaq boyidiki hoşnilarniŋ šzara dostluq munasivätlärni tehimu küçäytip, deŋizğa munasivätlik mäsililärni muräkkäpligigä qarimay häl qilişqa qol yätküzgänligini qanaätliniş bilän tilğa aldi vä Aqtav sammitini juquri däriҗidä uyuşturğan qazaqstanliqlarğa, Dšlät rähbirigä minnätdarliğini bildürdi.
Kšrüp turuptimizki, “Kaspiy bäşligi” dšlätliriniŋ rähbärliri kelişäläydiğanliğini vä kelişişni halaydiğanliğini novättiki qetim ispatlidi. Nursultan Nazarbaev Kaspiyniŋ hoquq märtivisi toğriliq konventsiyani imzalaş yäküni boyiçä jurnalistlarğa muraҗiät qilip, muzakirilärniŋ utuqluq štkänligini täkitlidi. Һšҗҗätni täyyarlaş җäriyanida barliq mämlikätlärniŋ säyasiy turaqliqni, Kaspiy regioniniŋ täräqqiyatini täminläş, uniŋ täbiät bayliqlirini saqlap qeliş vä kšpäytiş mänpiyätlirigä asaslanğanliğini qäyt qildi.
– Konventsiya šzigä has “Kaspiy deŋiziniŋ konstitutsiyasi” bolup hesaplinidu. U qirğaq boyidiki dšlätlärniŋ hoquqliri vä mäҗburiyätlirigä bağliq mäsililärniŋ pütünsürük kompleksini tärtipkä kältürüşkä, şundaqla regiondiki behätärlik, turaqliqliq gülliniş kapaliti boluşqa qaritilğan, – däp bildürdi Qazaqstan Prezidenti.
Ahirida Nursultan Nazarbaev pütünsürük hšҗҗätlärniŋ imzalinişiniŋ Kaspiy dšlätliriniŋ dostluq munasivätliriniŋ ispati bolup hesaplinidiğanliğini, Aqtav sammiti yäküniniŋ bolsa, Kaspiy deŋizidiki kšpqirliq šzara härikätni ilgirilitişkä munasip hässä qoşidiğanliğini täkitlidi. Buniŋ üçün zšrür bolğan barliq şarait bar.
Novättiki Kaspiy sammiti Türkmänstanda štküzülidu.
***
BMT Baş kativi Antoniu Guterriş Birläşkän Millätlär Täşkilatiniŋ Kativati tarqatqan šz bildürüşidä Qazaqstan, Äzärbäyҗan, İran, Rossiya vä Türkmänstan otturisida Kaspiy deŋiziniŋ hoquq märtivisi toğriliq konventsiyaniŋ imzalinişini alqişlidi.
“Mäzkür tarihiy hšҗҗät häliqara teçliq vä behätärlikni saqlaş üçün hayatiy muhim bolğan regionluq hämkarliqniŋ ähmiyätkä egä ekänligini namayiş qilidu”, deyilidu bildürüştä.
BMT Baş kativi konventsiya Kaspiy deŋiziniŋ ätrapidiki dšlätlär otturisida uzundin moҗut boluvatqan problemilarniŋ käŋ dairisini birtäräp qilişta muhim rol' oynişi keräk vä u regionluq käskinlikni tšvänlitiştä çoŋ qädäm boldi, däp hesaplaydu.
Antoniu Guterriş şundaqla konventsiyani imzaliğan barliq mämlikätlärni regionluq hämkarliq vä kšpqirliq diplomatiyaniŋ moşu şanliq utuği bilän täbriklidi.

***
Bäşinçi Aqtav sammiti dairisidä Nursultan Nazarbaev İran İslam Җumhuriyitiniŋ Prezidenti Һasan Ruhani, Rossiya Federatsiyasiniŋ Prezidenti Vladimir Putin, Äzärbäyҗan Җumhuriyitiniŋ Prezidenti İlham Äliev, Türkmänstan Prezidenti Gurbangulı Berdımuhamedov bilän uçrişip, bolup štkän sammit vä uniŋ yäküni boyiçä pikir elişti, regionluq vä ikkitäräplimä hämkarliqqa munasivätlik başqimu mäsililärni muhakimä qildi.
Prezidentlar şundaqla osetr näsillik beliqlarni täbiiy muhitqa çiqiriş märasimiğa qatnaşti vä şäriq çšçäkliri boyiçä sähniläştürülgän ussul-teatr qoyulumlirini ziyarät qildi.

Bälüşüş

Javap qalduruŋ