Ayallar eriğa mutlaq eytişqa bolmaydiğan tšrt şärt

0
303 ret oqıldı

1. “Müҗäz-hulqiŋizni šydä ämäs, talada kšrsitip beqiŋ”.
Är-ayal qattiq uruşup qalğanda, ayallar ärlärgä juqarqidäk gäplärni eytidu.
Bäzi ärlär sirtta biraz bozäk bolup, başqilarğa aççiqlinişiğa petinalmaydudä, därdini šydikilärdin çiqiridu. Ayallar undaq desä, ärlärniŋ aҗizliğini uniŋ üzigä basqan bolidu. Ämäliyatta bu ärlärniŋ yarisiğa tuz säpkänliktin başqa närsä ämäs.
2. “Bu kim? Uniŋ bilän qandaq munasivitiŋ bar?”
Ärlärniŋ yanfoni sayrapla qalsa, ayallar ihtiyarsiz: «Kimkän?» däp soraydu. Eri duduqlap qalsila boldi, ayaliniŋ soalliri yeğip ketidu.
Ayallar äzäldin gumanhor kelidu. Eriniŋ yanfoni, qapçuği ohşaş närsilirini ahturup beqişqa qiziqidu. Buni toğra çüşinişkä bolidu. Amma bu halät är-ayal otturisida işänçä qalmiğandäk täsir bärgäçkä, ularniŋ munasivitigä sälbiy täsir kšrsitidu.
3. “Siz nemançä yarimas?”
Ayallar başqilar bilän bolğan munasivätkä bäk ehtiyat qilidu. Amma ärlär šz ihtidariğa bäkiräk kšŋül bšlidu. Ayallar, bolupmu aililik bolğan ayallar dayim degidäk eriniŋ hizmät yaki turmuşta ihtidarsizliğidin ağrinidu. Amma bu ärlärniŋ ğururiğa tegidu. Ärlär hizmättä utuq qaziniş vä ihtidarliq boluşni turmuşniŋ äŋ muhim tärkiviy qismi däp qaraydu.
Juqarqidäk kšŋülgä soğ su sepidiğan gäplärni aŋliğandin keyin ärlär ümütsizlik patqiğiğa patidu. Ärlärniŋ ihtidari päriqliq bolidu. Ayallar äyni çağda şu ärni talliğan ekän, älvättä, uni qobul qilişi, erini ilhamlanduruşi, adil hizmät qilişqa ähmiyät berişi şärt.
4. “Palançi yeŋi šy, avtomobil' setivaptu…”
Buniŋdin ärlär ikki nuqtini yäkünläp çiqiridu: biri, män yarimas, maddiy җähättin ayalimniŋ tälividin çiqalmidim, däp yäkün çiqiridu. Yänä bir җähättin, “ayalim pulğila çoqunidekän, maddiy närsini mehir-muhäbbättin üstin kšridekän” degän yäkünni çiqiridu.
Mundaq bolğanda, är šzidin razi bolmayla qalmay, ayalidinmu ağrinidu. Mundaq sšzlär kšpiyip kätsä, är artuqçä oylinip, är-ayal munasiviti jiraqlişip ketidu.

Bälüşüş

Javap qalduruŋ