Qälbi qazaq dalasidäk käŋ

0
746 ret oqıldı

Yänä sanaqliq künlärdin keyin, adättikidäk, qärällik mätbuatqa muştiri toplaş başlinidu. Bu biz, uyğurlar, üçün mäşäqiti yetärlik mävsüm. Şu häqqidä oylanğinimda, ançä jiraq ämäs štmüş kšz aldimğa kelidu.
1992-jilniŋ iyun' eyida män “Uyğur avazi” gezitiniŋ Panfilov nahiyäsi boyiçä šz muhbiri bolup bäkitildim. Meniŋ aldimda, yäni şu jilniŋ fevral' eyida Taldiqorğan täҗribä stantsiyasiniŋ mudiri bolup işlävatqan, äsli šzi yarkäntlik Ädilşayiq İbraymoldaev Panfilov nahiyäsiniŋ hakimi süpitidä paaliyitini başliğan edi. İlgiridin tonuş u meniŋ jutqa muhbir bolup kälginimni qizğin qollap, nahiyä mämuriyiti benasidin mähsus bšlüm aҗritip bärdi. Buniŋ šzi nahiyä hakiminiŋ gezitqa bolğan hšrmät-işänçisi edi. Bir benada işligäçkä nahiyä, şähär rähbärligi bilän ziç munasivät bağlap, tävä hayatidiki yeŋiliqlardin dayim hävärdar bolup turdum. Yazğan maqalilirim gezitniŋ här sanida degidäk besilip turdi. Ädilşayiq İbraymoldaev gezit-jurnallarsiz šzini täsävvur qilalmaydiğan adäm edi. İş orniğa ätigändä kelip, gezit-jurnallarni kšzidin käçürüp, keräkliklirini oqup çiqatti. Şuniŋ içidä “Uyğur avazi” geziti sähipilirigä kšz jügärtişnimu untumatti. Mänmu uniŋğa pat-pat yoluqup, mäslihätlişip, pikirlişip turattim. Һakim bilän uyuşturulğan sšhbätlär gezitta besilip turdi. Bu elimiz mustäqillikkä erişkän däsläpki eğir jillar edi. Äşu jilliri “Uyğur avazi” geziti nahiyä boyiçä bari-yoqi miŋ daniğa yetär-yätmäs tarilatti, uniŋ muştirilirini kšpäytiştä Ädilşayiq İbraymoldaev vä ideologiya boyiçä orunbasari Boris Şin halisanä yardimini kšrsätti.
Ändi 1998-jili nahiyä hakiminiŋ ideologiya boyiçä orunbasari bolup Roza Azamat qizi Mağrupova tayinlandi. U yaq bilän şu jildin tonuş bolup, yeqin munasivättä işliduq.
Roza 1968-jili Sarqant nahiyäsiniŋ Pokatilovka yezisida tuğulup, baliliq çeğiniŋ bir qismi şu yärdä štti. Keyin oquşini Yarkänt şähiridiki I.Altınsarin namidiki qazaq ottura mäktividä davamlaşturup, uni 1986-jili ülgilik tamamlaydu. Bilimgä intizar qiz şu jilila Taldiqorğan şähiridiki İ.Jansügirov namidiki pedagogika institutiniŋ fizika-matematika fakul'tetiğa çüşidu.
Roza institutta yaşliqniŋ här yan tartqan häväslirigä kšŋül bšlmäy, ätrapliq, çoŋqur bilim elişqa tirişti. Lektsiyalärni taşlimay, oqutquçilarniŋ eytqan bahaliq pikir-mäslihätlirini diqqät bilän tiŋşidi, šzlügidin izdändi, bilimini toluqturdi. Nätiҗidä 1991-jili aliy bilim därgahini äla tamamlap, “fizika vä matematika pänliriniŋ muällimi” degän diplomini qoliğa elip, hoşalliq ilkidä Yarkäntkä käldi.
Roza Azamat qizi Nağirçi ottura mäktivigä işqa orunlişip, ustazliq paaliyitini başlaydu, oquğuçilarğa matematika päni boyiçä däris beridu. Yaş ävlatniŋ matematikiğa bolğan qiziqişini aşuruş yolida ämäliy çarilärni kšridu. 1993 – 1997-jilliri yaş muällimä şähärdiki 6-mäktäptä işini davamlaşturup, oquğuçilarğa šz päni boyiçä savaq beriş bilän billä, mäktäp mudiriniŋ oquş-tärbiyä işliri boyiçä orunbasari hizmitinimu şäräplik atquridu. Bu jilliri mäzkür mäktäpniŋ paaliyiti yahşilinip, tilğa alarliq izgülük işlar ämälgä aşuruldi, nämunilik än°änilär şäkilländi. Roza Mağrupovaniŋ ismi täҗribilik pedagog, täşkilatçilar qatarida tilğa elinip, kšpkä tonuldi. Moşu yärdin Roza Mağrupova 1998-jili Panfilov nahiyäsi hakiminiŋ ideologiya sahasi boyiçä orunbasari hizmitigä tayinlinidu. Bu jili u hayatiniŋ ändila ottuzinçi davaniğa kštirilgän edi. Yaş kadrğa bu juquri җavapkärlik hizmätni atquruş helila qiyinğa çüşti. U yaq rähbärlik qilidiğan mädäniyät, maarip mähkimiliri, mäktäplär, häliqqä hizmät qiliş orunliri vä başqilar az ämäs edi, buniŋ šzi täҗribä, maharätni täläp qilatti. Rozamu tirişti, tinmay ügändi.
Keyin sport, turizm vä yaşlar işi boyiçä komitetniŋ räisi, nahiyä apparatiniŋ içki säyasät vä iҗtimaiy saha bšlüminiŋ başliği, andin “Nahiyälik içki säyasät bšlümi” dšlätlik mähkimisiniŋ başliği bolup işligän jilliri šz väzipisiniŋ hšddisidin şäräplik çiqti, kšpligän muhim çarä-tädbirlärni ämälgä aşurdi. Adämlärniŋ asasiy küç-quvitini җumhuriyät Prezidenti Nursultan Nazarbaev täripidin alğa sürülgän väzipilärni muvappäqiyätlik orunlaşqa säpärvär qilalidi.
Şunimu eytiş keräkki, moşu jilliri Roza Azamat qiziniŋ bevasitä yardimi tüpäyli “Uyğur avazi” geziti muştiriliriniŋ sani davamliq kšpiyip, nahiyä boyiçä tarilimi 3000 danidin aşurulğan edi. Bu җähättin u yaq härqaçan gezit muhbiri bilän mäslihätlişip, şähär vä yeza okrugliriğa berilgän planlarniŋ çoqum orunlinişini täläp qilip turdi. Älvättä, bu muhim işta nahiyälik Uyğur etnomädäniyät märkiziniŋ räisi Rehimҗan Tohtahunovniŋ vä mähällilär jigitbaşliri bilän aktivistliriniŋmu siŋärgän ämgigi alahidä.
Bu künliri Roza Mağrupova nahiyä hakiminiŋ orunbasari hizmitini utuqluq davamlaşturup kelivatidu. U yaqniŋ ismi hazir salahiyätlik ideologlar qatarida hšrmät bilän tilğa elinidu.
Qälbi qazaq dalasidäk käŋ siŋlimizni tuğulğan küni – mubaräk 50 yaşliği bilän çin jürigimdin qizğin täbrikläp, mustähkäm salamätlik, paaliyitigä utuq-muvappäqiyätlär tiläymän.
Abdukerim TUDİYaROV,
Qazaqstanniŋ
Pähriy jurnalisti.
Panfilov nahiyäsi.

Bälüşüş

Javap qalduruŋ