Ömür — deŋiz, yoq uniŋ tüvi, çeti

0
322 ret oqıldı

Ädäbiy dostluq — äbädiy dostluq

Mirjaqıp DULATOV
Aniniŋ balilirini sšyüşi
Kim silärni, balilar, sšyidiğan,
Şatliğiŋğa şatlinip, qayğuŋğa – kšyidiğan?
Tün uyqisin tšrt bšlüp, kirpik qaqmay,
Anaŋ bayquş uhlimay jüridiğan.

Kim silärni tävitip baqidiğan,
Ärkilitip, bağriğa yaqidiğan?
Һorun bolsaŋ, balilar, yaman bolsaŋ,
Ğämhor anaŋ yänä yaş tškidiğan.

Kim silärni seğinar jiraq kätsäŋ,
Bilim izdäp, tez qaytmay, uzaq kätsäŋ?
Üzin juyğan kšz yeşida şu anaŋğa
Hät yezip tur, beşi kškkä yätsun desäŋ.

Kim seğinar silärni sän kälgiçä,
Qulunlirin kšz bilän kšrmigiçä?
Silär qaytip kälsäŋlar adäm bolup,
Һeç armini yoq edi ta šlgiçä…

Mağjan JUMABAEV
Ömür – däriya
Ömür – däriya, asta külär, şildirlar,
Nägä aqar, u häqqidä kim sorar?
Aqqan sudäk bizmu eqip, ketärmiz,
Ägäşmästin qirğiğida kim turar?

Ömür – kšrük ot üstigä selinğan,
Tüvrükliri – muğämbir ot yepinğan.
Һärgiz qorqma, ayaqliriŋ sürünmäy,
Oynap štkin, kšydürmisun ot yanğan.

Jüräk sšzi
Ömür – deŋiz, yoq uniŋ tüvi, çeti,
Җaraŋliq külgän sirliq deŋiz beti.
Bu šmürgä kälgini helä boldi,
Jigirmä yättä kälmäktä izdäp meni.

Män yoq edim, bar qilip anam tapti,
Şundin beri Kün talay çiqti, patti.
Äs kirgändin küräştim hayat bilän,
Һayat – deŋiz dolquni talay qaqti.

Män tuğulup aqirip kšp taŋ atti,
Qaraŋğuluq yär yüzin talay yapti.
Äs kirgändin küräştim jüräk bilän,
Ärik bärmäy, säkridi, nemä tapti?

Nadan jüräk tipirlar, bärmäy ärik,
Äqil aŋa yetälmäy qaldi herip.
Nadan jüräk, tohtiğin, biraz tohta,
Ottuz qarap turidu, andin – qiriq.

Buyruğuŋni rät qilmay orunlidim,
Yadimdiğu otqa, suğa urunğinim.
Ötti jillar, qaptimän çšldä tänha,
Һayatimni zähärläp, nemä qilğiniŋ?!

«Şamal bol!» – dediŋ, uçup intildimğu,
Vaqit ilğap, ärtä yä käç dedimmu?
Şamal käbi saraŋ bop häryan urup,
Lavlap turğan otqa šzäm çüşmidimmu?!

«Ot bol» – dediŋ, ot bolup yanmidimmu?
Kšydürmäy yaki närsä ilğidimmu?
Külni aldim quçaqqa, gülni aldim,
Monu «kül» däp, monu «gül» däp tallidimmu?!

«Kün bol!» – dediŋ, män Kündäk külmidimmu?
Kündin aştim, män kündüz-tün dedimmu?
Kün – täkäbbur. Män äl bilän quçaqlaştim,
Bu işimni ärtä-käç äyip dedimmu?

«Gšzällikniŋ aşiği – җirçi!» – dämdu?
«Jüräk sirin açidiğan sirdaş!» – dämdu?
Yä hoşalliq, yä qayğu kälgän küni
Beşimğa kelip: «Şair, tur, muŋdaş!» – dämdu?
Sırbay MÄULENOV
Jüräk häqqidä
Quştäk bir qanat qaqisän
Kškräktä qilip härikät.
Һalsirap asta soqisän
Birävdin kšrsäŋ hiyanät.

Küzättä kšzüŋ ilmaysän
Kündüz-tün harduq yä kšrmäy.
Kirlişip bäzän tärläysän,
Turisän biraq sir bärmäy.

Mäydini yerip tipirlap,
Käŋ alämgä çiqalmay.
Soqisän bäzän düpüldäp,
Ornuŋda mšŋküp turalmay.

Һarisän bäzän sandilip,
Oylaysän hätär-gumanni.
Muhäbbät, dostluq küç berip,
Qoğlaysän ümüt-imanni.

Qadır Mırza-Äli
Älgä bolğan muhäbbät
Ussiğanda ümütin qilidu su,
Moşu yärniŋ pärzändi sänmu,
Mänmu!
Һämmisini sšyimän,
Şundaqtimu
Muhäbbitim bšläkçä älgä degän.
Äl degändä har qandaq!
Nomus qandaq!
Tağ häm taşqa urular maŋlay şundaq.
Äl degändä jiqilğan ğurur turup,
Sürlük bolup ketimän arslandäk.

«Yerim!» däymän u çağda,
«Elim!» däymän,
Bu türümdin bir ilik çekinmäymän.
Özäm üçün küräştä yeŋilsämmu,
Elim üçün küräştä yeŋilmäymän!

Düşmängimu,
Dostqimu çäylätmäymän.
Yaman attin saqlisun yaratqan egäm!
Batur bolup tuğulmaysän,
Batur qilip
Qoyidiğan
Älgä bolğan muhäbbätkän!

Muqağali Maqataev
Vätän
Män sšyimän Vätänniŋ tünin, künin,
Män sšyimän egiz tağ, däriya, gülin.
Män sšyimän muqäddäs ana tilin,
Män sšyimän qudrätlik, küçlük ünin.
Bar hayvinin sšyimän qimirliğan,
Ular maŋa: «Vätän!» däp sivirliğan.
Җenim meniŋ,
Bağrimni yerip çiqtä,
Boz torğiyi bol uniŋ çirildiğan!
Vätän!
Vätän!
Һämmidin egiz ekän,
Şuŋa uni mäŋgügä män sšyimän…
Vätänni sšymiginiŋ kšyük ekän.
Vätänni sšyginiŋmu kšyük ekän…

Razimän
Yänila kšrdüm,
Yänila kšrdüm taŋ nurin!
Soğini qişniŋ,
Çirayliq yazniŋ yamğurin.
Altunğa, mäyli, tolmisun meniŋ sanduğum,
Razimän saŋa,
Razimän saŋa, täğdirim!
Bäk harğan çağda,
Çaqirip seni yäkmu-yäk,
Beşimğa meniŋ,
Bähitni päqät tškkin däp,
Täğdirim, saŋa
Jürdümğu ränҗip bekar häp.
Öçmästäk qilip,
Һayatniŋ yazğan qanunin,
Çüşänmäy bäzän,
Jüridu çätnäp bu җenim.
Jüräktä monu,
Sän yaqqan yalqun otliriŋ
Lavuldap turar,
Razimän saŋa, täğdirim!

Nemä degän äjayip kün!
Nemä degän äҗayip kün!
Keräk närsäŋ tepilidu yeniŋdin.
Kšrünidu gülniŋ poräk açqini,
Aŋlinidu kepinäkniŋ uçqini.
Nemä degän äҗayip kün!

Aŋlinidu häriniŋ bal jiqqini,
Boztorğayniŋ sayrap nahşa eytqini.
Һämmisini qonduruvelip bağriğa,
Käŋ dalaniŋ hšzürlinip yatqini.

Çiqip kälsä oynaqlap tağ şamili,
Ägilidu härtäräpkä gülniŋ ğoli.
Çaçirap çiqip künniŋ altun taviğidin,
Çepip jürär här yaqqa şäpäq, nuri.

Qandurup täşnaliğin kšk asmanda,
Uçmaqta jiraqlarğa bürküt-ana.
Äziz yär šz hšsnini kšrär qarap,
Tap-taza, tiniç asman çirayida.

Nemä degän äҗayip kün!
Ätrapiŋ kštiridu kšŋül küyin.
Halisa monu yatqan säbi – aläm,
Kelidu hayatiŋni berivätkiŋ.

Säbi bolğum kelidu
Quşmu bolğum kälmäydu, qanitim bar,
Kümüç qanat bar mändä pärvaz qilğan.
Säbi bolğum kelidu, säbi bolğum,
Bu hayattin hävärsiz yeŋi tuğulğan.

Bšşügi käŋ – käŋ җahan, taraymiğan,
Birigä bardur, birigä tepilmiğan.
Säbi bolğum kelidu, säbi bolğum,
Ana süti ağzidin ayrilmiğan.

Ot bolğummu kälmäydu, otum häm bar,
Keräk bolsa uniŋdin issiniŋlar.
Säbi bolğum kelidu, säbi bolğum,
Pšpçigigä kün çaçqan nur-şolilar.

Qanat qeqip hayatqa uçar çağda,
Aq yol tiläp qalmisa mäyli maŋa.
Säbi bolğum kelidu, säbi bolğum,
Boviği yoq aniniŋ quçiğida.

Kütkin qälbim
Män tiläymän, amriğim, sänmu tilä,
Ornisun däp yahşiliq yär betidä.
Aqquş tilä kšllärgä bäk yaraşqan,
Kšl tiligin aqquşniŋ täliyigä.

İntizarmän, sänmu häm kütkin, qälbim,
Siypap štkän yahşiniŋ dil şamilin.
Kütkin, qälbim, kütüştin harğin, dilim,
Qançä šmür qalsimu, nä amaliŋ.

Män seğinsam, sänmu häm seğin, dilim,
Adämlärdin tepilar yahşiliğin.
Ränҗiş, җaŋҗal, aççiqsiz tuqqanlarniŋ,
Һämmisini kütidu meniŋ qälbim.

Bolsa mäyli kšŋlüm häm qançä yerim,
Bilinmäydu ular bilän yä harğinim.
Siypap štkän yahşiniŋ dil şamilin,
Kütkin qälbim, zaliqmay, kütkin dilim.

Anam maŋa…
Anam maŋa: «Çoŋlarni siyla», – degän,
Şu sšz dilğa yahşiliq quyğan ekän.
Çoŋdin bizgä avuşqan kiçiklikni,
Çoŋni siylap šzigä qayturimän.

Bovilardin qalğan miras – izzät-hšrmät,
Nomusumni hämmidin bildim qimmät.
Taziliğim – meniŋ säbi Aybarımğu
Maŋliyidin sšygüzgän kündä yüz rät. Bähit degän
Bähit degän – seniŋ bala künliriŋ,
Bähitsizmu bähitlik bop jürginiŋ,
Bähitnimu, başqinimu çüşänmäy,
Bähitsizmu oyniğiniŋ-külginiŋ.

Bähit häqtä monu meniŋ bilginim,
Bähit degän – birdä şatliq, birdä muŋ.
Bähitlik şu – tündä bedar uyqidin,
Bähit izdäp azaplansa kimdu-kim.

Bähtiŋ – šzäm, meni “bähtim” däp bilgin,
Meni bilsäŋ, bähtiŋnimu bilginiŋ.
Һä, män üçün äŋ bähitlik künlirim –
Balam, saŋa bähit izdäp jürginim!

Äjdatlirim, rähmät silärgä!
Äҗdatlirim,
Rähmät silärgä!
Balilirim qarimisun däp yärgä,
Qobız bilän qoşup nahşa, til bärdiŋ,
Һayatqa män kekäç bolup kälgändä.
Äҗdatlirim,
Rähmät silärgä!

Җiravlarniŋ yazmay kätkän җirlirin,
Gšzällärniŋ açmay kätkän sirlirin,
Qorqıtiŋniŋ qorqunuçluq muŋ-zarin
Qobıziŋniŋ tarliridin tiŋşidim.
Jitim qalğan seniŋ miskin dalariŋ,
Azap-därtni kšp kšrdiğu bu elim.
Tarihimniŋ yezilmiğan yollirin
Tillardiki rivayättin izdidim.

Män bilmäymän,
Beşiŋğa, bälki, qonup amät,
Şähär selip, yasidiŋmu bağ-җännät.
…Namälum bir taşqa çüşkän tamğaŋğa
Säҗdä qildim, tarihimdäk qädirläp.

Sir açmaydu seniŋ jitim dalariŋ,
Sir açmaydu tağ-taştiki izliriŋ.
Seniŋ pütkül bolmişiŋniŋ täğdirin
Dombraŋniŋ tarliridin izdidim.
İzdidimdä, ümütsizlik tenitip,
Taşlap kätkän rivayätkä siğindim.
Siğindimdä, tirildimdä män yenip,
Tarihimni jürdüm bügün häm yezip,
Äҗdatlirim, Ana tiliŋda yezip!

Fariza OҢĞARSINOVA
Yahşiliq häqqidä şeir
Äy, yoruq kün, nuruŋni çaç dalamğa,
Çaç nuruŋni çoŋlarğa, yaş baliğa,
Muz toŋliğan yerimgä şäpäq keräk,
Muhtaҗ aŋa yeza häm astanama.
Şolaŋ bilän çaç ümüt näpäsini,
Gumanimdin tazilap yär yüzini.
Adämlärniŋ satqunluq, şumluğidin
Qağҗiriğan, yumşatqin ana yärni.
Päsäymästin, kštärsun çoqqam beşin,
Qerilarniŋ uzartqin šmür yeşin.
Qorqunuç häm täşviş bar jüräklärdä,
Qoğlavätkin, käynigä burulmisun!
Jiraqlarğa җaraŋlap yätsun ünüm,
Risqa bilän amätkä tolsun künüm.
Oğul-qizi kštärsun qol tutuşup
Qaziğimniŋ äl rämzi, nomus tuğin.
Paqirisun nur bolup däsläpki ümüt,
Jüräklärni jüräkkä ulaşturup.
Adämzatqa birlik bär, tiniçliq bär –
İnaqliqtin yahşiliq tutaşturup!

Oljas SÜLEYMENOV
Bšrä küçükliri
Yoluvçimu,
Yä malçimu,
Uzaq maŋdi dalada.
Maŋdi nägä?
Yä nemigä?
Biz bilmäymiz zadila.
Kšrüp qaldi u bšrini
Qelin җilğa içidä.
Däl eytqanda,
Çişi bšrä,
Ana edi eniği.
Taşliniptu häryan puti,
Ağzi oçuq hiŋgayğan.
Şivaq içrä u yatatti,
Tamiğidin eqip qan.
Boqqan kimdu?
Oçilarniŋ iştimu?
Bälki, šzi ohşaş jirtquç-vähşidu?
Bilmigäçkä küçükliri,
Eçilmiğan kšzliri,
Ölüp yatqan anisini emidu.
Aç küçüklär җarahätkä yepişip,
Bir-birini iştiridu talişip.
Anisiğa ağrimastin içimu,
Sovup barğan qoyuq qanni içidu.
Şu qan bilän küçüklärniŋ boyiğa
Täŋ siŋmäktä başqilardin šç eliş.
Kimdin?
Mäyli kimla kälsä oyiğa,
Ularda heç bolmaydiğu käçürüş.
Bir-birigä uçrap qalsa ägärdä,
Öç alidu ikkilänmäy şu yärdä.
Qäst düşmini bšriniŋ bolup turup,
Kštärmidi qolini.
Kätti adäm baş burup.
Davam qilip yolini.
Nägä? Neçün?
U täripi naeniq.
Anisi yoq jitimlarni
Öltürmidi, şu — eniq.

Poçta, poçta, gunakarğu hämmigä…
Poçta, poçta,
Gunakarğu hämmigä.
Män bilimän,
Hät yazisän här tündä.
Bilälmidim
Biraq neçün şu poçta,
İkki jilda yarimidi yardämgä.
Sändin başqa
Һayatta yoq tiligim.
Seğinişqa
Makan boldi jürigim.
Birla saat
Boluş üçün sän bilän,
Säkkiz tävlük
Yol azavin tartimän.
Seni oylap
Muŋlinimän,
Yoqitimän aramim.
Yollar boylap
Män kelimän,
Seni kšrüş — qararim.
Gšzäl äksiŋ
Kšz aldimda,
Päri ediŋ sän şunçä.
Özgärgänsän
İkki jilda,
Tonalmisam, ränҗimä.
Äşu dämdä
Һeç oylanmay
İşinimän Allağa.
Һär qädämdä
Yšläk bolğay,
Alla seni saqliğay.
Kütälmisäm
Män ägärdä,
Alla seni saqliğay.

Arğimaq
Qipçaq dalasi,
Uluq, käŋ dala.
Daŋliq tulpari
Tolğan say-sala.
Maysä, çimänlik
Süyidä üzüp,
Kelär arğimaq
Dalani kezip.
Bärgin ularniŋ
Birini maŋa,
Jüräk asavdäk
Soqmaqta mana.
Şähär, dalani
Män çarlap ketäy.
Җahan tüvigä
Qiyğitip yetäy.
Ot bop qaynisa
Arğimaq qeni,
Qalar käynimdä
Buluttäk çeŋi.
Tulpar sinalmas
Çüşmäy bäygigä.
Bizmu çapayli,
İz qalsun šçmäy.
Çapayli mšmün,
Җim-җit qir boylap,
Urup tuyaqta
Üzini soylap.

Qädir tüni
Tün.
İssiq.
Qerilar җäynimazda oltiridu.
Siğinip piçirlaydu.
Kšz qisip
Nur tškidu, ay maraydu.
Şaqiraydu däriya süyi,
Ğalҗirdäk җulqinidu.
Yoğan taşlar şu suda
Kündüz-tüni
Tärät elip
Juyunidu.
Musulmanlar keçiçä
Bähit tiläp içidä,
Nalä qilip Allağa,
Jiqilidu säҗdigä.
Qädir tüni ay yoruq,
Dala yoruq.
Ayimaydu nurini
Yärgä quyup.
Koçilarda çaŋ-topa
Şalaŋlişip,
Meŋip jürgän adäm tola
Salamlişip.
Meçitniŋ saman temi
Җim-җit qarar,
Yandin štär jillar käbi
Yaş balilar.
Munariniŋ qolida därman kätkän
Qiliç ämäs,
Şu qiliçniŋ kšläŋgüsi ägilgän.
Aqiridu eriqmu çimän içrä,
Kšpni kšrgän sälliniŋ ipigidä.
Tomurini bağlardiki almilarmu
Appaq suda juyidu.
Qädir tüni,
Män bääyni bovay,
Yol-җäynimaz üstini
Kezimän çarlap,
Seni oylap,
Piçirlap,
Tiläklirim qobul bolğay!

Sadiq dost
“Dostliriŋ kšp boldimu bu hayatta?”
Däp sorisa meniŋdin,
Şu päyt birdin
Seni äsläymän.
Bilgin, dostum,
Oylanmastin män hätta,
Kšp, däymän.
Däymän yänä:
Helisidin u miqta,
Һäqiqätçi, qorqumsiz.
Däymän, şuŋa buyruğida
Ömür yolda bastim iz.

Amät qayta kälsä qolğa,
Mänmänliktin tohtattiŋ.
Mäsläk bolup saldiŋ yolğa,
Öz-šzämni qamçilaşni ügättiŋ.
Miqtilarğa yetiş üçün,
Miqtilarni yeŋiş üçün,
Tiriştim.
Seni tiŋşap, jiğip küçüm,
Eriştim.

Eşip kätsäm häddidin,
Uruvättiŋ levimgä.
Özgilärniŋ därdidin,
Bähit izdäp külgändä.
Çüşkinimdä bäs-bäskä,
Bilmäy turup häm qorqup,
Talaşmidiŋ, savidiŋ,
Tänqit bilän bir urup.

Tinmay asta soqup turğan, jürigim,
Özäŋ meniŋ bu hayatta tirigim.
Özäŋ meniŋ häqiqitim, ğururum,
Sän nomusum,
Һäm küçüm,
Һäm mäğrurluğum.
Maŋa çin dost tapisän zerikmästin,
Sän ularni izdäysän terikmästin.
Basqan otluq qädämlärsiz,
Yazğan otluq qälämlärsiz,
Sovumisun däp yolum.

Qişlaqqa kšçüş
Taŋ yorup, paqirar
Sümbülä yultuzi.
Risqini bšlüşär
Biyiniŋ quluni.
İçidu äl mahtap,
Appaq süt-qimizni.
Dalamniŋ üstidin
Ğaz uçup štidu.
Şu ğazlar ünidin,
Qiş salam eytidu.
Aqquşlar üzgän kšl
Muŋlarğa patidu.
Yap-yeşil yaylaq — çšl,
Qiziği pütidu.
Tur, qipçaq moşu däm…
Sümbülä yultuzi
Qolumda šlsun häm.

Qoğlap yät
Qoğlap yät meni, äy jigit,
Ümütni üzmäy çiŋ çigip.
Etiŋni ayap kelisän,
Gär sšysäŋ qoğlap yetisän.
Män seni dildin sšyimän,
İşqiŋda lavlap kšyimän.
Yetişsäŋ qoğlap, sšyüval,
Levimdin içkin şerin bal.
Nomustin ünüm dirildäp,
Quyundäk uçqin gürüldäp.
Şoh şamal qoğlap yetişip,
Bağrimda yatti yepişip.
Qaldiŋğu yänä, jigitim,
Ümütüŋ nädä, ümütüŋ?
Män yalğuz yänä, män tänha,
Tänä qip külär Ay-qizla.
Qollirim kšşüp sal boldi,
Sağrisi atniŋ qan boldi.
Jigitim, bälki, yetätti,
Quv häliq meni ränҗitti.
Jigitkä batur, är jüräk,
Jigitkä mäğrur häm zeräk,
Yätmisun qoğlap däp meni
At ämäs, bärgän eşäkni.
Tärҗimä qilğan Patigül MÄHSÄTOVA.

Bälüşüş

Javap qalduruŋ