Äҗdatlar rohidin mädät alğan pärzänt

0
314 ret oqıldı

Şämşidin AYuPOV,
«Uyğur avazi»

Pütkül aŋliq hayatida šziniŋ küç-quvitini hälqi üçün halis hizmät qilişqa beğişliğan häm qolidin kelişiçä äl muddia-mähsitini bäҗa kältürüşkä tirişip yaşaydiğan adämlär arimizda, şükri, helä nurğun. Һalbuki, undaq adämlär yä mahtinişni, yä qilğan işi toğriliq dävran selişni bilmäydu. Biz sšz qilmaqçi boluvatqan Almuta şähiri Dostluq mähällisiniŋ turğuni, «Beybitşilik älemi» häliqara iҗadiy ziyalilar birläşmisi yenidiki häliqara Millätlär dostluği märkiziniŋ räisi Aztekin İbragimov äynä şundaq millätpärvär insanlar misalidin. Uni bu künlärdä tonumaydiğan uyğur az bolsa keräk.
«Atiğa qarap oğul šsidu…» demäkçi, Aztekin akiniŋ insan süpitidä şäkillinişidä märhum atisi, sabiq Şärqiy Türkstan Җumhuriyiti Һškümitiniŋ baş kativi Abduraup Mähsüm İbrahimiyniŋ täsiri bšläkçä boldi. Aztekin akiniŋ eytişiçä, atisi pat-patla pärzäntlirini yeniğa oltarğuzuvelip: «Millitiŋlarni sšyüŋlar, millät üçün hizmät qiliŋlar», däp nesihät qilattekän. Atisiniŋ äynä şu sšzliri bügünki kündä İbragimovlar ailisi üçün adättiki väsiyätla ämäs, bälki hayatiy şiar bolup qaldi desäk, aşurup eytqanliq bolmaydu. Aztekin akiniŋ bovisi İvrayim qazimu šz dävridä jut soriğan adämlärdin. Anisi täräptin yänä bir bovisi Ähmät ahunummu Yarkänttiki kšzi oçuq, inavätlik insanlardin bolğan. Şuŋlaşqa Abduraup Mähsümniŋ yättä oğul, ikki qizi pütkül aŋliq hayatini häliq mänpiyitigä beğişliğan atisi bilänla ämäs, umumän, äҗdadi bilän häqliq yosunda pähirlinidu. Demäk, Aztekin akini häqliq yosunda äynä şu äҗdatlar rohidin juğirilğan pärzänt desäk, härgiz aşurup eytqan bolmaymiz.
Aztekin aka käspi boyiçä meliorator. Һayatiniŋ kšp qismini taksoparkta işläş bilän štküzgän. U taksi haydiğuçisi bolup işläp jürgän päytliridila hälqimiz mänpiyitidiki çarä-tädbirlärgä yeqindin arilaşqan. Ändi bevasitä җämiyätlik paaliyiti uniŋ Alatav (Һazirqi Ävezov) nahiyälik Uyğur mädäniyät märkiziniŋ räisi bolup saylanğan kündin başlinidu. Ätrapiğa häliq täğdirigä kšyünidiğan, äqil-parasätlik, kšpni kšrgän adämlärni, şundaqla zaman tälivini çüşinidiğan, tädbirçan yaşlarni jiğidu. Märkäz räisiniŋ däsläpki nişani – milliy maarip boldi. Ular yaş alimlirimizniŋ täşäbbusi bilän täşkil qilinğan «Ana mäktäp» fondini yeqindin qollap-quvätlidi. Şu päyttä Aztekin akiniŋ atisi uşbu fondqa 200 AQŞ dollirini ianä qilğan edi. 1996-jili Aztekin aka rähbärligidiki bir türküm jigitlär yaş ävlatni haraqkäşlik, näşihorluq, läyğäzällik käbi illätlärdin jiraq qiliş mähsitidä birqatar izgü işlarni ämälgä aşuridu. Şularniŋ biri – yaş tiҗarätçilärniŋ täşäbbusi bilän Dostluq mähällisidä stadion bärpa qilinidu. Uni seliş aldida qäbirstan yenidiki ähläthaniğa aylinip kätkän territoriyani tazilap, ätrapini tärtipkä kältüridu. Şuniŋ bilän billä, bir top tiҗarätçi yaşlarniŋ küçi bilän mäktäpkä, mähällidiki täminati naçar aililärgä yardäm qilişni qolğa alidu.
Ariliqta Aztekin akiniŋ bir türküm ziyalilarniŋ häm җämiyätlik işlar aktivistliriniŋ täşäbbusi vä millitimiz җankšyäri, «BeNT» aktsionerliq җämiyitiniŋ prezidenti Dilmurat Kuzievniŋ qollap- quvätlişi bilän täşkil qilinğan «Dostluq» җämiyätlik birläşmisiniŋ räisi süpitidä, uniŋ işiğa paal arilaşqanliği helimu yadimizda. Şu päytlärdä mäzkür birläşminiŋ başqarma äzaliri 1-sinipqa bala toplaş mävsümidä Dostluq mähällisiniŋ 33 koçisini arilap, ata-anilar arisida çüşändürüş işlirini jürgüzidu. Җumhuriyätlik Uyğur etnomädäniyät märkizi bilän hämkarliqta oquğuçilarniŋ hoşna Aqbulaq mähällisidin kelip oquşini qolğa kältüridu.
– Mähsus avtobus yallap, uniŋ haydiğuçisiğa eyiğa 40 miŋ täŋgä tšläp, qiriqtin oşuq aqbulaqliq gšdäkniŋ Dostluq mähällisidiki hazirqi A.Rozibaqiev namidiki 153-mäktäp-gimnaziyadä ana tilida bilim elişiğa imkaniyät yaratqanduq, – däydu Aztekin aka sšhbätara. – Sän°ät šmigi kollektiviniŋ ottuz äzasini milliy kiyim-keçäk vä saz äsvapliri bilän täminligän eduq. Şu jilliri mähällidiki qäbirstanliqqa egidarçiliq qiliş, kütümgä eliş mäsilisimu birläşminiŋ diqqät-näzäridin sirt qalğini yoq. Birläşmä äzaliriniŋ küç çiqirişi tüpäyli, uniŋ içi tazilinip, rätkä kältürüldi.
Aztekin akiniŋ җämiyätlik paaliyiti päqät jutdarçiliq işliri bilänla çäklängini yoq. U šz vaqtida Almuta şähärlik Uyğur mädäniyät märkizi başqarmisiniŋ äzasi süpitidä, uniŋ räisi, heli märhum Rähimҗan Qasimov bilän kšp işlarğa at selişti. Һärhil däriҗidiki mädäniyät künliri, täqipläş qurvanlirini hatiriläş, milliy mäyrämlirimizni uyuşturuş vä başqimu kšpligän mädäniy çarä-tädbirlär şular җümlisidindur. U şundaqla Dilmurat Kuziev rähbärligidiki «Sanaätçilär, tiҗarätçilär vä yeza egiligi hadimliri” җumhuriyätlik assotsiatsiyasiniŋ äzasi süpitidä birqatar häyrihahliq paaliyätlärgä aktiv qatnaşti. Uyğur metsenatliri klubiniŋ «İlham» mukapitini täsis qilişqimu birkişilik ülüşini qoşti. Qisqisi, Aztekin aka millitimiz mädäniyitigä, maaripiğa ait härqandaq mäsilidin çättä qalmasqa tirişti. Һazirmu şundaq. 70 yaşniŋ üzini kšrgän bolsimu, «Qeriduq», däp šydä paŋşiŋ yetivalmay, yänila şu ügängän aditi boyiçä millät mänpiyiti yolida säkparä bolup jüridu. Birdä qarisaŋ, uni bir top maarip җankšyärlirini ägäştürüp, Yarkänt şähiridä «Pärzändiŋlarni uyğurçä oqutuŋlar!», däp җamaätçilik arisida jürgänligini kšrsiŋiz, yänä bir küni uyğur sinipliriğa bala toplaş mähsitidä, Ämgäkçiqazaq, Panfilov nahiyäliriniŋ uyğurlar ziç orunlaşqan yeza-mälilärni arilap, dšlitimizniŋ milliy säyasiti vä şuniŋ asasida härbir millätniŋ šz balilirini ana tilida oqutuş hoquqi, qazaq vä uyğur häliqliriniŋ yeqinliği, šzara dostanä munasivätliri toğriliq çüşändürüş işlirini elip berivatqanliğini kšrisiz. Qisqisi, u šz millitigä päqät sšz yüzidila ämäs, ämäliyatta hälqigä pütkül vuҗudi bilän muhäbbät bağlap, millät mänpiyiti yolida dadil hizmät qilip kelivatidu. Öz hälqiniŋ armanlirini royapqa çiqirişqa birkişilik ülüş qoşuşni arzu qilip yaşavatqan Aztekin akiğa bu aliyҗanap işliriğa utuq, šzigä mustähkäm salamätlik vä uzaq šmür yar bolğay. Pärzäntliri bilän nävriliriniŋ qiziğini kšrgäy.
– Nurğun işlarni qilğandäk bolsaqmu, aldimizğa kšz taşlisaq, yänä tehimu nurğun vä muhim işlar kütüvatqandäk, nişanğa alğan mänzil jiraqlap ketivatqandäk kšrünidu, – däydu Aztekin aka sšhbätara.
Hulasä süpitidä şuni eytiş keräkki, hämmä närsä šzgärsimu häqiqiy millät ğemini qilidiğan adämlärniŋ täbiiti šzgärmisä keräk. Yoşuridiğini yoq, šz-šzidinla säpniŋ aldiğa çiqivelip, quruq taraqlap ketidiğanlar kšpqu, arimizda. Şundimu, päqät şähsiy mänpiyitini kšzläp ämäs, bälki millät mänpiyiti yolida halis hizmät qilidiğan Aztekin aka İbragimov ohşaş millätpärvär insanlarniŋ barliği bizni hoşal qilidu.

SÜRÄTLÄRDÄ: 1. A.İbragimov. 2. A.İbragimov (šrä turğan – oŋdin solğa) räpiqisi Heliçäm vä bir top dost-buradärliri bilän (1976-jili çüşirilgän sürät).

Bälüşüş

Javap qalduruŋ