Һayatiy häm tarihiy ähmiyiti zor mäsilä muhakimä qilindi

0
379 ret oqıldı

Baş qoşuşni Qazaqstan Җumhuriyiti Parlamenti Mäҗlisiniŋ deputati, Qazaqstan hälqi Assambleyasi Keŋişiniŋ äzasi, җumhuriyätlik Uyğur etnomädäniyät märkiziniŋ räisi Şahimärdan Nurumov kirişmä sšz bilän açti.
– Һšrmätlik qerindaşlar, hämmiŋlarğa mälum, 5-oktyabr' küni elimiz Prezidenti Nursultan Äbiş oğli Nazarbaev Qazaqstan hälqigä šziniŋ novättiki Mäktübini yollidi. Bügün silär bilän biz äynä şu programmiliq hšҗҗättä alğa sürülgän hayatiy häm tarihiy ähmiyiti zor muhim mäsililärni muhakimä qiliş üçün baş qoşuvatimiz, – dedi Şahimärdan Üsäyin oğli. — Şähsän šzäm Dšlät rähbiriniŋ qazaqstanliqlarğa yolliğan birnäççä mäktüpliriniŋ şahidi boldum, yäni u mäktüplär elan qilinğan mäҗliskä qatnaştim. Prezidentniŋ bu qetimqi Mäktübiniŋ şäkli aldinqiliriğa ohşimaydu. U küni Prezident bir saat ällik bäş minut tohtimay, ministrlar, hakimlar bilän oçuq şaraitta sšhbätläşti. Şu küni biz, uşbu baş qoşuşqa qatnaşqanlar, šzimizniŋ tarihiy bir päyttä oltarğinimizni his qilduq desäm, mubaliğä bolmaydu. Prezident qazaqstanliqlarğa yollavatqan mäzkür Mäktübiniŋ, birinçi novättä, häliqniŋ turmuş-ähvalini, kirimini, şat-şadiman hayat käçürüş süpitini yahşilaşqa, älniŋ paravänligini aşuruşqa qaritilğanliğini täkitlidi. Şat-şadiman hayat käçürüş, paravänlikniŋ šsüşi degini, birinçi novättä, häliqniŋ salamätligini yahşilaştur. Һäqiqätänmu, härkim, birinçi novättä, šziniŋ vä yeqinliriniŋ salamätliginiŋ mustähkäm boluşini istäydu ämäsmu! Ändi bähitlik šmür sürüş üçün balilirimiz sağlam šsüp, ular tärbiyä kšrgän häm bilimlik ävlat bolup yetilişi keräk. Uniŋ üçün mäktäptiki bilimniŋ süpiti, sšzsiz, juquri boluşi zšrür. Һä, sağlam millät, älvättä, şat-şadiman hayat käçüridu, degän sšz.
Prezident şundaqla çoŋ tribunida oltirip, mikrorayonlarniŋ, yezilarniŋ hoyliliriniŋ taziliği toğriliq tohtilip štti. Moşu gäplärniŋ nemä üçün eytilivatqanliğini çoŋquriraq oylaydiğan bolsaq, buniŋ hämmisi toqçiliqniŋ bälgüsi. Ägär, addiy sšz bilän eytsaq, qosiğiŋ toq bolmisa, moşundaq gäplärni qilamsän? Һärgiz qilmaysän. Qosaqniŋ ğemini qilip nälärgä barmaysän. Sadir palvanniŋ qoşaqlirida «Qosaq eçi yaman ekän, şalvurni kavap ättim», degän misraliri barğu. Demäkçi bolğinim, qosaqniŋ ğerivi bolup jürgän adäm bilimni, meditsinini yaki çät äldä oquşni oylamdu? Älvättä, oylimaydu! Demäk, Prezidentniŋ Mäktübidä alğa sürülgän oy-pikirlärniŋ hämmisi 27 jilda qazaqstanliqlarniŋ häqiqätänmu juquri däriҗigä yätkänligini, paravänliginiŋ šskänligini kšrsätsä keräk. Ändi biz heçbir dšlättin qalmay, Prezident šzi eytqandäk, 2050-jilğiçä 30 täräqqiy ätkän dšlätniŋ qatariğa qoşuluşimiz keräk vä bügün şuniŋğa päydin-päy, qädämmu-qädäm ketip barğinimiz häm şu mäş°älgä yeqinlap kelivatqanliğimizniŋ bälgüsi. Prezident barçä qazaqstanliqlarğa yolliğan bu Mäktübi arqiliq häliqniŋ turmuş-ähvalini yahşilaş, tapavatini kštiriş vä turmuş süpitini yahşilaş, bilimlik ävlatni tärbiyiläş, ularniŋ qälbidä Vätängä, ana tiliğa bolğan muhäbbät sezimlirini oyğitiş väzipilirini otturiğa qoyuş bilän billä, moҗut mäsililärni qandaq häl qilişniŋ yollirini birqatar җavapkär şähslärdin, yäni ministrlardin soridi. Andin keyin ularğa şu mäsililärni häl qiliş boyiçä eniq tapşurmilar bärdi. Şunimu alahidä täkitläş keräkki, Prezident kelär jilni yaşlar jili däp ataş täklivini bärdi. Prezidentniŋ bu qetimqi Mäktübi äynä şu täräpliri bilän alahidä päriqländi häm bügün biz, җumhuriyätlik Uyğur etnomädäniyät märkizi, bu tarihiy ähmiyiti zor şu hšҗҗätni birinçilärdin bolup muhakimä qilivatimiz häm uniŋ ähmiyitini bügünki jiğin qatnaşquçiliriniŋ җamaätçilikkä durus yätküzidiğanliğiğa işänçim kamil.
Şahimärdan Üsäyin oğli şundaqla Prezident Mäktübidä eytilğan muällimniŋ җämiyättiki roli vä ularniŋ abroy-märtivisini kštiriş, içki turizmni täräqqiy ätküzüş, kiçik vä ottura tiҗarätni rivaҗlanduruş mäsililirigä ätrapliq tohtilip štkäç, urpi-adätlirimizni saqlaş, jutlirimizda җamaätçilikni, bolupmu yaşlirimizni toğra yolğa başlaş vä ularni vätänpärvärlik, häliqpärvärlik rohida tärbiyiläş vä başqimu şuniŋğa ohşaş birlik vä ittipaqliqqa, mäniviy yeŋilinişqa dävät qilidiğan hayatiy zšrür häm umummilliy ähmiyätkä egä mäsililärnimu diqqät-näzäridin sirt qaldurmidi. Şundaqla märkäz räisi mäzkür baş qoşuşqa qatnişivatqan muällimlärni käspiy mäyrimi bilän täbrikläp, işliriğa utuq tilidi.
Şuniŋdin keyin muhakimä sšzgä çiqqan «Uyğur avazi» gezitiniŋ baş muhärriri, Qazaqstan hälqi Assambleyasiniŋ äzasi Erşat Äsmätov, ҖUEM yenidiki Alimlar keŋişiniŋ räisi, biologiya pänliriniŋ doktori Mäsimҗan Velämov, Yazğuçilar keŋişiniŋ räisi, filologiya pänliriniŋ namziti Patigül Mähsätova, Hanim-qizlar keŋişiniŋ räisi Sänäm Beşirova, Jigitbaşliri keŋişiniŋ räisi Yarmuhämmät Kibirov, QUYaB räisi Rustäm Häyriev, Mäşräp keŋişiniŋ räisi Täl°ät Nadirov Prezident Mäktübi boyiçä šz oy-pikirliri bilän ortaqlaşti.
Ahirida jiğinniŋ hitapnamisi qobul qilinğandin keyin, täşkiliy mäsilä qarilip, kšpçilik avaz bilän bir türküm salahiyätlik şähslär –alimlar, yazğuçilar, tiҗarätçilär, ädliyä hadimliri, tädbirçan yaşlardin tärkip tapqan 35 adäm ҖUEMniŋ başqarma äzaliri bolup saylandi.
Tarih pänliriniŋ doktori Ablähät Kamalov, meditsina pänliriniŋ doktori Marat Asimov, filologiya pänliriniŋ namzatliri Ruslan Arziev, Һakimҗan Һämraev, psihologiya pänliriniŋ namziti Asiyäm Seyitova, yazğuçi Avut Mäsimov, “Metall Prom Group” şirkitiniŋ prezidenti Dolquntay Abduhelil, “Ekopark Tur” şirkitiniŋ prezidenti Bähtiyar Abdulminov, Almuta “Transservis” yoluvçilar vä jük toşuş avtoparkiniŋ mudiri Saniyäm Bavdinova, tiҗarätçi Muhidin Җalalov, Uyğur nahiyäsi Kiçik Dehan yezisi Aqsaqallar keŋişiniŋ räisi Skalin Җamalov, “Ğoҗambärdiev” dehan egiliginiŋ rähbiri, Pänҗim yezisiniŋ baş jigitbeşi, Panfilov nahiyälik mäslihätniŋ deputati Adilҗan Ğoҗambärdiev äynä şular җümlisidindur.
Җämläp eytsaq, Prezidentimiz Nursultan Nazarbaevniŋ jiraqni kšzläydiğan dana milliy säyasiti tüpäyli, Şahimärdan Üsäyin oğli Mäktüpni muhakimä qiliş davamida alahidä täkitläp štkinidäk, elimizdä yaşavatqan barliq millätlärgä, häqiqätänmu šz mädäniyitini, tilini, urpi-adätlirini täräqqiy ätküzüşkä käŋ yol eçilğan. Demäk, yaritilivatqan mümkinçilik-lärdin toğra paydilinip, ana tilimizni kšzümizniŋ qariçuğidäk saqlap, kälgüsi ävlatqa aman-esän, beҗirim tapşuruş muhim.
Hulläs, җumhuriyätlik Uyğur etnomädäniyät märkizi bu tarihiy ähmiyiti zor Prezident Mäktübini birinçilärdin bolup muhakimä qildi. Bu tarihiy hšҗҗätniŋ ähmiyitini jiğin qatnaşquçiliriniŋ җamaätçilikkä durus yätküzidiğanliğiğa işänçimiz kamil.
Ortaq šyümizdä – kšpmillätlik mustäqil Qazaq elidä häm teçliq, häm birlik bolsun!

Bälüşüş

Javap qalduruŋ