Dehan-şair tävälludiğa beğişlandi

0
320 ret oqıldı

Raşidäm RÄҺMANOVA,
«Uyğur avazi»

Mälumki, biyil uyğur hälqiniŋ talantliq şairi, mäşhur ğäzälhini vä märipätçisi Helil Һämraevniŋ 90 jilliq tävälludi nişanlinivatidu. Ädipniŋ tävälludiğa beğişlanğan novättiki ädäbiy käç yeqinda Ämgäkçiqazaq nahiyäsiniŋ Qaraturuq yezisidiki A.Sattarov namidiki ottura mäktäptä uyuşturuldi.
Җiddiy remonttin keyin alahidä räŋ alğan mäktäpniŋ käŋ vä yoruq mäҗlislär zali märasimğa täklip qilinğan mehmanlar, mäktäp oquğuçiliri vä ustazlarğa toldi. Şairniŋ portreti bilän hayatidin elinğan mälumatlar ipadilängän banner ornitilğan sähnigä mäktäp formisi bilän beşiğa çimän dopilarni kiygän oquğuçilar säp tüzäp çiqip, Helil Һämraevniŋ Vätän, ana jut, ämgäkçan dehan vä çopan häqqidä yezilğan şeirlirini novät-novät bilän yadqa oqudi. «Dildarim» topi ävrişim ussullarni orunlap, dilraba nahşilarni iҗra qildi.
Atap ketiş keräkki, mäktäpniŋ uyğur baliliri bilän birqatarda qazaq oğli İlnur Tohtan vä rus qizi Ariana Andreeva şairniŋ şeirlirini uyğur tilida yadqa oqup, kšpçilikniŋ alqişiğa erişti.
Balilarniŋ hünärlirini tamaşä qilip, bährimän bolğan «Beybitşilik älemi» qazaq iҗadiy birläşmisiniŋ vitse-prezidenti Tursun Roziev, birläşmä yenidiki häliqlär dostluği keŋişiniŋ räisi Aztekin İbragimov, birläşminiŋ Sankt-Peterburg şähiridiki väkili Һämraҗan Amraq, milliy maaripimizniŋ җankšyärliri Mähsätҗan Qaharov, Һakimҗan Aznibaqiev, moşu mäktäpniŋ uçumkari, istipadiki polkovnik Ähmätҗan Mämätov vä Helil Һämraevniŋ pärzäntliri balilirimizni uyğurçä oqutuşniŋ ävzälligi toğriliq gäp qilip, ana tilimizda bulbuldäk sayriğan oğul-qizlarğa minnätdarliq bildürdi vä ularğa parlaq keläçäk tilidi.
Şair äsärlirini ipadilik vä maharät bilän orunliğan barliq balilar, ularniŋ muällimliri «Beybitşilik älemi» birläşmisiniŋ diplomliri, mäktäp mudiriniŋ orunbasari, uyğur tili vä ädäbiyatiniŋ muällimi Büvinur Ğoҗambärdieva birläşminiŋ tävälludluq medali bilän täğdirländi. Helil Һämraevniŋ ävladi bolsa, atisiğa hšrmät bildürgän mäktäp kollektiviğa minnätdarliğini izhar qilip, ädipniŋ birnäççä kitavini vä şair häqqidä çüşirilgän fil'm yezilğan diskni mäktäp arhiviğa tapşurdi.
Şundaq qilip, uyğur şeiriyitiniŋ gültaҗisi häm bulbuli Helil Һämraevniŋ hatirisigä beğişlanğan käç kšpçilik qälbidä çoŋqur täsirat qaldurdi.

Ämgäkçiqazaq nahiyäsi.

Bälüşüş

Javap qalduruŋ