Äqil – parasät ğäznisi

0
188 ret oqıldı

Kitap-jurnallar insaniyätniŋ äqil-parasät ğäznisiniŋ ambiri. Äynä şu kitap-jurnallar arqiliq biz šzimizni, duniyani, mädäniyitimizni, tarihimizni, ädäbiyat-sän°itimizni çüşinimiz. Tonulğan jurnalistlar Ähmätҗan İsrapilov, Malik Mähämdinov vä millät mänaviyatiniŋ täğdirigä bepärva bolmiğan kšpligän җankšyärlärniŋ bädälsiz, halis tirişçanliği bilän mäydanğa kälgän ädäbiy-publitsistikiliq, ilmiy-ammibap “İҗatkar” jurnali tehi yeqindila šziniŋ bir jilliq tävälludini nişanliğanliğiniŋ guvaçisi bolduq.Һä, “İҗatkarniŋ” tunҗa sanida: “İҗat – bu dairisi intayin käŋ, mäzmuni tüpsiz, mahiyiti çäksiz uqum. Yazğuçi, rässam, häykältaraş, bästikar, memar häm ilim-pändä yeŋiliq yaritip, millät, dšlät, җämläp eytqanda, insaniyät täräqqiyatiğa šz hässisini qoşuvatqan härqandaq şähskä nisbätän ortaq ibarä” däp täkitlängän edi. Һä, hälqimizniŋ mäniviy täşnaliğini qanduruştiki boşluqni tolturup, bir jil içidä räsmiy däs turğan “İҗatkar” birdinla šz oqurmänliriniŋ qälb tšridin orun elip ülgärdi.
Һärqandaq näşirniŋ, mäyli u gezit-jurnal bolsun yaki kitap bolsun, ägär tariliş dairisi çäklik, yäni tiraji az bolsa, u šzini šzi tamamän aqlalmaydu. Ändi näşirni çiqarğuçilarniŋ hamiyliri bolsa, bu başqa gäp. Şuniŋ üçün “İҗatkar” jurnaliniŋ näşir qilinişimu, meniŋçä bolğanda, vätänpärvär, millätpärvär oğlanlirimizniŋ ğäräzsiz vä halisanä qollap-quvätlişi arqisidila vuҗutqa kälgänligini alahidä täkitläş keräk.
Ägär biz “İҗatkarniŋ” härbir sanini varaqlap, kšzdin käçüridiğan bolsaq, juqarqi pikrimizni uniŋdiki materiallar toluq ispatlaydu. “İҗatkardin” gšdäklärmu, yaşlarmu, yaşanğanlarmu kšŋli su içkidäk materiallarni oqup hšzürlinidu, däp işäşlik eytalaymiz.
Ataqliq şair Nimşehit “Bilim işqida” degän bir şeirida:
Җahan ränaliri içrä bilimdäk bir gšzäl yar yoq,
Bilimdin šzgä tutqan yar bolur u gahida bar yoq.
Һayatliqta bilim qandaq kişiniŋ yoldişi bolsa,
Qäyärgä barsa baş qatmas bilimdäk aŋa ğämkar yoq.
– däp kişilärni ilim-märipätkä dävät qilğan. Һä, hälqimizniŋ bilimini, märipitini tehimu rivaҗlandurup, mäniviy bayliğimizni yüksäldürüştäk uluq işni nişan qilğan “İҗatkarniŋ” oqurmänliri tehimu kšpiyip, šmri uzaq bolsun demäkçimän.
Yadikar SABİTOV.

Bälüşüş

Javap qalduruŋ