Qazaqstan – Türkiya: tomuri çoŋqur hämkarliq

0
171 ret oqıldı

Qazaqstan Prezidenti Nursultan Nazarbaev Türkiya Җumhuriyitidä räsmiy säpärdä boldi.
Dšlät rähbiriniŋ räsmiy säpiri “Türkiya tiҗarät sahasiniŋ kapitanliri” bilän uçrişiştin başlandi. Qazaqstan Prezidenti bilän sšhbätkä Türkiya ihtisadiniŋ 15 payizini täşkil qilidiğan çoŋ kompaniyalärniŋ rähbärliri jiğildi.
Özara härikätniŋ istiqballiq sahalirini täräqqiy ätküzüş, birläşkän layihilär, investitsiyalärni җälip qiliş, biznes-ähvalni yahşilaş – uçrişiş kün tärtiviniŋ asasiy mäsiliridin boldi.
– Qazaqstan vä Türkiya otturisidiki munasivätlär šzara dostluq, qerindaşliq vä işänçigä asaslanğan. Türkiya Qazaqstanniŋ soda şerikliriniŋ däsläpki onluğiğa kiridu. 2017-jili mämlikätlirimiz otturisidiki tovar aylinimi 27 payiz šsti vä ikki milliardqa yeqin AQŞ dollirini täşkil qildi, – dedi Qazaqstan Prezidenti uçrişiş qatnaşquçiliriğa iltipat bildürüp.
Nursultan Nazarbaev soda-ihtisadiy hämkarliqniŋ iҗabiy kšrsätküçkä egä ekänligini täkitläp, investitsiyalik šzara härikät vä türlük sahalarda birläşkän layihilärni ämälgä aşuruş mäsililirigä tohtaldi. Täkitlinişiçä, mustäqillikkä egä bolğan päyttin tartip Türkiya Qazaqstanğa üç milliard dollardin oşuq investitsiya bšldi, hazir mämlikättä Türkiya kapitaliniŋ qatnişişida ikki miŋğa yeqin karhana işlävatidu.
2012-jili Qazaqstan vä Türkiya “Yeŋi sinergiya” birläşkän ihtisadiy programmisini qobul qildi. U mämlikätlär otturisidiki munasivätlärni täräqqiy ätküzüşkä җiddiy hässä qoşqan tiҗarätçilärni qollap-quvätläşkä qaritilğan. Dšlät rähbiriniŋ täkitlişiçä, mäzkür programma dairisidä bahasi 800 million dollar bolğan 23 layihä işqa qoşuldi, bu 3 miŋ iş ornini vuҗutqa kältürüş imkaniyitini yaratti.
Ändi bir kün ilgiri, 12-sentyabr'dä bolsa, Ankarada Qazaqstan –Türkiya investitsiyalik forumi štti. Nursultan Nazarbaevniŋ sšziçä, tiҗarät sahasiniŋ väkilliri bahasi 1,7 milliard dollardin oşuq bolğan 20din oşuq şärtnamä imzalidi.
– Moşuniŋ šzi bizniŋ šzara işänçä vä hämkarliğimizniŋ yarqin misali bolup hesaplinidu, – däp täkitlidi Qazaqstan Prezidenti.
Uçrişiş davamida Nursultan Nazarbaev Qazaqstanniŋ ihtisadiy ävzälliklirigä vä mämlikitimizdä tiҗarätni jürgüzüş üçün yaritilğan yahşi öaraitqa diqqät ağdurdi.
– Qazaqstanda investitsiyalik ähvalni yahşilaş boyiçä kompleksliq işlar jürgüzülüvatidu. Tiҗarätçilikni täräqqiy ätküzüş mähsätliridä qanunlarğa tegişlik tüzitişlär kirgüzüldi. Duniyaviy bankniŋ Doing Business reytingida 190 mämlikät arisida 36-orunni egiläydu. Dšlitimiz İhtisadiy hämkarliq vä täräqqiyat täşkilatiniŋ İnvestitsiyalik komitetiniŋ äzasi bolup hesaplinidu, – däp täkitlidi Dšlät rähbiri.
Nursultan Nazarbaev şundaqla Qazaqstan Җumhuriyiti Prezidentiniŋ yenidiki Çät äl investorliri keŋişiniŋ, Kazakh Invect kompaniyasiniŋ paaliyiti vä investorlar üçün türlük ävzälliklär toğriliq sšzläp bärdi.
Dšlät rähbiri җumhuriyätniŋ tranzit-transport imkaniyätlirigä täpsiliy tohtaldi.
Qazaqstan Evropa vä Aziya otturisida transqit°älik mul'ti-modalliq jük toşuşni aktiv täräqqiy ätküzüvatidu. Bizniŋ mämlikät arqiliq häliqara ähmiyätkä egä 5 tšmür vä 6 avtomobil' yoli štidu. Trans kaspiy mul'timodalliq jük toşuşni täräqqiy ätküzüş boyiçä çoŋ iş jürgüzülüvatidu. Biz Aktav portini yeŋiliduq vä uniŋ iqtidarini käŋäyttuq, – däp täkitlidi Nursultan Nazarbaev.
Qazaqstan Prezidenti türkiyalik tiҗarätçilärniŋ diqqitini çät äl investorliriniŋ Qazaqstan Җumhuriyitiniŋ sanaät karhanilirini hususiylaşturuş җäriyaniğa vä agrar-sanaät kompleksida innovatsiyalik layihilärni ämälgä aşuruşqa qatnişalaydiğanliğiğa ağdurdi.
Uniŋdin taşqiri Dšlät rähbiri Türkiya tiҗarätçilirini Nazarbaev Universitetida vä İnnovatsiyalik tehnologiyalär parkida vuҗutqa kältürülgän innovatsiyalik klasterlarniŋ işiğa qatnişişqa, şundaqla turistik sahada birläşkän layihilärni ämälgä aşuruş istiqbalini qarap çiqişqa täklip qildi.
– “EKSPO-2017” kšrgäzmisi bazisida “Astana” Häliqara maliyä märkizi quruldi, u N'yu-York, Singapur, London vä Dubay maliyä märkäzliriniŋ äŋ yahşi ülgiliri asasida işlävatidu. Uniŋ hoquq märtivisi Konstitutsiyalik qanun bilän bäkitildi, ingliz tili iş tili bolup hesaplinidu. Bu – paaliyiti ingliz hoquqi bilän tärtipkä kältürülidiğan regiondiki birdin-bir märkäz, – däp täkitlidi Prezident.
Nursultan Nazarbaev maliyä märkiziniŋ asasiy ävzällikliri toğriliq gäp qilip, uniŋ paaliyitigä qatnaşquçilar üçün mähsus seliq, valyuta, viza vä ämgäk tärtipliriniŋ moҗut ekänligini täkitlidi.
Ahirida Dšlät rähbiri ikki mämlikät tiҗarätçilirini vuҗutqa kältürülgän şaraittin paydilinip, dšlätlärara alaqilarni täräqqiy ätküzüşkä vä küçäytişkä paal qatnişişqa çaqirdi.
Kšpçiligi Qazaqstanda uzundin buyan ünümlük işlävatqan kompaniyalärniŋ väkilliri Qazaqstan täräpniŋ ämäliy qollap-quvätlävatqanliğini härqaçan sezip kälgänligini vä mundaq munasivätni bahalaydiğanliğini täkitlidi.
Dšlät rähbiri “Türkiya tiҗarät sahasiniŋ kapitanliri” bilän štküzülgän sšhbättin keyin mämlikätniŋ birnäççä çoŋ kompaniyaliriniŋ rähbärliri – “Koç Holding” kampaniyasi başqarmisiniŋ räisi Ali Yıldırım, “Yıldırım grupp” kampaniyasi başqarmisiniŋ räisi Robert Yuksel Yıldırım, “Oyak Holding” kompaniyasiniŋ baş iҗraiy mudiri Suleyman Eldem bilän muzakirilärni štküzdi.
Nursultan Nazarbaevniŋ Redjep Tayip Erdoğan bilän uçrişişi çüştin keyin Prezident sariyida štti.
Prezidentlarniŋ muzakiriliri bätmu-bät štüp, Nursultan Nazarbaev bilän Redjep Tayip Erdoğan ikkitäräplimä hämkarliqniŋ vä soda-ihtisadiy munasivätlärni küçäytişniŋ muhim mäsililirini muhakimä qildi. Täräplär muhim häliqara vä regionluq mäsililär boyiçä pikirläşti.
Andin keyin Dšlät rähbärliri Qazaqstan vä Türkiya otturisidiki Җuquri däriҗilik strategiyalik hämkarliq keŋişiniŋ üçinçi mäҗlisigä qatnaşti.
Qazaqstan Prezidenti mäҗlistä sšzgä çiqip, ikkitäräplimä šzara härikätniŋ eqimdiki mäsililirigä tohtaldi.
– Qazaqstan vä Türkiya otturisidiki munasivätlär strategiyalik şeriklik rohida täräqqiy etivatidu, soda-ihtisadiy hämkarliq uniŋ asasini täşkil qilidu,– dedi Nursultan Nazarbaev vä Türkiyaniŋ Qazaqstanniŋ muhim investitsiyalik şerikliriniŋ biri ekänligini täkitlidi.
Mämlikitimiz Prezidenti şundaqla ikkitäräplimä alaqilarni tehimu küçäytiş boyiçä eniq çarilärgä tohtaldi. Җümlidin šzara hämkarliq mäsililirini häl qilişta hškümätlärara komissiyaniŋ imkaniyätlirini nätiҗidardiq paydilinişniŋ zšrür ekänligini atap kšrsätti.
Uniŋdin taşqiri Dšlät rähbiri “Yeŋi sinergiya” birläşkän programmisini ämälgä aşuruş nätiҗilirini atap kšrsätti vä investitsiyalik şeriklikni täräqqiy ätküzüş istiqbali toğriliq sšzläp bärdi.
– Һazir Qazaqstan “Nwrlı jol” programmisi dairisidä transport infraqurulumini yeŋilavatidu. Uni ämälgä aşuruş arqiliq biz Märkiziy Aziyadä yetäkçi logistikiliq märkäz boluşni planlavatimiz. Äynä şuniŋğa bağliq biz mämlikätlirimizniŋ tranzit iqtidarini nätiҗidarliq paydilinişimiz keräk, – dedi Prezident.
Nursultan Nazarbaev şundaqla neft'-gaz vä härbiy-sanaät sahalirida munasivätlärni küçäytiş mäsililirigä tohtaldi. Agrar-sanaät kompleksida, turistik vä pän-tehnikiliq sahalarda ünümlük alaqilarni yolğa selişniŋ muhim ekänligigä diqqät ağdurdi. Bolupmu mädäniy-gumanitarliq hämkarliqqa alahidä diqqät ağdurdi.
Prezidentlar ammiviy ähbarat vasitiliriniŋ väkilliri üçün štküzülgän mätbuat konferentsiyasidä Qazaqstan rähbiriniŋ Türkiya Җumhuriyitigä qilğan räsmiy säpiriniŋ yäkünini çiqardi.
Dšlät rähbiriniŋ räsmiy säpiriniŋ yäküni boyiçä Qazaqstan vä Türkiya Һškümätliri otturisida bir türküm hšҗҗätlär, җümlidin Qazaqstan-Türkiya Mädäniyät märkäzlirini quruş vä ularniŋ paaliyiti toğriliq kelişim, Һärbiy sahada mähpiy ähbaratni šzara qoğdaş toğriliq kelişim vä Һärbiy hämkarliq toğriliq kelişim imzalandi. Şundaqla sahaliq idarilär yeza egiligi sahasidiki hämkarliq toğriliq memorandum tüzdi.

Bälüşüş

Javap qalduruŋ