Boşluqniŋ bir çetini tolturuşqa tiriştuq

0
269 ret oqıldı

Şämşidin AYuPOV,
“Uyğur avazi”

Mana, yeŋi oquş jiliniŋ başlanğiniğimu bir ay boldi. Mäktäplirimiz yaş ävlatqa qaytidin quçiğini käŋ açti. Biyil oqutuş uyğur tilida jürgüzülidiğan mäktäplärniŋ birinçi sinipiğa 1522 bala bardi:
Panfilov nahiyäsi boyiçä 438
Uyğur nahiyäsi boyiçä 360
Ämgäkçiqazaq nahiyäsi boyiçä 309
Talğir nahiyäsi boyiçä 92
Almuta şähiri boyiçä 323
Bu, älvättä, mäktäp muällimliri vä maarip җankšyärliri täripidin җamaätçilik arisida jürgüzülgän tinimsiz çüşändürüş, täşviqat işliriniŋ mevisidur. Täşviqat demäkçi, biz, uyğur sinipliriniŋ paaliyitigä baştin arilişip kelivatqan ziyalilar topi, uyğur sinipliriğa bala toplaş mähsitidä yeŋi oquş jili başlanmay turup, duç kälgän ayrim qiyinçiliqlarğa qarimay, uyğurlar ziç orunlaşqan yeza-mälilärni arilap çiqtuq. Täşviqat-tärğibat işlirida jutlarda štüvatqan näzir-çiraq, toy-tškünlärdin ünümlük paydilanduq. Bu mälum räviştä küpürlük bolsimu, amma yärlik turğunlarni munçilik sanda bir yärgä jiğişniŋ amali yoq edi. Şu muyumlarda sšzgä çiqqan filologiya pänliriniŋ doktori Alimҗan Tilivaldi, “Beybitşilik älemi” häliqara iҗadiy ziyalilar birläşmisi yenidiki Häliqlär dostluği keŋişiniŋ räisi Aztekin İbragimov, peşqädäm ustaz Muzäppär Zayitov, meditsina pänliriniŋ namziti Äbäydullam Җapparov, filologiya pänliriniŋ namziti Rähmätҗan Yüsüpov, “Mektep” näşriyati yenidiki Uyğur redaktsiyasiniŋ başliği Rähmätҗan Ğoҗambärdiev, şairlar Taşgül Һeziyarova, Abdulhäy Dšlätov, “Ähbarat” jurnaliniŋ hadimliri Nailäm Һämraeva bilän Maharät İmirova, milliy maarip җankšyärliri Һakimҗan Aznibaqiev, Elämҗan Talipov vä mäzkür qurlarniŋ muällipi dšlitimizniŋ milliy säyasiti vä şuniŋ asasida härbir millätniŋ šz balilirini ana tilida oqutuş hoquqi, qazaq vä uyğur tilliriniŋ yeqinliği toğriliq mäsililärgä ätrapliq tohtalduq. Balilirini biyil birinçi sinipqa bärgän ata-anilar bilän mäktäplärdä uçrişişlarni štküzduq. Bayqiğinimiz, yezidikilär balilirimizniŋ ämäliy utuqliriğa qariğanda, zamanniŋ šzgirişini bayqimasliği, tünügünki künniŋ täläpliri bilän šmür sürüşi üstün bolup çiqti. Ular pärzäntlirini ana tilida oqutuşni ävzäl kšridu. Arimizdiki, juqurida eytqinimizdäk, “uzaqni kšzligän” ayrim ata-anilar balilirini oqup ketiş-ketälmäsligini oylimayla, asasän rus sinipliriğa berivatqanliği sir ämäs. İşinämsiz, šzgä tillarda oquvatqan balilarniŋ 70 – 80 payizi bizniŋ qarakšzlirimiz. Şundaq qilip, tegi-täti bir millätkä täälluq bolğini bilän, härhil tilda sšzlişidiğan vä şu arqiliq šzgä millät mentalitetini vuҗudiğa siŋdürgän ävlat šsüp kälmäktä. Bu alämşumullaşturuş dävriniŋ şäpisi sezilivatqan bügünki şaraitta šzimizni šzimiz halakät girvigigä yeqinlaşturuvatqanliğimiz bilän baravär iş.
Därväqä, dšlät tili – qazaq tilini mukämmäl biliş – äşu dšlät puhraliriniŋ qärzi häm pärzi. Şuni üzüp eytiş keräkki, šz tilida bilim elip, uni puhta bilgän bizniŋ balilirimiz dšlät tilinimu toluq çüşinip, imin-ärkin sšzlişäläydiğan bolidu. Çünki uyğur vä qazaq tilliriniŋ tüp-tomuri bir, heçqandaq tärҗimisiz uquşluq tillar. Umumän, šziniŋ ana tilini yahşi bilgän baliniŋ başqa tilnimu yahşi šzläştürüp ketidiğanliği muqärrär.
Bizni “häp” degüzgini, yeŋi oquş jiliğa sanaqliq künlär qalğan päyttä ata-anilarniŋ “Oquş quralliri yetişmäydu, uni nädin alimiz?”, degän baş-uçi yoq soalliri yänä kšpiyişkä başlidi. Mäktäplirimizdä oquş quralliriniŋ yetişmäsliginiŋ buyrutmiğa bağliq ekänligi, ändi bäzi yetişmigän kitaplarni ata-anilar täripidin setiveliş mäsilisidä ularniŋ nahayiti passiv mävqädä boluşi häqqidä kšp eytildi. “Uyğur avazi” gezitida birnäççä qetim yezildi. Qayta täkitlisäk, oquş qurallirini çiqirişqa mäs°ul “Atamwra” vä “Mektep” näşriyatiniŋ rähbärligimu mäktäplär qançä oquş qurallirini buyrutsa, şunçä nusha ävätip beräläydiğanliğini qäyt qilmaqta. Demäk, bu yärdä äyip mäktäp mudirlirida, nahiyälik maarip bšlümliridä boluvatidu. Yäni ular šz vaqtida haҗät oquş quralliriğa buyrutma bärmäydu degän sšz. Şundimu, bu qetim ata-anilar yänila Һšsnihät, Savat eçiş, Duniya tonuş, Matematika, Bädiiy ämgäk pänliriniŋ iş däptärliriniŋ (1-2-siniplar üçün) yetişmäydiğanliği toğriliq qayta-qayta muraҗiät qilişqa başlidi. Biz, bir top maarip җankšyärliri, muällimlär bilän hämkarlişip, WhatsApp arqiliq “Ana tilim – dana tilim” degän top qurup, mäktäpkä oquğuçi toplaş mäsilisi häqqidä qizğin munazirä başliduq. Mäktäplärniŋ halidin hävär elip, qäyärdä oquş quralliri yetişmäydu, qäyärdä artuq ekänligi häqqidä mälumat toplap, kitap almaşturuş işlirinimu җanlandurduq. Şu җäriyanda helä qiyinçiliqlar bilän qarşiliqlarğimu duç kälduq. Nätiҗidä oqutuş uyğur tilida jürgüzülidiğan 20gä yeqin mäktäpniŋ 1-sinipiğa barğan 300 oquğuçiğa Һšsnihät vä Savat eçiş iş däptärlirini milliy maarip җankšyärliri – җumhuriyätlik Uyğur etnomädäniyät märkizi yenidiki “Nuraniy anilar” keŋişiniŋ räisi Gülҗahan Muratova, Mezangül Avamisimova rähbärligidiki “Җanan” hanim-qizlar fondi, “BeNT” aktsionerliq җämiyitiniŋ prezidenti Dilmurat Kuziev, Dolqun Raziev rähbärligidiki Regionalliq mäşräp ähli vä başqimu isimlirini atimişimizni iltimas qilğan sahavätlik hamiylarniŋ yardimi bilän setivelip, häqsiz tarqitip bärduq.
Täҗribä kšrsätkinidäk, balisini uyğur sinipiğa bärgüsi kälmäydiğanlarniŋ banisi kšp. Ägär biz äşundaq ata-anilarniŋ baniğa baş tiqqidäk boşluq qaldurmasliqqa erişsäk, sšzsiz, uyğur sinipliriniŋ oquğuçiliri kšpiyidu, däp oylaymiz. Bizniŋ sšz boluvatqan oquş qurallirini näşriyat dukinidin setivelişqa bäl bağliğinimizmu äynä şu boşluqniŋ bir çetini bolsimu tolturuşqa qaritilğan bir çarä, halas.
Uşbu izgü işqa tutuş qilişimizda bizgä yeqindin yardämläşkän uyğur tili vä ädäbiyati pänliriniŋ häm başlanğuç siniplar muällimlirigä alahidä minnätdarliq bildürüşkä ärziydu. Moşu jilniŋ 6-oktyabr' küni äynä şu şäräplik käsip egiliri – muällimlär šzliriniŋ käspiy mäyrimini nişanlaydu. Şu munasivät bilän ularni “Uyğur avazi” gezitiniŋ barliq oqurmänliri namidin sämimiy täbrikläymiz. Ularğa šzliri tärbiyilävatqan şagirtliriniŋ, eniğiraği, 62 bilim därgahida ana tilida tähsil kšrüvatqan 17139 uyğur pärzändiniŋ hoşalliqlirini kšrüp, bähit-sadät quçiğida uzaq šmür sürüş nesip bolğay.

SÜRÄTTÄ: Uyğur nahiyäsi Kiçik Aqsu ottura mäktiviniŋ mudiri Tohtahun Qadirov 1-sinip oquğuçiliriğa Һšsnihät tapşuruvatqan päyt.

Bälüşüş

Javap qalduruŋ