“Teçliq yalquni” mäŋgülük otqa aylanmisa ekän

0
223 ret oqıldı

Şšhrät MÄSİMOV,
“Uyğur avazi”

Häliqara yadro sinaqliriğa qarşi härikät küni – alämşumul yadro quraliğa qarşi härikät üçün muhim sänälärniŋ biri. Һäqiqätänmu, duniya kalendarida yadro quraliğa qarşi härikät rämzi bolğan ikki asasliq sänä bar.
Birinçi – Hirosima küni. Näq 1945-jili 6-avgustta bu şähär atom huҗumiğa duçar boldi vä hazir ammiviy qiriş quraliğa qarşi küräşniŋ mäŋgü rämzi bolup qaldi. Qoşumçä qiliş keräkki, şu küni atom bombisi partlanğan yärdä çoŋ Teçliq memorial istirahät beği bärpa qilindi. Bu yärgä nurğunliğan däräqlär tikildi, güllär šstürülüp, hilmu-hil yadikarliqlar ornitilğan.
İkkinçi sänä – 29-avgust – Häliqara yadro sinaqliriğa qarşi härikät küni. Bu künni Birläşkän Millätlär Täşkilati Qazaqstan Prezidentiniŋ täşäbbusi bilän tästiqlidi. Näq 1949-jili 29-avgustta SSSR Şämäy poligonida RDS-1 atom bombisini sinaq qilğan edi. Moşu yosunda şu närsä alahidä rämzlikki, näq şu küni, biraq 1991-jili, poligon Prezident Nursultan Nazarbaevniŋ birinçi Pärmani bilän üzül-kesil yepildi.
Mälumki, Qazaqstan vä Yaponiya atom zärdavini vä uniŋ aqivitini kšp tartqan mämlikätlär süpitidä moşu ammiviy qiriş quraliğa qarşi barliq teçliqpärvärlik başlanmilarda bir-birini qollap-quvätläp kälmäktä. Mäsilän, Qazaqstan Prezidenti vä Yaponiya Prem'er-ministri Yadro sinaqlirini umumyüzlük män°iy qiliş toğriliq şärtnaminiŋ küçigä kirişi üçün nurğun işlarni ämälgä aşurdi. Mäzkür hšҗҗätni 183 dšlät imzalap, 166 dšlät tästiqlidi. Äpsus, hšҗҗät moşu kämgiçä küçigä kirmidi. Çünki AQŞ, Hitay, Misir, İsrail, İran şärtnamini imzaliğini bilän tästiqlimidi, Һindstan, Pakstan vä Şimaliy Koreya bolsa, tehi imzalimidi.
Şundaqla ayrim mämlikätlär Yadro quralini tarqatmasliq toğriliq şärtnaminiŋ qaidilirigimu ämäl qilmayvatidu. Äynä şuniŋğa bağliq Qazaqstan Prezidenti Nursultan Nazarbaev BMT Behätärlik Keŋişiniŋ dairisidä ayrim dšlätlärniŋ uniŋ tärtividin çiqişi toğriliq qaidini küçäytiş toğriliq täklipni bärdi (mäsilän, KHDҖ şärtnamidin çiqip kätti).
Buniŋda Behätärlik Keŋişi yadro quralini tarqatmasliq tärtivigä ämäl qilmayvatqan dšlätlärgä täsir qiliş çarilirini işläp çiqişi keräk boldi. Mäsilän, yadro quralini män°iy qiliş toğriliq şärtnamä moşu yšniliştiki muhim qädäm boldi. Eytmaqçi, Qazaqstan 2017-jili martta vä iyun'-iyul'da N'yu-Yorkta štkän BMT konferentsiyasiniŋ ikki sessiyasiniŋ yäküni bolğan moşu hšҗҗätniŋ mätinini täyyarlaşqa paal qatnaşti.
Konferentsiya Birläşkän Millätlär Täşkilatiğa äza barliq dšlätlär üçün oçuq boldi. Amma yadro quraliğa egä toqquz mämlikät vä ularniŋ ittipaqdaşliri moşu muhim dialogqa qatnaşmidi. Şundaq bolsimu, Yadro quralini tarqatmasliq toğriliq şärtnamiğa qatnaşquçi 122 dšlät yeŋi şärtnamini qollap avaz bärdi. Bu şärtnamini hazir 59 mämlikät imzalap, ularniŋ oni tästiqländi.
Ändi Qazaqstanğa kälsäk, bizniŋ mämlikitimiz mustäqillikkä erişkän däsläpki päytlärdin tartipla moşu sahadiki barliq degidäk häliqara kelişimlärniŋ paal qatnaşquçisi bolup hesaplinidu. Mäsilän, 1993-jili Qazaqstan Yadro quralini tarqatmasliq toğriliq şärtnamini tästiqlidi vä uniŋ dairisidä šz zimmisigä alğan barliq mäҗburiyätlärni orunlavatidu. Şundaqla 1996-jili, yäni BMT Baş Assambleyasi qobul qilişi bilänla Yadro sinaqlirini umumyüzlük män°iy qiliş toğriliq şärtnamiğa qoşulup, 2001-jili uni tästiqlidi.
Umumän, Qazaqstanniŋ mävqäsi şuniŋdin ibarätki, bu häliqara kelişimlär yadro quralini sinaq qilişni vä uni tarqitişni tohtitiş üçün asasiy vasitä boluşi keräk. Şundaqla bizniŋ mämlikät ularniŋ çapsaniraq küçigä kirişiniŋ vä duniyaniŋ barliq mämlikätliriniŋ ularniŋ normilirini qät°iy orunlişiniŋ täräpdari.
– Biz šzimizniŋ ülgisi arqiliq yadro quraliğa intilivatqan barliq mämlikätlärni moşu hätärlik yoldin çiqişqa çaqirimiz, – däp täkitläydu Nursultan Nazarbaev šz dokladliriniŋ biridä.
Eytmaqçi, 2015 – 2017-jillarda Qazaqstan vä Yaponiya Yadro quralini sinaq qilişni umumyüzlük män°iy qiliş toğriliq şärtnaminiŋ küçigä kirişigä yardämlişiş boyiçä 9-konferentsiyaniŋ qoş räisliridin bolup saylandi vä ikki jil mabaynida moşu yšniliştä çoŋ işlarni elip bardi. Mäsilän, 2015-jili Astanada Yadro quralini sinaq qilişni umumyüzlük män°iy qiliş toğriliq şärtnamä tarihiğa däsläpki qetim şärtnamini aliy säyasiy däriҗidä qollap-quvätläş boyiçä birläşkän hšҗҗät imzalandi – uni Qazaqstan Prezidenti Nursultan Nazarbaev bilän Yaponiya Prem'er-ministri Sindzo Abe tästiqlidi.
Şundaqla duniya Birläşkän Millätlär Täşkilati qurulğininiŋ 70 jilliğini vä Hirosima bilän Nagasakiğa atom bombisi taşlanğininiŋ 70 jilliğini atap štkän 2015-jili Nursultan Nazarbaev N'yu-Yorkta BMT Baş Assambleyasiniŋ yubileyliq sessiyasidä tehimu uluğvar täşäbbus bilän sšzgä çiqti. Qazaqstan Prezidenti yadro quralisiz duniya quruşni insaniyätniŋ XXI äsirdiki baş mähsitigä aylanduruşqa çaqirdi vä BMTniŋ Yadro quralidin ärkin duniyani qolğa kältürüş boyiçä umumyüzlük deklaratsiyasini qobul qiliş täklivini bärdi.
Moşu deklaratsiyagä beğişlanğan qararni täşkilatqa äza dšlätlärniŋ kšpçiligi qollap-quvätlidi vä u yadro quralini män°iy qiliş boyiçä mäҗburiy häliqara hšҗҗätniŋ qobul qilinişida muhim qädäm boldi.
Äpsus, yadro quraliniŋ sanini qisqartip, uniŋ tarqilişiğa yol qoymasliq zšrüriyiti päyda bolsimu, hazirqi duniyada moşu tehnologiyalärdin toluq vaz keçiş mümkin bolmayvatidu. Şuŋlaşqa mämlikätlärniŋ “teçliq atomni” hatirҗäm häm behätär paydilinişi üçün şarait yaritiş lazim.
Moşu yšniliştä muhim alämşumul täşäbbuslarniŋ biri Qazaqstanniŋ küç çiqirişi tüpäyli ämälgä aşti. Bu yärdä sšz Häliqara atom energetikisi agentliği (MAGATE) dairisidä duniyadiki birinçi Tšvän beyitilğan uran bankini vuҗutqa kältürüş toğriliq boluvatidu. Bu layihä atom energetikisini täräqqiy ätküzüvatqan ällärgä uranni beyitiş boyiçä šz programmilirini täyyarlimay, bälki zšrür yeqilğudin paydilinişini kapalätländürüş mähsitidä işländi.
Mäsilän, bu ideyani MAGATE däsläpki qetim 2009-jili otturiğa qoydi. Qazaqstan bankni šz territoriyasigä җaylaşturuşqa täyyar ekänligini bildürdi. Birnäççä jil jürgüzülgän muzakirilärdin keyin 2015-jili Astanada Tšvän beyitilğan uran bankini vuҗutqa kältürüş toğriliq kelişim imzalandi. Uni Öskämändiki Ülbi metallurgiya zavodiniŋ territoriyasigä orunlaşturuş qarar qilindi vä kelişim tüzülüp ikki jildin keyin, bank benasi räsmiy eçildi.
Qazaqstanniŋ alämşumul yadro quraliğa qarşi härikät sahasidiki yänä bir täşäbbusi bilän säyyaridä härbir adäm yadro sinaqliriniŋ män°iy qilinişiğa šz hässisini qoşuvatidu vä bepärva ämäs adämlärniŋ avazi aŋlinivatidu. Mäsilän, 2012-jili Nursultan Nazarbaev ATOM (ingliz tilidin elinğan qisqartilğan sšz bolup, “Sinaqlarni män°iy qiliş – bizniŋ väzipimiz” degän uqumni beridu) layihisiniŋ başlanğanliğini elan qildi. U duniyaniŋ hškümätlirigä yadro sinaqliridin mäŋgü vaz keçiş vä Yadro sinaqlirini umumyüzlük män°iy qiliş toğriliq şärtnamini çapsaniraq küçigä kirgüzüş çaqiriği äkis ätkän onlayn-petitsiya bolup hesaplinidu. Uni säyyariniŋ härbir turğuni imzalalaydu vä hazir duniyaniŋ yüzdin oşuq mämlikitidin 300 miŋdin oşuq adäm äynä şundaq aliyҗanap işni ämälgä aşurdi.
…Juqurida Hirosimidiki Teçliq memorial istirahät beğida nurğunliğan hilmu-hil yadikarliqlarniŋ bar ekänligi täkitländi. Äynä şundaq yadikarliqlarniŋ biri – “Teçliq yalquni”. U 1964-jili 1-avgustta yeqildi vä monumenti vuҗutqa kältürgüçilärniŋ pikri boyiçä, Yär yüzidä barliq atom qurali tügäl yoqitilip bolmiğiçä kšyüp turuşi keräk.
İlahim, “Teçliq yalquni” mäŋgülük otqa aylanmisa ekän.

Bälüşüş

Javap qalduruŋ