Seğindurğan kona kitap yaki Yeŋi därisliklär häqqidä ikki eğiz sšz

0
228 ret oqıldı

Sabiräm ÄNVÄROVA,
“Uyğur avazi”

«Kitap – bilim buliği, bilim – šmür çiriği». Şundaq, hämmimiz moşu maqalni kiçigimizdin yadlap, kitapni dost tutup çoŋ bolduq. On bir jil uniŋ bätliridin ibrät elip, bilim buliğidin usluğimizni qandurup, kškliduq. Däsläp qolumizğa elipbäni tutqan kündin başlap, ustazlirimiz bizgä kitapniŋ qädir-qimmiti häqqidä çüşändürüştin zerikmidi. Äs jiğip, šzimizmu kitapsiz bilimniŋ bolmaydiğanliğini çüşänduq.
Ändi bügünki küngä keläyli. Yeqinqi jillarda elimizdiki bilim sahasida çoŋ buruluş yüz bärdi. Yäni, Qazaqstandiki bilim därgahliri yeŋiçä oqutuş programmisiğa kšçti. Bu җäriyan hazirmu davamlaşmaqta. Biraq gäp bu häqqidä ämäs. Yeŋi programmini qobul qilğandin keyin, kona kitaplarniŋ keräksiz bolup qalidiğini täbiiy. Şuŋa šz vaqtida biz oquğan kitaplar çätkä iştirilip, mäktäplärgä yeŋi programmida yezilğan yeŋi-yeŋi kitaplar kältürüldi.
Birdä siŋlimniŋ däris täyyarlaydiğan üstilidin ingliz tilidiki bir jurnalni kšrdüm. Siŋlim biyil birinçi sinipta oquydu. Özämçä, uniŋğa «ana tiliŋni mukämmäl ügänmäy turup, kitaphanidin inglizçä jurnallarni äkivalğiniŋ nemisi?» däp külüptimän. Şundaq däp qoyup, ahirida siŋlimniŋ aldida šzäm küligä qaldim. «Һädä, nädiki jurnal, bu meniŋ kitavimğu…» dedi siŋlim häҗäplinip. Kitap?.. Rastimni eytsam, moşu çağda siŋlimğa nemä däp җavap qayturarimni bilälmäy, tiŋirqap turup qaldim. Keyin qarisam, uniŋ barliq kitapliri moşuniŋğa ohşaş ekän. Mana qiziq, tehi kitapla ämäs, kitapqa qoşup däptirimu şundaq häҗimdä. Siŋlimniŋ kitapliri buniŋdin 3-4 jil burun män oquğan kitaplarniŋ häҗimidin ikki-üç hässidäk yoğan edi. Siŋlim bolsa, tehi 6 yaşta. “Şu çağda künigä 4-5 däris štsä, kitavi bilän däptirini hesaplisaq, munçivala “jükni” ändi altä yaşqa kirgän gšdäk qandaqmu kštiridiğandu!” degän oy käldi birdin beşimğa.
Kitapniŋ süpitini eytmaymän, amma kšlämigä kälsäk, häqiqätänmu äqilgä siğmaydu. Çünki ändi-ändi bilim yoliğa qädäm taşliğan qarakšzlärniŋ taştäk eğir kitaplarni oquştin aval, mäktäpkä kštirip apirip, yandurup elip kälmiginiŋ šzi bir җapa. Rastimni eytsam, siŋlimnŋ mäktäpkä täyyarlap qoyğan sumkisini hätta män aran kštirimän. 6-7 yaş, degän anatomiya tilida eytsaq, balilarniŋ rasa boyi šsüp, salmaq qoşidiğan vaqti. Moşundaq päyttä dümbisigä eğir jükni esivalğan oquğuçilarniŋ boyi qandaqmu šssun?! Äksiçä, beşi tšvän saŋgilap, dümbisi mükçiyip, šsüvatqan süyäkliri qiŋğir peti qetip qalarmekin däp ändişä qilimän. Äytävir, mäktäpkä berip, yeŋidin sumka asqanğa huş siŋlim, šygä mükçäygän peti aran yetip kelidu. Şuŋlaşqa uni hazir mäktäpkä apam bilän dadam novätlişip apiridiğan boldi.
Yezilarda balilarni ata-aniliri mäktäpkä apirip, mäktäptin elip kelidu” degän ähval birinçi qetim yüz berivatsa keräk, meniŋçä. Eğirdin-eğir kitaplarni siŋlimniŋ sumkisiğa täsliktä patquzimiz. Dümbisigä esilğan sumka sšrilip tiziğiçä çüşidu. Qisqisi, bu päqät meniŋ siŋlimğila munasivätlik ämäs, bälki başlanğuçta oquydiğanlarniŋ hämmisigä ortaq ähval. Ändiliktä härbir šydä kiçiklärni mäktäpkä apirip-äkelidiğan yeŋi «hizmät» päyda boldi. Äpsus, här šydä moşu väzipini šz zimmisigä alidiğan adäm tepilivärmäydudä. Biraq, härqandaq ata-aniniŋ şunçä eğir sumkini pärzändiniŋ dümbisigä esip, mäktäpkä yalğuz ävitivetişkä jürigi çidimisa keräk?!
Moşu mäsilä üstidä kšp oylanğandin keyin, maqalämniŋ mäzmunini eçiş üçün dohturlarniŋ pikrini bilişni toğra däp taptim. Uzaqqa barmay, Dardamtu okrugiğa qaraşliq Şuŋqar yezisiğa җaylaşqan ambulatoriyalik punktniŋ baş dohturi Aida İsmayilova bilän hävärlişip, «Başlanğuç sinipniŋ oquğuçiliri qançilik salmaqta jük kštirişi keräk?», «Eğir sumka kštiriş balilarniŋ salamätligigä qandaq täsir qilidu?» degängä ohşaş birqançä soallimni yollidim.
– Standart boyiçä baliniŋ fiziologiyalik šsüşigä bağlinişliq sanitarliq norma bilän qaidigä asaslansaq, oquğuçilarniŋ päqät sumkisiniŋ salmiği 1-2-siniplarda – 1,5 kg, 3-4-siniplarda – 2 kg, 5-6-siniplarda – 2,5 kg, 7-8-siniplarda – 3,5 kg, 9-11-siniplarda 4 kilogrammdin artuq bolmasliği keräk.
Ata-anilarniŋ diqqitigä moşu yärdä şuni qoşumçä eytip štküm keliduki, sumka talliğanda uniŋ bahasidin burun, süpitigä kšŋül bšlüşimiz şärt. Oquğuçilarğa bir yeqiğa esip kštiridiğan sumka tutuşqa qät°iy bolmaydu. Ösüp kelivatqan organizm üçün bu qoşumçä ağriqlarni päyda qilidu. Mümkinqädär, käyni täripi qattiq sumkini talliğan durus. Җümlidin sumkiniŋ asidiğan qismi qelin häm yumşaq bolsun. Biraq bügünki kitaplarniŋ eğirliğini oyliğan ata-anilar, älvättä, sumkiniŋ yenigigä jügräydu, – dedi Aida İsmayilova.
Ändi kitaplarğa kelidiğan bolsaq, sšhbätdişimniŋ eytişiçä, mäktäp oquğuçiliri üçün bir därislikniŋ salmiği 1-4-siniplarda – 300 gr, 5-6 siniplarda – 400 gr, 7-9-siniplarda – 500 gr, 10-11-siniplarda – 600 gr boluşi keräk. Umumän alğanda, kitap selinğan sumkiniŋ salmiği 1-3-siniplar üçün 1,5-2 kg, 4-5-siniplar üçün 2-2,5 kg, 6-7-siniplar üçün 3-3,5 kg, 8-9-siniplar üçün 4-4,5 kilogrammdin aşmasliği lazim. Buniŋdin artuq salmaq bala skiletiniŋ deformatsiyasigä, bälomurutqiniŋ qiysiyişiğa elip kelidu vä baliniŋ boyiniŋ šsüşigimu täsir qilidu. Şundaqla eğir jük kštiriş härhil jüräk ağriqliriniŋ päyda boluş hovupini aşuridu.
Dohturniŋ eytqanliridin keyin bügünki birinçi sinip oquğuçisiniŋ kitavini häm bir küngä kštirip baridiğan sumkisiniŋ salmiğini eniqlaşqa kiriştim. Taraziğa däsläp bolup çüşkän matematika därisliginiŋ salmiği 450 grammni kšrsätti. Däptiriniŋ šzi 300 grammniŋ ätrapida ekän. Qalğan kitap-däptärlirimu buniŋdin qelişmaydu. Ändi künigä 4 däris kiridiğan baliniŋ sumkisiniŋ salmiği 2 kilogramm 830 gramm, 5 därislik selinğan sumka 3 kilogramm 110 gramm bolup çiqti. Yänä kelip bu päqät kitap-däptär selinğan sumkiniŋ salmiğidur. Ägär buniŋğa boyaq, plastilin, karton-qäğäz, qayça-kley qatarliq qurallarnimu qoşidiğan bolsaq… Äslidä 1-sinip oquğuçisiniŋ bir kitaviniŋ salmiği 300 gramm boluşi keräk bolsa, hazirqi kitap ämäs, oquş däptiriniŋ salmiğiniŋ šzi 300 gramm ekän. Dohturniŋ eytişi boyiçä, 1-sinip oquğuçisiğa 1,5-2 kilogrammdin artuq jük kštirişkä bolmaydu. Hoş, hazirqi 1-sinip oquğuçiliriniŋ sumkisi 3 kilogrammdin eşip kätsä ketiduki, lekin kam ämäs.
Çüşinälmiginim, şunçä kšlämlik kitaplarni çiqirişqa җavapkär mäs°ul şähslär oquğuçilarniŋ tehi “bšşüktin beli çiqmiğan” bala ekänligini bilmämdu yaki bu mäsilä ularni qiziqturmamdu?.. Durus, mümkin zaman tälivi şudur. Amma, zamannimu šzgärtidiğan adämlärğu. Yoğan-yoğan kitaplarni oqup oquğuçilar alimğa aylansa mäyliğu, äksiçä, kiçik turup saq tenigä ağriq tepivalmisa bolğini.
Biz bügün qobul qilivatqan yeŋi programmida oqutuş mäsilisi täräqqiy ätkän ällärdä alliqaçan küçkä kirip bolğan. Yäni, şundaq ällärdä oquvatqan oquğuçilar šydin mäktäpkä, mäktäptin šygä kitap toşup avarä bolmaydu. Ularniŋ kitapliri mäktäpliridiki mähsus orunda saqlinidekän. Aŋlişimçä, bu šzgiriş pat-arida Qazaqstanğimu yetip kälgidäk… Amma, u künni kšrüşniŋ bizgä qaçan nesip bolarini kim bilsun? Nemila demäyli, kitaplirimiz šzgärdi, şuniŋğa qariğanda, yeqin-arida mäktäplirimizmu yeŋilansa keräk…
«Adämgä kitaptäk yeqin dost yoq» degän ekän danalar. Çoŋlar bolsa, «Yeŋi dost tapsaŋ, konisini untuma» däp äqil eytidu. Yeŋi kitap oqumaqqu yahşi, biraq bügün mäktäplärdä äynä şundaq «yeŋi kitaplarni» kšrginiŋizdä, kona kitaplarni qandaq seğinmaysiz?

Bälüşüş

Javap qalduruŋ