Ämgigi hämmigä ülgä

0
235 ret oqıldı

Sabiräm ÄNVÄROVA,
“Uyğur avazi”

Käsiplärniŋ içidä äŋ qiyini – vraç bolsa keräk däp oylaymän. Sävävi, insan hayati üçün küräşmäk härqandaq insanniŋ qolidin kelivärmäydu. Bu käsip zor mäs°uliyät häm qabiliyätni täläp qilidu. Üzülgän ümütni ulaydiğan, šmür bilän šlüm arisida җan talaşqan bemarni davalaydiğan aqhalatliq salamätlik pasibanliriniŋ ämgigi bebaha. Äŋ zor bayliq – salamätlik bolsa, şu bayliğimizni muhapizät qilidiğan şu käsip egiliri.
Abdumanap Ämitahunov… Uyğur nahiyäsidä bu kişini tonumaydiğanlar yoqniŋ ornida desäm, hatalaşmaymän. Çünki kšptin beri nurğunliğan insanlarniŋ u häqqidä eytqan päqät yahşi inkaslirini aŋlap kelivatimän. Häliqniŋ illiq ihlasiğa erişkän bu aliyҗanap insanni sirttin tonisammu, moşu kämgiçä sšhbätlişiş pursiti yar bärmigän edi.
Yeqinda qolumğa Abdumanap Ämitahunovniŋ 80 yaşqa tolğan künigä beğişlanğan täbriknamä çüşti. Tävälludi harpisida yeqiniraq tonuşup, maqalä täyyarlisam degän mähsättä šyigä izdäp bardim.
U meni illiq qarşi aldi. Başta gezitqa yazmaqçi bolğanliğimni aŋlap, kämtarliq tonutqan bolsimu, iltimasimni rät qilalmidi. Qimmätlik vaqtini bšlüp, qoyğan soallirimğa ätrapliq җavap qayturdi. Bilimlik adämlärniŋ sšzini tiŋşisaq, huddi mäzmuni çoŋqur kitap oquğandäk, täsiratta bolimiz, ämäsmu. Şuŋa, çaräk äsirdin oşuq iş- täҗribisi bilän bšlüşkän salamätlik saqçisi bilän sšhbätläşkinimdä, meditsina sahasiniŋ qir-sirliriğa çšküp, hayatiy täҗribä topliğandäk boldum. Huddi süzük bulaqtin su içkändäk, bšläkçä täsiratqa bšländim.
Hulläs, Abdumanap Ämitahunov 1938-jili Uyğur nahiyäsiniŋ Avat yezisida tuğulğan ekän. 1957-jili Avat ottura mäktivini tamamlaptu. 1957 – 1959-jillar ariliğida Uyğur nahiyäsiniŋ «Yiltiz» kolhozida addiy işçi vä şofer bolup işläptu. 1959 – 1965-jillar ariliğida Qarağanda dšlät meditsina institutida oqup, diplom bilän ana jutiğa qaytip käptu. Şu jildin etivarän Çoŋ Aqsu yezisiniŋ ağriqhanisida baş vraç bolup häm nahiyälik märkiziy ağriqhaniğa hirurg bolup işqa orunlişiptu. Şu jilliri nahiyägä meditsina sahasiniŋ mutähässisliri havadäk haҗät bolğan ekän. Abdumanap Ämitahunov iş-paaliyitini başliğan jili nahiyä boyiçä bari-yoqi 21 vraç bolup, uniŋ on üçi nahiyälik märkiziy ağriqhanida işlättekän.
1969-jili hirurgiya bšlüminiŋ rähbiri vä nahiyälik ağriqhana baş vraçiniŋ orunbasari hizmitini atquruptu. Şu mäzgildä märkiziy ağriqhanini Zäynidin Sädvaqasov başqurğan ekän. Abdumanap aka Zäynidin Sädvaqasovtin kšp närsä üginip, mol täҗribä topliğanliğini eytip bärdi.
Hulläs, rähbärlik 1975-jili Abdumanap Ämitahunovni nahiyälik märkiziy ağriqhaniniŋ baş vraçi lavazimiğa tayinlaptu.
– Män yeŋidin işqa kirişkändä nahiyädä meditsina sahasiniŋ mutähässisliri yetişmätti. Başta eytqinimdäk, nahiyä boyiçä barliği bolup 21 dohtur hizmät qilduq. Dohturlarniŋ sani häliqniŋ saniğa uyğun kälmäydu, älvättä. Kardiolog, akuşer-genekolog, dermatolog, psihiatr degänlär tamamän yoq edi. Şuniŋ üçün bir vaqitta ikki hizmättä işlişimgä toğra käldi. Biraz vaqit Çoŋ Aqsu bilän Çonҗiniŋ ariliğida qatnap jürdüm. Mahtanğinim ämäs, rähbär süpitidä äŋ aldi bilän moşu boşluqniŋ ornini tolturuşqa tiriştim. Bu mäsilini yeşiştä maŋa şu vaqitlarda salamätlikni saqlaş ministri bolğan Talapqali İzmuhambetovniŋ yardimi kšp tägdi. Ministrniŋ yardimi bilän 3-4 jil davamida Uyğur nahiyäsidin meditsiniliq universitetlarğa tapşurğan tüläklär oquşqa qobul qilinişqa başlidi. Buniŋğa qoşumçä nahiyädä Talğir meditsina kolledjiniŋ şšbisi eçilip, 1969-jili uniŋğa meni rähbär qilip tayinlidi. Bu kolledjdin 60qa yeqin hämşirä täyyarlap çiqarduq. Kšrsätkän tirişçanliğimiz yärdä qalmidi, nätiҗidä 1990-jili nahiyä boyiçä aliy bilimlik vraçlarniŋ sani 98gä yätti. Yaş mutähässislärni nahiyädä elip qeliş üçün kšpligän mümkinçiliklär yaritildi. Öy berildi, maddiy җähättin yardäm kšrsitildi. Şu vaqitlarda nahiyälik partkomniŋ birinçi kativi Һaşim Arziev edi. Uniŋğa ähvalni çüşändürginimdä, birdin meni qollap-quvätläp, yeŋidin kälgän yaş mutähässislärni šy bilän täminläş mäsilisini häl qilip bärdi. Hatalaşmisam, yadimda qelişiçä, bir jili 11 mutähässiskä bir vaqitta šy berilgän edi. Һätta, meditsina mutähässisligi boyiçä oquşqa çüşkän tüläklärgä kolhoz täripidin stipendiyamu tšlinätti. Şundaq qilip, kadr mäsilisi iҗabiy häl qilindi, – däydu sšhbätdişim.
Bügünki kündä Uyğur nahiyäsiniŋ märkizi – Çonҗa yezisiğa orunlaşqan nahiyälik märkiziy ağriqhana benasiniŋ quruluşi Abdumanap Ämitahunovniŋ rähbärligidä selinğanliğini heçkim yoqqa çiqiralmaydu. Şuŋa, keyinki soalim, yeŋi ağriqhaniniŋ barliqqa kelişi häqqidä boldi…
– Adäm šmür süridiğan җayda, birinçi novättä, – ağriqhana boluşi keräk. Bu – häliqqä hizmät kšrsitidiğan muqäddäs märkäz, bemar şipa izdäp kelidiğan uluq җay. Birdä, eniğiraq eytsam, 1977-jili Uyğur nahiyäsigä Dinmuhamed Qonaev qädäm täşrip qildi. Pursättin paydilinip, Һaşim Arzievqa ağriqhana seliş mäsilisini otturiğa qoyuşini eyttim. Nahiyä rähbiri iltimasimni rät qilmay, D.Qonaevqa nahiyägä yeŋi ağriqhana zšrürlügini yätküzüp, yardäm soridi. Uşbu täşäbbusimiz orunlinip, 1981-jili bügünki çoŋ bir märkäzniŋ huli tiklinişkä başlidi. Şundaq qilip, 1990-jilniŋ dekabr' eyidin başlap 160 orunluq, bir vaqitta 300 adämni qobul qilidiğan yeŋi ağriqhana paydilinişqa berildi.
«Bügünki kündä ağriqhana hoylisidiki җanğa rahät beğişlaydiğan, yazda sayä bolidiğan bağu-bostan däräqlär şu jilliri tikilgänmu?» däp sšzini bšldüm.
– Şundaq… Ağriğiniŋ saqiyidiğanliğiğa aval bemarniŋ işänçisi zor boluşi keräk. Ägär bemar saqiyiştin ümütini üzsä, dora-därmäk bilän davaliğandin qilçä payda yoq. Ağriqhaniğa kirgän bemarlarğa yahşi bir käypiyat hädiyä qiliş üçün gšzäl mänzirä haҗät däp oylidim. Öziŋiz oylap kšrüŋ, qurup-kätkän däl-däräqlärniŋ arisida oltarğan yahşimu yaki yeşilzarliq, räŋmu-räŋ güllärniŋ ätrapida oltarğan yahşimu?! Ağriq adäm kšz aldidiki hayatliqni, tirikçilikni kšrüp, hayatni tehimu sšyüşkä başlaydu. Uzun sšzniŋ qisqisi, mana şundaq oy bilän 2,5 gektarni šz içigä alğan ağriqhana hoylisiğa 1500 miŋğa yeqin kšçät tiktuq. Çonҗiniŋ yeri taşliq bolğaçqa, aval kšçät tikilidiğan yärlär aldin-ala täyyarlinip, qara topa tšküldi. Andin keyin barliq hadimlarni işqa selip, hämmimiz birliktä kšçät tikişkä kiriştuq. Şu çağda meniŋ bu härikitimni yaqturmiğanlarmu bolğan edi. Һazir bolsa, bük-baraqsanliqqa aylanğan mänzirä üçün hämmä rähmitini eytişidu.
Aridin talay jil štti, ämäsmu. Һazir bolsa, qariğay, çinar, suvadan, qeyin, tuya qatarliq hilmu-hil däräq kšçätliri asman bilän boy talişip šsüp, ağriqhana hoylisi äҗayip säyligahqa aylandi.
Abdumanap Ämitahunov 1975-jildin 2002-jilğiçä nahiyälik märkiziy ağriqhanini başqurdi. 2002-jili hšrmätlik däm elişqa çiqqan bolsimu, nahiyä rähbärliginiŋ iltimasi bilän biraz vaqit baş vraçniŋ orunbasari hizmitidä boldi. Andin 2017-jilğiçä Aqtamdiki ambulatoriyadä baş vraç bolup işlidi.
Abdumanap Ämitahunov rähbärlik qilğan jilliri nahiyädiki kšpligän yezilarğa ağriqhana, dorihanilar seliniptu. Eytişiçä, 1985-jili Çarin yezisidiki Sverdlov namidiki kolhozniŋ räisi Mirzigül Nasirovniŋ qollap-quvätlişi bilän Çarinğa ağriqhana seliş qolğa elinip, uniŋ quruluşi Nurväg Seyitov räislik qilğan jili tamamliniptu. “Taştiqarisu“ sovhoziniŋ mudiri Qämirdin Mäsütovniŋ yardimi bilän Taştiqarisuda ambulatoriya, Şirinda meditsiniliq punkt işqa qoşuluptu. 1976-jili Sümbidä 50 orunluq ağriqhana paydilinişqa beriliptu. 1977-jili bolsa, Padgornıy (Һazirqi Qirğizsay) yezisidiki sil kesili ağriqlirini davalaydiğan ağriqhana Rozibaqiev namidiki savhozniŋ mudiri Abduğopur Abdumanapovniŋ yardimi bilän Baharğa kšçiriliptu. Buniŋdiki mähsät – sil kesili ağriqhanisini nahiyä märkizigä vä süt fermisiğa yeqin orunlaşturuş üçün bolğan ekän. Şuniŋ bilän billä Kirov namidiki kolhozniŋ räisi Äysaҗan Tayipovniŋ yardimidä Tügmändä, Tel'man kolhoziniŋ räisi Yoldaş Rozahunovniŋ yardimidä Aqtamda ambulatoriya, Qizil Tuğ kolhoziniŋ räisi Üsüp Adavutovniŋ qollap-quvätlişi vä ormançi Kamal Baratovniŋ yardimi bilän Kätmändä 25 orunluq ağriqhana seliniptu.
Abdumanap Ämitahunovniŋ täşäbbusi bilän Çoŋ Aqsudiki kolhoz idarisi ağriqhana retidä paydilinişqa beriliptu. Bu işniŋ häl qilinişiğa Һakim Musaevniŋ yardimi tägsä, Yiltiz kolhoziniŋ räisi Yoldaş Davutovniŋ iqbalida Avattiki kolhoz imaritiniŋ orniğa ambulatoriya işqa qoşuluptu. Şu jilliri Çonҗida, Çarinda vä Sümbidä tuğuthana häm dorihanilar häliqqä hizmät kšrsätkän ekän. Çonҗida vä Taştiqarisuda “Süt aşhanisi” eçilğan bolup, här küni bemar balilarğa 1000 litr «Biolakt» süti häqsiz tarqitilattekän.
Abdumanap Ämitahunovniŋ eytişiçä, keŋäş hškümiti tarap, Qazaqstan šz mustäqilligini alğandin keyin, 1991-jillardiki eğirçiliqlar meditsina sahasiğimu sälbiy täsirini täkküzüptu. Kün kšrüş naçarliğandin keyin kšpligän mutähässislär şähärlärgä kšçüp ketişkä mäҗbur boptu. Älvättä, hazirqi ähval tamamän başqa. Elimiz u eğir jillarni käynigä taşlap, tez sür°ättä täräqqiy etivatqan dšlätkä aylandi. Äldiki meditsina sahasimu rivaҗlandi. Ağriqhanilar zamanğa layiqlaşturulup, yeŋi käşpiyatlar, qural-üskünilär bilän җabduqlandi. Yeŋi tehnologiyalär bilän işläydiğan yaş mutähässislär täyyarlandi. Ändi Abdumanap Ämitahunov işligän jilliri bolsa, ağriqhanilarda tehnologiya turmaq, tez yardäm maşinisi yoqniŋ ornida bolğan ekän. Öymu-šy arilap kesäl kšrüp, dora yezip, hizmitini җan-dili bilän berilip işligän aq halat egisini häliq şuniŋ üçünmu alahidä hšrmätlisä keräk.
1985-jili «Häliqlär dostluği» ordeni bilän, keyiniräk «Eren eŋbegi üşin» medali bilän täğdirlängän. Abdumanap Ämitahunov 1988-jili Moskvada štkän vraçlarniŋ Pütkülittipaqliq qurultiyiniŋ delegati, ikki qetim Almuta vilayätlik mäslihätniŋ deputati bolup saylandi. 1998-jili «Almuta vilayitiniŋ Pähriy grajdini» pähriy nami berildi.
Mana şundaq egiz çoqqilardin kšrünüp, kšpligän utuqlarni qolğa kältürgän Abdumanap Ämitahunovniŋ šmürlük yarimu meditsina sahasiniŋ bir yultuzi. Räpiqisi Klara Һasanova nahiyälik ağriqhanida uzun jil ämgäk qilip, hšrmätlik däm elişqa çiqqan insan. Ular ikki qiz, ikki oğlini zamanğa layiq tärbiyiläp, qatarğa qoşti. Pärzäntliridin 9 nävrä, 3 çävrä quçqan mštivärlär bu künlärdä kšpjilliq ämgiginiŋ halavitini kšrüp, bala-çaqisiniŋ qiziğiğa bšlänmäktä. Nävriliriniŋ içidä Ämitahun Abdumanapov bovisiniŋ izini besip kelivetiptu. Һazir u Almutidiki S.Asfendiyarov namidiki Qazaq milliy meditsina universitetida oquvatidu.
Qisqisi, Abdumanap Ämitahunov häqqidä eytsaq, sšzümiz nurğun. Çünki bu insanni qançä mädhiyilisäkmu, şuniŋğa ärziydu. Ämgigini äl bilidu, ismini härqaçan pähirliniş bilän tilğa alidu. Hälqimizdin çiqqan salamätlik pasibanini yaş ävlatqa ülgä qilip kšrsätsäk, nur üstigä nur bolidiğanliği eniq.
«Yahşilarniŋ sšhbitini kšŋlüŋgä sal» däp şair Almasbek eytqandäk, ämgigi ävlatqa ülgä insan bilän bolğan sšhbitimiz bir šmür yadimda qalidiğanliğida şäk-şübhä yoq.

Bälüşüş

Javap qalduruŋ