Qazaqstanliqlarniŋ paravänliginiŋ šsüşi: tapavätniŋ vä turmuş süpitiniŋ yahşilinişi

0
314 ret oqıldı

Dšlät rähbiri N.Ä. Nazarbaevniŋ Qazaqstan hälqigä Mäktübi

Һšrmätlik qazaqstanliqlar!

Biz mustäqillik jillirida nurğun işni ämälgä aşurduq.
İhtisadi җoşqun täräqqiy ätkän zamaniviy ilğar dšlätni qurup, teçliq vä җämiyätlik razimänlikni täminliduq.
Süpätlik vä tarihiy ähmiyätlik qurulumluq, konstitutsiyalik häm säyasiy islahatlarni jürgüzduq.
Qazaqstanniŋ häliqara abroyiniŋ eşişini vä uniŋ regiondiki geosäyasiy roliniŋ küçiyişini qolğa kältürduq.
Biz šzimizni regionluq häm alämşumul problemilarni häl qilişta җavapkär vä täläp qilinidiğan häliqara şerik süpitidä kšrsättuq.
Qazaqstan MDҺ vä Märkiziy Aziya mämlikätliri arisida “EKSPO-2017” Häliqara kšrgäzmini štküzüş üçün duniyaviy birläşmä täripidin tallavelinğan birinçi dšlät boldi.
Biz Evraziya regioniniŋ maliyäviy, işçanliq, innovatsiyalik vä mädäniy märkizigä aylanğan yeŋi paytäht – Astanani bärpa qilduq.
Mämlikät ahalisiniŋ sani 18 million adämdin eşip kätti, hayat käçürüş uzaqliği 72,5 jilğa yätti.
Biz puhta ihtisadiy asaslarni yarattuq.
Keyinki 20 jilda mämlikätkä 300 milliard AQŞ dolliri miqdarida uttur çät äl investitsiyaliri җälip qilindi.
İhtisatniŋ güllinişiniŋ asasini täşkil qilidiğan kiçik vä ottura tiҗarät täräqqiy etivatidu. Qazaqstan Duniyaviy bankniŋ tiҗarätni jürgüzüş reytingida 190 mämlikätniŋ arisida 36-orunğa kštirildi.
Biz härdayim taşqi sinaq-hovuplarğa šz vaqtida diqqät ağdurup, ularğa täyyar bolduq.
Şuniŋğa bağliq män elimizni yeŋilaş boyiçä zšrür programmiliq täşäbbuslarni otturiğa qoydum.
Ularniŋ ämälgä aşuruluşi utuqluq täräqqiyatniŋ asasiy amili boldi.
Bizniŋ strategiyalik mähsitimiz – 2050-jilğa qädär duniyaniŋ täräqqiy ätkän 30 mämlikitiniŋ qatariğa kiriş.
2014-jili biz mämlikätniŋ infraqurulumni yeŋilaşqa qaritilğan “Nwrlı jol” kompleksliq programmisini ämälgä aşuruşni başliduq.
Üç jil ilgiri “100 eniq qädäm” Millät plani elan qilindi.
Andin keyin biz mämlikätni Üçinçi yeŋilaşqa kiriştuq. Uniŋ baş mähsiti – Qazaqstanniŋ adämşumul riqabätkä taqabilliğini täminläydiğan yeŋi ihtisadiy šsüş ülgisini vuҗutqa kältürüş.
Mämlikitimizniŋ turaqliq täräqqiyati turmuş däriҗisini tehimu aşuruşqa çoŋ ümüt-işänçä päyda qilidu.
Biz yeŋi väzipilärni häl qilişqa täyyar.
Һšrmätlik vätändaşlar!
Keyinki vaqitta duniyaviy säyasät vä ihtisadiy šzgiriş җäriyanliri küçiyivatidu.
Duniya sür°ätlik šzgirivatidu.
Alämşumul bähätärlik sistemisiniŋ puhta kšrüngän qatlamliri vä häliqara soda qaidiliri buzuluvatidu.
Yeŋi tehnologiyalär, robotlaşturuş vä avtomatlaşturuş ämgäk resursliriğa häm insan kapitaliniŋ süpitigä bolğan täläpni muräkkäpläştürüvatidu.
Maliyä sistemisiniŋ tamamän yeŋi arhitekturisi tüzülüvatidu.
Buniŋda fond bazarliri novättiki maliyä bohriniğa elip kelişi mümkin bolğan yeŋi “sovun kšvügini” püvdäp çiqarmaqta.
Һazir alämşumul vä qisqa problemilar arilişip kätti.
Mundaq şaraitta asasiy bayliq – insan täräqqiyati sinaq-hovuplarğa җavap vä dšlätniŋ utuqqa yetişiniŋ zämini bolidu.
Һškümät, dšlät orgininiŋ härbir rähbiri, dšlät kompaniyaliri işqa bolğan yandişişni šzgärtişi keräk.
Qazaqstanliqlar paravänliginiŋ šsüşi asasiy ävzällik boluşi şärt.
Män ändi şähsiy nätiҗidarliqni vä egilävätqan lavazimğa layiqliğini näq moşu šlçämlär boyiçä bahalaymän.
***
Qazaqstanliqlarniŋ paravänligi birinçi novättä kirimniŋ vä turmuş süpitiniŋ turaqliq šsüşigä bağliq.
I. AҺALİ TAPAVİTİNİҢ ÖSÜŞİ
Adäm ämgäksšygüç bolsa, šz işiniŋ mahiri hesaplansa, munasip iş häqqi alsa yaki šz işini eçip, täräqqiy ätküzüş imkaniyiti egä bolsa, kirim šsidu.
Biz päqät birlişip küç çiqiripla Һämmigä Ortaq Ämgäk Җämiyitini quralaymiz.
Birinçidin, Һškümätkä 2019-jilniŋ 1-yanvaridin tartip äŋ az iş häqqini 1,5 hässä – 28 miŋ täŋgidin 42 miŋ täŋgigiçä kštirişni tapşurimän.
Bu barliq sahalarda türlük mülük şäkilliridiki karhanilarda işlävatqan 1 million 300 miŋ adämniŋ iş häqqini uttur šz içigä alidu.
Byudjet mähkimiliridä işlävatqan 270 miŋ hadimniŋ iş häqqi kšpiyip, ottura hesapta 35 payiz šsidu.
Bu mähsätlär üçün 2019 – 2021-jillarğa bälgülängän җumhuriyätlik byudjettin här jili 96 milliard täŋgä bšlüş keräk.
Buniŋda äŋ az iş häqqi yaşaş minimumiğa bağlaşturulmaydu. Äŋ az iş häqqiniŋ yeŋi miqdari umumän pütkül ihtisat miqiyasida ämgäk häqqiniŋ šsüşiniŋ kšrsätküçi bolidu.
Tšvän iş häqqi alidiğan hadimlarniŋ iş häqqini kštirişkä munasivätlik moşu täşäbbusni çoŋ kompaniyalärniŋ qollaydiğanliğiğa işinimän.
İkkinçidin, tiҗarätniŋ šsüşiniŋ turaqliq mänbälirini şäkilländürüş, hususiy investitsiyalärni räğbätländürüş vä närq ärkinligigä yardäm qiliş keräk.
Näq tiҗarät yeŋi iş orunlirini vuҗutqa kältüridu vä qazaqstanliqlarniŋ besim kšpçiligini kirim bilän täminläydu.
BİRİNÇİ. 2010-jilniŋ šzidila biz “Tiҗarätniŋ yol häritisi- 2020” programmisini işqa qoştuq.
Regionlarğa qilğan säpärlirim dairisidä män uniŋ nätiҗidarliğiğa kšz yätküzdüm.
Programmini qolliniş qärälini 2025-jilğiçä uzartiş keräk.
Uni ämälgä aşuruşqa här jili qoşumçä kam degändä 30 milliard täŋgä aҗritişni kšzdä tutuş zšrür.
Bu üç jilda qoşumçä kam degändä 22 miŋ yeŋi iş ornini vuҗutqa kältürüş, 224 milliard täŋgä seliq çüşiriş vä 3 trillion täŋgilik mähsulat işläpçiqiriş imkaniyitini beridu.
İKKİNÇİ. İhtisatta riqabätçilikni täräqqiy ätküzüş vä turuşluq šy-kommunal egiligi häm täbiiy monopoliyalärniŋ hizmiti üçün bälgülinidiğan tariflarda tärtip ornitiş boyiçä qät°iy çarilärni kšrüş zšrür.
Kommunal hizmätliri vä täbiiy monopoliyalärni tärtipkä kältürüş sahasida tarif bälgüläş vä istimalçilardin jiğilğan mäbläğni tähsim qiliş moşu kämgiçä oçuq ämäs.
Monopolistlarniŋ investitsiyalik mäҗburiyätlirigä nätiҗidarliq monitoring vä nazarät jürgüzülmäyvatidu.
Һškümät üç ayliq qäräldä moşu mäsilini qarap çiqişni vä monopoliyagä qarşi idariniŋ işini islahat qilip, riqabätçilikni qoğdaş boyiçä väzipilärni helä küçäytişi keräk.
Bu – muhim mäsilä, u tiҗarät üçün särip qilinidiğan hiraҗätniŋ šsüşigä, adämlärniŋ näq kirimini azaytişqa elip kelidu.
ÜÇİNÇİ. Tiҗarätni qanunsiz mämuriy qisimdin vä җinaiy täqipläştin qoğdaşni aşuruş zšrür.
2019-jilniŋ 1-yanvaridin tartip seliq qanuniniŋ buzuluşi boyiçä җinaiy җavapkärlikniŋ qolliniş dairisini, җärimanni kšpäytip, 50 miŋ ayliq hesap kšrsätküçigiçä kštirişni tapşurimän.
Şundaqla asasiy väzipisi yoşurun ihtisatqa qarşi kürişiş boluşi şärt Maliyä monitoringi komitetiğa funktsiyalirini berip, İhtisadiy tärgäv hizmitini qayta quruş keräk.
Biz “näq ahçisiz ihtisatqa” bät buruşimiz lazim.
Buniŋda päqät repressiv ämäs, şundaqla tiҗarätniŋ näq ahçisiz hesaplişişni paydiliniş ohşaş räğbätländürüş vasitilirigimu tayiniş keräk.
Seliq vä bajhana ähbarat sistemiliriniŋ birlişişini tamamlaş başquruşniŋ oçuq boluşini aşuridu.
Һškümät üç jilda ihtisattiki yoşurun aylinimni kam degändä 40 payiz qisqartiş üçün eniq çarilärni kšrüşi zšrür.
Tiҗarätniŋ šz işini yeŋidin başlişi üçün 2019-jilniŋ 1-yanvaridin tartip seliqniŋ asasiy miqdari tšlängän ähvalda šsüm vä җärimanni elivetip, kiçik vä ottura tiҗarät üçün “seliq amnistiyasini” jürgüzüşkä kirişişni tapşurimän.
TÖRTİNÇİ. Eksportqa nişan qilinğan industriyaläştürüş ihtisadiy säyasätniŋ märkiziy elementi boluşi keräk.
Һškümät mähsulat işläş sektoridiki eksportqa çiqarğuçilarni qollap-quvätläşkä alahidä ähmiyät berişi zšrür.
Bizniŋ soda säyasitimiz giҗiŋ jürgüzülmäsligi lazim.
Tovarlirimizni regional häm duniya bazarlirida nätiҗidarliq ilgirilitiş mähsiti bilän uniŋğa җür°ätlik harakter beriş zšrür.
Şuniŋ bilän billä bizniŋ karhanilarğa häliq istimal tovarliriniŋ käŋ türini šzläştürüşkä, “addiy närsilärni ihtisat qilişni” täräqqiy ätküzüşkä yardäm qiliş keräk.
Bu päqät eksportluq iqtidarni ämälgä aşuruş üçünla ämäs, bälki içki bazarni elimizdä çiqirilğan tovarlar bilän beyitiş üçün muhim.
Һškümätkä mähsulat işläş sanaiti vä ham äşiya ämäs eksportni qollap-quvätläş mähsitidä aldimizdiki üç jilda qoşumçä 500 milliard täŋgä bšlüşni tapşurimän.
Ävzällik layihilärni nesiyäläş väzipisini häl qiliş üçün Milliy bankqa kam degändä 600 milliard täŋgä miqdarida uzaq muddätkä mäbläğ bšlüşni tapşurimän.
Һškümät Milliy bank bilän birliktä moşu mäbläğniŋ mähsätçanliq paydilinilişi üstidin qät°iy nazarätni täminlişi keräk.
Çoŋ, muhim layihilärni ämälgä aşuruş üçün çät äl investorliri bilän birlişip investitsiya seliş printsipi boyiçä işläydiğan Ham äşiya ämäs sektoriğa bšlünidiğan uttur investitsiya fondini quruş mäsilisini qaraşturuş lazim.
Şundaqla transport-logistikiliq vä başqa hizmätlär sektorlirini täräqqiy ätküzüş boyiçä işni küçäytiş zšrür.
Bizniŋ bay täbiät vä mädäniyät iqtidarimizni paydiliniş üçün sirttin kelidiğan vä içki turizmni täräqqiy ätküzüşkä alahidä diqqät ağduruş keräk. Һškümät qisqa qäräldä sahaliq dšlät programmisini qobul qilişi şärt.
BÄŞİNÇİ. Agrar-sanaät kompleksiniŋ iqtidarini toluq däriҗidä ämälgä aşuruş keräk.
Asasiy väzipä – 2022-jilğa qädär ämgäk ünümini vä qayta işlängän yeza egiligi mähsulatini eksportqa çiqirişni 2,5 hässä kšpäytiş.
Dšlät täripidin qollap-quvätläşniŋ barliq çarilirini elimizgä zamaniviy agrotehnologiyalärni miqiyasliq türdä җälip qilişqa nişan qiliş zšrür.
Biz ävrişim vä qolayliq standartlarni җariy qiliş vä yeza egiligi sahasidiki abroyluq çätällik mutähässislärni – “äqillik adämlärni” җälip qiliş arqiliq sahani başquruşniŋ äŋ yahşi täҗribisini paydilinişimiz keräk.
Yeza tiҗarätçilirigä egilikni jürgüzüşniŋ yeŋi maharitini ügitiş üçün ammiviy oqutuş sistemisini tüzüş lazim.
Һškümätkä yeqinqi üç jilda moşu mähsätlär üçün här jili qoşumçä kam degändä 100 milliard täŋgä kšzdä tutuşni tapşurimän.
ALTİNÇİ. İnnovatsiyalik vä servis sektorlirini täräqqiy ätküzüşkä alahidä diqqät bšlüş keräk.
Һämmidin aval “keläçäk ihtisadiniŋ” al'ternativiliq energetika, yeŋi materiallar, biomeditsina, çoŋ mälumatlar, närsilär interneti, sün°iy intellekt, blokçeyn vä başqimu yšnilişliriniŋ täräqqiy etişini täminläş zšrür.
Elimizniŋ alämşumul duniyadiki orni vä roli keläçäktä näq şularğa bağliq bolidu.
Һškümätkä Nazarbaev Universiteti bilän birliktä härbir yšniliş boyiçä eniq layihilärni bälgüläp, mähsus programmilarni işläp çiqişni tapşurimän.
Universitet bazisida sün°iy intellekt tehnologiyalirini işläp çiqiş boyiçä ilmiy tätqiqat institutini quruş şundaq layihilärniŋ biri bolalaydu.
YÄTTİNÇİ. Real ihtisatni täräqqiy ätküzüş üçün maliyä sektoriniŋ rolini küçäytip, uzaq muddätlik makroihtisadiy turaqliqni täminläş zšrür.
Bahalarniŋ šsüşi, mäbläğ bilän täminläştin paydiliniş, banklarniŋ turaqliqliği – mana moşu mäsililär hazir adämlärni kšpiräk qiziqturuvatidu.
Milliy bank Һškümät bilän birliktä maliyä vä real sektorni sağlamlaşturuş, inflyatsiyagä qarşi kompleksliq säyasätni jürgüzüş mäsililirini sistemiliq häl qilişni başlişi keräk.
Qeliplaşqan şaraitta ihtisatqa, bolupmu mähsulat işläş sektori vä kiçik häm ottura tiҗarätkä nesiyä berişni aşuruş nahayiti muhimdur.
Şundaqla pensiya aktivliri vä iҗtimaiy ğämsizländürüş sistemisiniŋ resurslirini başquruş nätiҗidarliğini aşurup, al'ternativiliq maliyä vasitilirini – qimmät qäğäzlär bazirini, ğämsizländürüşni vä başqimu sahalarni sür°ätlik täräqqiy ätküzüş zšrür.
Tiҗarätni çät äl investitsiyasi, kapitaldin paydiliniş bilän täminläştä “Astana” häliqara maliyä märkizi muhim rol' oynişi keräk.
Barliq dšlät organliri vä milliy kompaniyalär moşu mäydandin aktiv paydilinişi häm uniŋ çapsan şäkillinip täräqqiy etişigä yardäm qilişi şärt.

***
Atap kšrsitilgän çarilärni nätiҗidarliq ämälgä aşuruş iş häqqiniŋ šsüşi vä yeŋi iş orunliriniŋ vuҗutqa kelişi hesaviğa qazaqstanliqlarniŋ kirimini aşuridu.
Mundaq җäriyanlar dayim Һškümätniŋ diqqät märkizidä boluşi şärt.
II. TURMUŞ SÜPİTİNİ yahşilaş
Һayat käçürüş däriҗisiniŋ šsüşi – paravänligimizniŋ ikkinçi šlçimi bolup hesaplinidu.
Bilim berişniŋ, salamätlikni saqlaş sahasiniŋ, turuşluq šyniŋ süpiti häm ularğa egä boluş, qolayliq häm behätär şaraitta hayat käçürüş mäsililiri härbir qazaqstanliq ailigä munasivätlik.
Äynä şuniŋğa bağliq Һškümät iҗtimaiy sektorğa, behätärlik vä infraqurulumğa ähmiyät berip, byudjet hiraҗitiniŋ ävzälliklirini qayta qarap çiqişi keräk.
BİRİNÇİ. Bäş jil mabaynida bilim beriş, ilim-pän vä salamätlikni saqlaş sahaliriğa barliq mänbälärdin särip qilinidiğan hiraҗätni içki umumiy mähsulatniŋ 10 payiziğiçä yätküzüş zšrür.
Mäbläğ bšlüşni ahaliğa hizmät qiliş süpitiniŋ helä aşuruluşini täminläydiğan bälgülängän islahatlarni ämälgä aşuruşqa qaritiş keräk.
İKKİNÇİ. Mäktäp yeşiğiçä bilim beriş süpitini tüp-asasidin aşuruş zšrür.
Oylaş asasliri, äqil vä iҗadiy qabiliyätlär, yeŋi maharät baliliq çağdin tartipla şäkillinidu.
Bilim beriş işida 4K ülgisigä: kreativliqni, täŋqidiy oylaşni, kommunikativliqni täräqqiy ätküzüşkä vä komandida işläşni bilişkä asasiy diqqät ağduruluvatidu.
Bu sahada kvalifikatsiyalik täläplärni, oqutuş usulini, balilar bağçiliriniŋ tärbiyiçilirigä vä başqa hadimliriğa häq tšläş sistemisini qayta qarap çiqiş zšrür.
Bilim vä pän ministrligi hakimiyätlär bilän birliktä biyil tegişlik “Yol häritisini” işläp çiqişi keräk.
ÜÇİNÇİ. Ottura bilim beriş sahasida asasiy yandişişlar eniqlandi – hazirqi basquçta ularni orunlaşqa alahidä diqqät bšlüş lazim.
Nazarbaev Äqliy mäktäpliriniŋ oqutuş sistemisi vä metodikisi dšlät mäktäpliri üçün birpütün ülgä boluşi keräk. Bu mäktäp bilimini islahat qilişniŋ hulasä basquçi bolidu.
Bilim süpitini bahalaş sistemisi häliqara standartlarğa asaslinişi keräk.
Ottura mäktäptila balilarni äŋ täläp qilinivatqan mutähässisliklärgä nişan qilip, käspiy diagnostika jürgüzüş muhim.
Bu oqutuşniŋ ayrim yolini tüzüş vä oquğuçi bilän muällimniŋ oquş jüklimisini azaytiş imkaniyitini beridu.
Balilar behätärliginiŋ muhim ekänligini hesapqa alğan halda, barliq mäktäplär bilän balilar bağçilirini videobayqaş sistemiliri bilän täminläşni, mäktäp psihologliriniŋ işini küçäytişni vä başqa çarilärni ämälgä aşuruşni tapşurimän.
Bilim beriştin paydilinişni aşuruş mähsitidä oquğuçilarğa orun yetişmäyvatqanliği, mäktäplärniŋ üç smenida oquş vä apätlik ähvalda boluş problemiliri sezilivatqan regionlar üçün Һškümätkä 2019 – 2021-jillarğa bälgülängän җumhuriyätlik byudjettin qoşumçä 50 milliard täŋgä kšzdä tutuşni tapşurimän.
TÖRTİNÇİ. Kelär jili “Pedagog märtivisi toğriliq” qanunni işläp çiqiş vä qobul qiliş zšrür.
U muällimlär vä mäktäp yeşiğiçä bolğan täşkilatlar hadimliri üçün barliq räğbätlärni kšzdä tutuşi, jüklimini qisqartişi, orunsiz täkşürüşlärdin vä väzipisidin sirt funktsiyalärdin himayä qilişi keräk.
BÄŞİNÇİ. Aliy bilim beriştä oquş orunlirini täyyarlaş süpitigä täläplär aşurulidu.
Biz grantlar sanini kšpäyttuq, ändi җavapkärlikni küçäytiş vaqti käldi.
Aliy oquş orniniŋ utuqluqliğini bahalaşniŋ asasiy šlçimi – bu oquşni pütärgän studentlarniŋ iş bilän täminlinişi, juquri häq tšlinidiğan işqa orunlişişi.
Aliy oquş orunlirini çoŋaytiş säyasitini jürgüzüş keräk.
Bazarda ularniŋ arisidin juquri süpätlik bilimni täminlävatqanlirila qelişi keräk. Duniyaniŋ yetäkçi universitetliri bilän şeriklikni täräqqiy ätküzüp, Nazarbaev Universitetiniŋ täҗribisi boyiçä äŋ yahşi çätällik top-menedjerlarni işqa җälip qiliş muhim.
Moҗut bilim beriş infraqurulumi asasida Nazarbaev Universiteti ülgisi boyiçä yeŋi regionluq aliy oquş orni zšrür däp hesaplaymän.
ALTİNÇİ. Meditsina hizmätliriniŋ süpiti ahaliniŋ iҗtimaiy käypiyatiniŋ muhim qismi bolup hesaplinidu.
Birinçi novättä, bolupmu yezilarda däsläpki meditsina-sanitarliq yardämdin paydilinişni aşuruş keräk.
Däsläpki meditsiniliq-sanitarliq yardäm hadimlirini räğbätländürüş üçün 2019-jilniŋ 1-yanvaridin tartip ağriqni davalaş işini başquruşniŋ yeŋi yandişişlirini җariy qilğan uçastkiliq meditsina hadimliriniŋ iş häqqini basquçluq asasta 20 payiz kšpäytişni tapşurimän.
Buniŋ üçün kelär jili 5 milliard täŋgä bšlünidu.
2019-jilniŋ 1-yanvaridin tartip barliq şipahanilar bilän ağriqhanilar meditsiniliq hšҗҗätlärni qäğäzsiz, räqämlik şäkildä jürgüzüşkä kšçüşi keräk.
Bu 2020-jilğa qädär pütkül ahali üçün elektronluq salamätlik pasportlirini yasaş, novätni, byurokratiyani yoqitiş, hizmät süpitini aşuruş imkaniyitini beridu.
Һazir vuҗutqa kältürülgän kardiologiyalik vä neyrohirurgiyalik klasterlarniŋ täҗribisidin paydilinip, 2019-jili Astanada Milliy ilmiy onkologiyalik märkäz quruluşini başlaş keräk.
Äynä şundaq qilip, biz kšpligän adämlärniŋ hayatini saqlap qalimiz.
YÄTTİNÇİ. Regionluq däriҗidä rezervlarni tepip, ammiviy sport vä täntärbiyidin paydilinişni aşuruş zšrür.
Һškümätkä vä hakimlarğa kam degändä 100 çiniqturuş- sağlamlaşturuş kompleksini selişni tapşurimän.
Şundaqla paydilinivatqan, bolupmu mäktäplärdiki sport inşaätlirini ünümlük paydilinip, täntärbiyä bilän şuğulliniş üçün hoylilarni, istirahät bağlirini, skverlarni җabduqlaş keräk.
SÄKKİZİNÇİ. Millät salamätligi – dšlätniŋ asasiy ävzälligi. Bu – qazaqstanliqlar süpätlik mähsulat istimal qilişi keräk, degän sšz.
Һazir ahalini süpätsiz vä salamätlik häm hayat üçün hätärlik tovarlar bilän hizmätlärdin himayä qiliş boyiçä pütünsürük säyasät yoq.
Һškümätkä çarilärni kšrüşni vä moşu paaliyätni tärtipkä kältürüşni tapşurimän.
Kelär jildin başlap Tovarlar vä hizmätlär süpitini häm behätärligini nazarät qiliş boyiçä komitet işini başlişi keräk.
Uniŋ paaliyiti asasän ozuq-tülük mähsulatlirini, dora-därmäklärni, içidiğan suni, balilar tovarlirini, meditsina hizmätlirini ekspertiza qilişni šz içigä alidu.
Buniŋ üçün zamaniviy laboratoriya bazisini täminläş vä kvalifikatsiyalik mutähässislär ştatini quruş zšrür.
Buniŋda istimalçilar hoquqlirini qoğdaş boyiçä җämiyätlik täşkilatlarni institutsional җähättin küçäytip, ularni aktiv paydiliniş lazim.
Biz härqaçan tiҗarätkä yardäm qilivatimiz, biraq adäm, uniŋ hoquqi vä salamätligi muhimiraq.
Dšlät mämuriy tosalğuluqlarni tšvänlitiş dairisidä nurğunliğan täkşürüşlärdin, ruhsät berişlardin vä hakazilardin vaz käçti.
Şuŋlaşqa täklip qilinivatqan tovarlar vä hizmätlärniŋ süpiti häm behätärligi üçün җavapkärlik tiҗarätçilär birläşmisiniŋ zimmisigimu artilidu.
Umumän, tiҗarät päqät payda toğriliqla oylimay, bälki dšlät bilän birliktä grajdanlirimiz üçün behätärlik häm qolayliqni täminlişi keräk.

***
Ahaliğa süpätlik iҗtimaiy hizmätlär turuşluq şaraitni yahşilaş, mämlikätniŋ härqandaq ahaliliq punktida qolayliq häm behätär yaşaş üçün käŋ imkaniyätlärni yaritiş bilän billä täminlinişi keräk.
III. QOLAYLİQ YaŞAŞ MUҺİTİNİ VUҖUTQA KÄLTÜRÜŞ
Qolayliqliq, hämmidin aval, turuşluq šyniŋ ärzän boluşini, kšrkäm häm behätär hoylini, yaşaş vä işläş üçün munasip ahaliliq punktni häm süpätlik infraqurulumni šz içigä alidu.
BİRİNÇİ. Süpätlik vä ärzän turuşluq šy.
Һazir biz turuşluq šy quruluşiğa küçlük sür°ät bärgän “Nwrlı jer” programmisini utuqluq ämälgä aşuruvatimiz.
Turuşluq šy ipotekisidin paydiliniş däriҗisini aşuridiğan “7-20-25” miqiyasliq yeŋi programma işqa qoşuldi.
Һakimlarğa yärlik byudjettin imtiyazliq ipoteka boyiçä däsläpki bädälni qismän subsidiyaläş mäsilisini qaraşturuşni tapşurimän.
Mundaq turuşluq šy sertifikatliriniŋ berilişi kvalifikatsiyalik pedagoglar, politsiya hadimliri vä regionğa zšrür bolğan başqa mutähässislär üçün ipotekidin paydiliniş däriҗisini aşuridu.
Şundaqla çoŋ şähärlärdä ahaliniŋ iҗtimaiy җähättin aҗiz qatlamliri üçün iҗarigä berilidiğan turuşluq šy quruluşini kšpäytiş keräk.
Bu çarilär 250 miŋdin oşuq ailigä turuşluq šy şaraitini yahşilaş imkaniyitini beridu.
Byudjet hesaviğa selinidiğan ammiviy quruluş mäydanliriğa molҗalanğan injenerliq infraqurulum jürgüzüşni qoşup hesapliğanda, dšlät bäş jilda 650 miŋ ailigä yaki ikki milliondin oşuq grajdanlirimizğa yardäm qilidu.
İKKİNÇİ. Mämlikätniŋ territoriyalik täräqqiyatiğa yeŋi yandişişlarniŋ җariy qilinişini täminläş keräk.
Bügün yetäkçi mämlikätlärniŋ ihtisadi kšp däriҗidä çoŋ şähärlär yaki megapolislar bilän tonulidu.
Duniyaviy içki umumiy mähsulatniŋ 70 payizidin oşuği şähärlärdä barliqqa kelidu.
Bizniŋ turmuş dästürimiz tarihiy qeliplaşti, mono şähärliri vä kiçik vilayät märkäzliri bar agrarliq ihtisat üstün boldi.
Şuŋlaşqa 18 million ahalisi bar mämlikät üçün milliondin oşuq turğun yaşaydiğan üç şähärniŋ boluşi, җümlidin ikki şähärniŋ mustäqil Qazaqstan dävridä şundaq boluşi – bu çoŋ utuq.
Astana vä Almuta elimizdiki içki umumiy mähsulatniŋ 30 payizdin oşuğini hazirniŋ šzidila berivatidu.
Amma bäzidä şähärlärniŋ infraqurulumi karhanilar vä turğunlarniŋ çapsan šsüvatqan ehtiyaҗliriğa muvapiq kälmäydu.
Keyinki jillarda biz “Nwrlı jol” programmisi boyiçä җumhuriyätlik ähmiyätkä egä infraqurulumni vuҗutqa kältürduq.
2015-jildin tartip 2 400 kilometr avtomobil' yoli selindi vä rekonstruktsiya qilindi. Bu iş davamlişivatidu vä 2020-jilğiçä yänä 4 600 kilometr yol paydilinişqa berilidu.
Ändi sistemiliq räviştä regionluq vä şähärlik infraqurulumni täräqqiy ätküzüş keräk.
Buniŋ üçün biyil mäbläğ bilän täminläş kšpäydi: yärlik ähmiyätkä egä yollarğa 150 milliard täŋgigiçä, yezilarni su bilän täminläşkä 100 milliard täŋgigiçä mäbläğ bšlündi.
Һakimlar moşu mäbläğ hesaviğa regionlarda äŋ štkür problemilarni häl qilişqa ähmiyät berişi keräk.
Һškümätmu bu väzipigä sistemiliq yandişişi, qoşumçä infraqurulumluq mäsililär tizimini tüzüşi, layihilärni bahalap, ularni mäbläğ bilän täminläş mänbälirini izdäp tepişi keräk.
Yeŋi mäktäplär, balilar bağçiliri, ağriqhanilar quruluşini ahaliliq punktlarni täräqqiy ätküzüş planliri bilän birläştürüş, şundaqla moşu sektorğa hususiy investorlarni җälip qiliş üçün şarait yaritiş zšrür.
Şuniŋ bilän bir vaqitta “infraqurulum adämlärgä” ülgisidin “adämlär infraqurulumğa” ülgisigä päydin-päy kšçüş zšrür.
Bu ahaliliq punktlarniŋ çoŋiyişini räğbätländüridu, bšlünüvatqan mäbläğni paydiniş nätiҗidarliğini aşuridu.
Һärbir region vä çoŋ şähär riqabätkä taqabil turuşniŋ moҗut ävzälliklirini hesapqa elip, šziniŋ turaqliq ihtisadiy šsüş vä iş bilän täminläş ülgisigä tayanğan halda täräqqiy etişi keräk.
Bu yosunda tayanç yezilardin tartip, җumhuriyätlik ähmiyätkä egä şähärlärgiçä bolğan türlük ahaliliq punktlar üçün regionluq ülgilär sistemisini işläp çiqiş keräk.
Bu ülgä iҗtimaiy imtiyazlar bilän kšrsitilidiğan dšlät hizmätliriniŋ tizimi vä ulardin paydiliniş, transport, mädäniy-sport, işçanliq, işläpçiqiriş, räqämlik infraqurulum bilän täminlinişniŋ eniq kšrsätküçlirini vä başqimu mäsililärni šz içigä elişi lazim.
Ekologiyalik ähvalni yahşilaş, җümlidin ziyanliq maddilarniŋ tarilişi, topiniŋ, yärniŋ, havaniŋ ähvali, qalduqlarni yoqitiş, şundaqla onlayn türidä ekologiyalik monitoring jürgüzüş sistemisini täräqqiy ätküzüş boyiçä işlarni küçäytiş keräk.
Mümkinçiligi çäklängän şähslär üçün “tosalğusiz muhit” yaritişqa alahidä diqqät bšlünüşi lazim.
2019-jilniŋ 1-sentyabriğiçä mämlikätniŋ başqurulidiğan urbanizatsiyasiniŋ yeŋi häritisigä aylinidiğan Mämlikätniŋ 2030-jilğiçä bälgülängän territoriyalik-käŋlik täräqqiyatiniŋ tähmin shemisini işläp çiqişni tapşurimän.
Ämäliy çarilärni ämälgä aşuruş üçün eniq çarä-tädbirlärni, layihilärni vä mäbläğ bšlüş miqdarini kšrsitip, Regionlarni täräqqiy ätküzüşniŋ 2025-jilğiçä bälgülängän pragmatikiliq programmisini täyyarlaşni tapşurimän.
Regional täräqqiyatniŋ atap kšrsitilgän aspektliri ämälgä aşuruş qärälliri 2025-jilğiçä uzartilişi şärt bolğan “Nwrlı jol” vä “Nwrlı jer” dšlät programmilirida hesapqa elinişi lazim.
Birinçi programma transport infraqurulumini täräqqiy ätküzüşkä, ikkinçi programma kommunal vä turuşluq šy quruluşi sahaliridiki väzipilärni häl qilişqa nişan qilinişi şärt.
Bu programmilarniŋ “ikkinçi näpäsini” eçiş keräk.
ÜÇİNÇİ. Һoquq qoğdaş organliriniŋ işida çoŋqur häm süpätlik šzgirişlär lazim.
Behätärlik turmuş süpitiniŋ ayrilmas qismi bolup hesaplinidu.
İçki işlar organliriniŋ hadimliri җinayätçilikkä qarşi kürişişniŋ “aldinqi sepidä” boluvatidu vä kšp çağlarda hayatini tavakälçilikkä tikip, grajdanlarni himayä qilivatidu.
Şuniŋ bilän bir vaqitta җämiyät hoquq qoğdaş organliriniŋ, birinçi novättä, politsiya işiniŋ tüp-asasidin yahşilinişini kütüvatidu.
Һškümätkä Prezident Mämuriyiti bilän birliktä “İçki işlar organlirini yeŋilaşniŋ yol häritisini” qobul qilişni tapşurimän.
İslahatlar 2019-jilniŋ 1-yanvaridin tartipla başlinişi keräk.
Birinçidin, İçki işlar ministrliginiŋ ştat sanini optimallaşturup, politsiyani šzigä tegişlik ämäs väzipilärdin qutulduruş keräk.
İhtisat qilinğan mäbläğni politsiya hadimliriniŋ iş häqqini aşuruşqa, ularniŋ turuşluq šy vä başqa iҗtimaiy mäsililirini häl qilişqa işlitiş lazim.
İkkinçidin, politsiya hadiminiŋ yeŋi ülgisini tästiqläş vä mänsäptä ilgiriläş, şundaqla politsiya akademiyaliri arqiliq kadrlarni täyyarlaş häm tallaş sistemisini šzgärtiş keräk.
Barliq hadimlar qaytidin attestatsiyadin štüşi lazim. Päqät ularniŋ äŋ yahşilirila hizmitini davamlaşturidu.
Üçinçidin, ahali bilän işläşniŋ yeŋi zamaniviy şäkillirini җariy qiliş, politsiyani bahalaş šlçämlirini tüp-asasidin šzgärtiş lazim.
Politsiya işini servisliq ülgigä kšçiriş keräk.
Grajdanlarniŋ aŋ-sezimida politsiya җazalimaydu, bälki eğir väziyättä yardäm qilidu degän çüşänçä orun elişi lazim.
Şähärlik vä nahiyälik içki işlar organliri yenida Ahaliğa hizmät qiliş märkäzliriniŋ printsipi boyiçä grajdanlarni qobul qiliş üçün qolayliq şarait yaritiş zšrür.
Qazaqstanniŋ barliq şähärlirini җämiyätlik behätärlikkä monitoring jürgüzüş sistemiliri bilän җabduş keräk.
Җämiyät täräptin bolğan işänçä däriҗisi vä ahaliniŋ šzini behätär his qilişi politsiya işini bahalaşniŋ asasiy šlçämliridin boluşi şärt.
TÖRTİNÇİ. Sot sistemisini tehimu yeŋilaş
Keyinki jillarda nurğun işlar ämälgä aşuruldi, biraq hazirçä asasiy väzipä – sotlarğa bolğan juquri işänçä däriҗisini täminläş väzipisi häl qilinmidi.
Şuniŋ bilän bir vaqitta hoquqniŋ üstünlügi – bizniŋ islahatlirimizniŋ utuqluq boluşiniŋ asasiy amili.
Birinçidin, sotlarniŋ işiğa zamaniviy şäkillärni vä ilğar elektronluq servislarni җariy qilişni davamlaşturuş keräk.
Һär jili bizniŋ tšrt million grajdinimiz sotta qarilidiğan işlarğa qatnişidu.
Buniŋğa qançilik küç vä mäbläğ särip qilinidu!
Vaqit vä resurslarniŋ orunsiz israp boluşiğa elip kelidiğan oşuq sot җäriyanliri qisqartilişi keräk. İlgiri adämlärniŋ şähsän šzliriniŋ kelişi täläp qilinsa, hazir uni jiraqtinla ämälgä aşuruşqa bolidu.
İkkinçidin, sot sistemisiniŋ süpätlik täräqqiy etişini vä kadrlarniŋ yeŋilinişini täminläp, äŋ yahşi yuristlar sud'ya boluşqa intilidiğan şarait yaritiş keräk.
Üçinçidin, bolupmu tiҗarät vä dšlät qurulumliri otturisidiki sot arqiliq häl qilinidiğan davalarni qaraş vaqtida çüşinişlik häm aldin-ala tähmin qilişqa bolidiğan sot täҗribisi keräk, şundaqla sud'yalarğa qanunsiz täsir qiliş mümkinçilikliri elip taşlinişi lazim.
Aliy sotqa Һškümät bilän birliktä moşu jilniŋ ahiriğiçä tegişlik çarilär kompleksini işläp çiqişni tapşurimän.
***
Һärqandaq islahatlarni ämälgä aşuruş davamida šziniŋ barliq iş-härikitini häliqniŋ paravänligini aşuruşqa beğişlaydiğan jiğinçaq häm nätiҗidarliq dšlät apparati muhim rol' oynaydu.
IV.GRAJDANLARNİҢ TÄLÄPLİRİGÄ NİŞAN QİLİNĞAN DÖLÄT APPARATİ
Yeŋi vaqit şaraitida dšlät apparati qandaq šzgirişi keräk?
BİRİNÇİ. Dšlät organliri paaliyitiniŋ nätiҗidarliğini tüp-asasidin yahşilaş.
“Süpät” – dšlät hadimi turmuşiniŋ yeŋi stili, šzini šzi mukämmälläştürüş – uniŋ asasiy printsipi boluşi keräk.
Yeŋi formatsiyadiki dšlät hadimi dšlät vä җämiyät otturisidiki musapini qisqartişi lazim. Bu turaqliq äkis alaqini, җanliq muhakimini vä adämlärgä eniq çarilär bilän dšlät säyasitiniŋ nätiҗilirini çüşändürüşni kšzdä tutidu.
Dšlät başquruş akademiyasi Nazarbaev Universiteti bilän birliktä “Yeŋi formatsiyadiki rähbär” programmisini vä rähbiriy lavazimlarğa tayinliğanda qayta täyyarlaş boyiçä mähsus kurslarni işläp çiqişi zšrür.
Çät ällärniŋ äŋ yahşi kompaniyaliridä işläş täҗribisigä egä yaki duniyaniŋ yetäkçi universitetlirida tähsil kšrüp, hususiy sektorda işlävatqan käspiylärni җälip qiliş muhim.
Biyil tšrt dšlät orginida biz iş häqqi tšläşniŋ yeŋi ülgisini җariy qilduq.
Barliq sinaq layihiliri yahşi nätiҗilärni kšrsätti.
Bolupmu regional däriҗidä dšlät hizmitiniŋ mäptunkarliği aşti.
Nätiҗisiz hiraҗätlärni optimallaşturuş vä rähbiriy tärkipni qisqartiş hesaviğa tšvänki häm ottura zveno hadimliriniŋ iş häqqi 2-2,5 hässä šsti.
Kadrlarniŋ hizmitidin ketişi ikki hässä qisqardi.
Yetäkçi aliy oquş orunliriniŋ uçumkarlirini qoşup hesapliğanda hususiy sektordin juquri kvalifikatsiyalik mutähässislärdin kelişi üç hässä šsti.
Dšlät hizmiti işliri boyiçä agentliqta märkiziy apparatqa beğişlanğan konkurs bir orunğa 28 adämgiçä, regionlardiki bšlünmilärdä bir orunğa 60 adämgiçä šsti.
Maŋğıstav vilayitiniŋ hakimiyitidä ändi bir boş orunğa 16, Ädliyä ministrligidä ottura hesapta 13 adäm ümütkar.
Astanada päqät dšlät-hususiy sektor şerikligi dairisidä ämälgä aşuruluvatqan layihilärni mäbläğ bilän täminläş boyiçä yeŋi yandişişlar hesaviğa 30 milliard täŋgidin oşuq mäbläğni ihtisat qiliş mümkin boldi.
İş häqqi tšläşniŋ yeŋi ülgisigä kšçüş üçün män dšlät organliriniŋ rähbärlirigä “byudjetliq-kadrliq härikätni” ämälgä aşuruş hoquqini bärdim.
Ular ihtisat qilinğan mäbläğni hadimliriniŋ iş häqqini aşuruşqa särip qiliş imkaniyitigä egä boldi.
Һazirqi vaqitta nurğunliğan dšlät organliri yeŋi ülgigä kšçüşni halavatidu.
Äŋ muhimi – ular buni päqät iş häqqini kšpäytişla ämäs, bälki hämmidin aval ularniŋ işiniŋ nätiҗidarliğini aşuruş däp çüşinişi keräk.
Ämgäkkä tšlinidiğan mäbläğniŋ šsüşi byudjet çiqimini, җümlidin beqinda täşkilatlarniŋ çiqimini optimallaşturuş vä ihtisat qiliş hesaviğa tšlinişini nazarättä tutuşni tapşurimän.
Uniŋda mäzkür layihiniŋ abroyini çüşärmäslik üçün şäkilvazliqqa vä baravärläştürüşkä yol qoyuşqa bolmaydu.
İKKİNÇİ. Moşu muräkkäp vaqitta bšlünüvatqan härbir täŋginiŋ toluq payda elip kelişini qolğa kältürüş keräk.
Täkşürüşlär nätiҗiliri kšrsätkändäk, ayrim ähvallarda quruluş närqi layihä hšҗҗätlirini işläp çiqiş basquçidila aşurulup kšrsitilidu.
Ahiriğa çiqmaydiğan yaki baştila istiqbalğa egä bolmiğan layihilär bar.
Ägär tapşurulğan işqa җavapkärlik bilän yandaşsa, byudjet mäbliğidin yüz milliardliğan täŋgini ihtisat qilip, uni ahaliniŋ häqiqiy ehtiyaҗiğa särip qilişqa bolidu.
Һškümät nätiҗisiz vä orunsiz çiqimni elip taşlap, mäbläğni ihtisat qiliş boyiçä eniq çarilärni kšrüşi şärt.
ÜÇİNÇİ. Korruptsiyagä qarşi aktiv küräş davamlişidu.
Birinçidin, kšrsitilivatqan dšlät hizmiti dairisidä dšlät hadiminiŋ ahali bilän uttur alaqiliriniŋ tšvänlişişini qolğa kältürüş keräk.
Yär munasivätliri vä quruluş sahaliridiki byurokratiyalik җäriyanlar – adämlärni täşvişläşländürüvatqan mäsililärniŋ biri bolup hesaplinidu.
Bu sahada oçuqluq, ahaliniŋ vä tiҗarätniŋ ähbaratqa toluq egä boluşi yoq.
Yär fondi vä qozğalmas mülük ob°ektliri toğriliq mälumatlarniŋ birpütün ähbarat bazisini quruşni tapşurimän.
Bu mäsilidä tärtip ornitip, yärni häqiqiy investorlarğa beriş keräk!
Bu päqät birla misal.
Adämlärniŋ vä tiҗarätçilär birläşmisiniŋ täŋqitigä uçravatqan qalğan barliq yšnilişlär boyiçä tegişlik iş jürgüzüş keräk.
Umumän, 2019-jili dšlät hizmätliriniŋ 80 payizi, 2020-jili bolsa, kam degändä 90 payizi elektronluq şäkilgä kšçirilişi şärt.
Buniŋ üçün çapsanlitilğan tärtiptä “Dšlät hizmätliri toğriliq” qanunni yeŋilaş zšrür.
İkkinçidin, qol astidikilär korruptsiyalik hoquqqa hilapliq qilişni ämälgä aşurğanda birinçi rähbärlärniŋ şähsiy intizam җavapkärligini aşuruş mäsilisini işläp çiqiş keräk.
Şuniŋ bilän bir vaqitta vijdan bilän işlävatqan hadim täkşürgüçilärdin qorqmasliği lazim.
Üçinçidin, paytähtniŋ “Korruptsiyadin azat regionlar” layihiliri dairisidiki korruptsiyagä qarşi strategiyani ämälgä aşuruş boyiçä täҗribisini tarqitiş keräk.
TÖRTİNÇİ. Һškümätniŋ vä barliq dšlät organliriniŋ işida şäkilvazliq häm byurokratiyani tšvänlitiş şärt.
Keyinki vaqitta Һškümättä, dšlät organlirida uzaqqa sozulidiğan mäҗlislär bilän keŋäşmilärniŋ sani hässiläp šsti, şundaqla hšҗҗät aylinimi helä kšpäydi.
Һškümät hakimlarniŋ vä ularniŋ orunbasarliriniŋ qatnişişi bilän künigä yättä keŋäşmä štküzidiğan çağlarmu bolidu.
Ular qaçan işläydu?
Mundaq iş ähvaliğa hatimä beriş vä bu mäsilini tärtipkä kältürüş keräk.
Ministrlar vä hakimlarğa qararlarni qobul qiliş ärkinligini beriş zšrür, ular šz üstigä eniq väzipilärni qobul qilişi vä häliq aldida җavap berişi keräk.
Mämlikitimizniŋ 2025-jilğiçä bälgülängän mämlikätniŋ Strategiyalik täräqqiyat planiniŋ işlinip çiqqan kšrsätküçlär häritisi buniŋ üçün asas boluşi keräk.
BÄŞİNÇİ. Qoyulğan väzipilärni nätiҗidarliq ämälgä aşuruş üçün islahatlarniŋ jürgüzülüşini nazarät qiliş mehanizmini küçäytiş zšrür.
Һškümät vä dšlät organliri moşu jilniŋ ahiriğiçä täräqqiyatniŋ atap kšrsitilgän barliq mäsililärni šz içigä alidiğan eniq indikatorlar vä “yol häritilirini” işläp çiqişi şärt, şundaqla islahatlarni ämälgä aşuruş üçün lazim bolğan barliq layihilärni Parlamentqa šz vaqtida täğdim qilişi keräk.
Öz novitidä, Parlament ularniŋ süpätlik häm operativ qarap çiqip, qobul qilişi keräk.
İslahatlarniŋ vä asasiy strategiyalik hšҗҗätlärniŋ ämälgä aşuruluşiniŋ ketip berişini monitoring qiliş vä bahalaş üçün Prezident Mämuriyitigä zšrür vakalätlärni berip, Milliy yeŋilaş idarisini quruşni tapşurimän.
U statistikiliq kšrsätküçlärni monitoring qiliştin taşqiri, İhtisadiy hämkarliq vä täräqqiyat täşkilatiniŋ täҗribisigä muvapiq, ahali vä tiҗarät väkilliri otturisida turaqliq pikir soraş jürgüzülüşini täminläydu.
İdarä härbir yšniliş boyiçä ähvalni maŋa muntäzim räviştä doklad qilidu.
Һškümätniŋ härbir äzasi, dšlät orgininiŋ rähbiri, dšlät kompaniyasiniŋ rähbiri qoyulğan väzipilärniŋ qolğa kältürülüşi üçün bevasitä җavapkär bolidu.
V. NÄTİҖİDARLİQ TAŞQİ SÄYaSÄT
Qazaqstanniŋ utuqluq yeŋilinişini täminläş üçün üstün aktiv taşqi säyasätni buniŋdin keyinmu ämälgä aşuruş zšrür.
Bizniŋ teçliqsšyär yolumiz vä moşu sahada eniq bälgülängän printsiplar toluq šzini aqlavatidu.
Qazaqstanniŋ Rossiya Federatsiyasi bilän bolğan munasivätliri dšlätlärara alaqilarniŋ ülgisi bolup hesaplinidu.
Evraziya ihtisadiy ittipaqi utuqluq işlävatidu, u toluq mäzmunluq integratsiyalik birläşmä vä duniyaviy ihtisadiy munasivätlärniŋ paal qatnaşquçi süpitidä şäkilländi.
Märkiziy Aziya regionida šzara härikätniŋ yeŋi sähipisi eçildi.
Hitay Häliq Җumhuriyiti bilän härtäräplimä strategiyalik şeriklik izçil täräqqiy etivatidu.
“Bir bälbağ – bir yol” programmisi bizniŋ Hitay bilän munasivätlirimizgä yeŋiçä küç-quvät bärdi. Meniŋ yanvar'da Vaşingtonğa qilğan räsmiy säpirim vä Prezident Donal'd Tramp bilän štküzgän muzakirilirim davamida Qazaqstan vä AQŞniŋ XXI äsirdä käŋäytilgän strategiyalik şerikligi toğriliq kelişim qolğa kältürüldi.
Biz Evropa ittipaqi – bizniŋ çoŋ soda vä investitsiyalik şerigimiz bilän җoşqun hämkarliqni davamlaşturimiz.
MDҺ dšlätliri, Türkiya, İran, Äräp Şärqi vä Aziya älliri bilän šzara paydiliq ikkitäräplimä munasivätlär täräqqiy etivatidu.
Aqtavdiki sammitta qobul qilinğan Kaspiy deŋiziniŋ Һoquq märtivisi toğriliq konventsiya Kaspiy deŋizi ätrapidiki mämlikätlär bilän hämkarliqniŋ yeŋi imkaniyätlirini eçivatidu.
Qazaqstan BMT Behätärlik Keŋişidiki šz väzipisini abroy bilän tamamlavatidu.
Siriya boyiçä Astana җäriyani ämäliyatta teçliq yoli bilän birtäräp qiliş vä moşu mämlikätniŋ bohrandin çiqişi boyiçä nätiҗidarliq işlävatqan muzakirilär formatiğa aylandi.
Şuniŋ bilän bir vaqitta hazirqi muräkkäp şaraitta Qazaqstan Җumhuriyitiniŋ taşqi säyasiti kšnüküş vä milliy mänpiyätlärni pragmatizm printsiplirida ilgirilitişni täläp qilidu.
***
Һärqandaq vaqitta utuqqa bolğan qät°iy işänçä vä häliqniŋ җipsiliğila mämlikätniŋ täğdirini häl qilğan.
Biz birlişip küç çiqiripla egiz pällilärni egiläläymiz.
VI. ҺÄRBİR QAZAQSTANLİQNİҢ ELİMİZDİKİ ÖZGİRİŞLÄR ҖÄRİYaNLİRİĞA QATNİŞİŞİ
Һärbir qazaqstanliq jürgüzülüvatqan islahatlarniŋ mahiyitini vä ularniŋ Vätinimizni gülländürüş yolidiki ähmiyitini eniq çüşinişi keräk.
İslahatlarni utuqluq ämälgä aşuruş üçün bügün җämiyitimizniŋ umumiy mähsätlärgä җipsilişişi nahayiti muhim.
“Ruhani jaŋğıru” programmisi käŋ qollap-quvätläşkä egä boldi vä җämiyättiki yeŋilaş җäriyanliriğa çoŋ küç-quvät bärdi.
Bu täşäbbusni davamlaşturupla qoymay, bälki yeŋi mäzmun vä yšnilişlär bilän toluqturuş keräk.
Yaşlarni vä ailä institutini kompleksliq qollap-quvätläş dšlät säyasitiniŋ muhim yšnilişigä aylinişi keräk.
Yaşlarniŋ barliq kategoriyalirini qollap-quvätläşkä çariliriniŋ toluq kompleksini šz içigä alidiğan iҗtimaiy basquçlarniŋ käŋ platformisini vuҗutqa kältürüş zšrür.
Kelär jilni Yaşlar jili däp elan qilişni täklip qilimän.
Biz yeza territoriyaliriniŋ iҗtimaiy muhitini yeŋilaşqa kirişişimiz keräk.
Buniŋğa mähsus “Auıl – El besigi” layihisiniŋ işqa qoşuluşi šz täsirini yätküzidu.
Moşu layihä arqiliq biz regionlarda ämgäk ideologiyasini ilgirilitiş bilän şuğullinişimiz keräk.
Boyskaut härikiti ohşaş “Sarbaz” balilar-šsmürlär birläşmilirini qurup, mäktäplärdä härbiy-vätänpärvärlik tärbiyä rolini küçäytiş zšrür.
“Öz yeriŋni çoŋqur bil” yeŋi täşäbbusi dairisidä mämlikät regionliri boyiçä ammiviy mäktäp turizmini tikläş keräk.
Һazir ahaliniŋ iҗtimaiy käypiyatini bälgüläydiğan asasiy sahalarda täŋdişi yoq çarilär täklip qilindi.
Täşäbbuslarniŋ maliyä miqdari 1,5 trillion täŋgidin aşidu, ändi umumiy paydisi – uniŋdinmu nurğun, bu bolsa, ahaliniŋ turmuş däriҗisini aşuruşta häqiqiy ilgiriläşni täminläydu.
Bu – äŋ işäşlik vä paydiliq investitsiya.

Qimmätlik qazaqstanliqlar!
Häliqniŋ paravänligi vä Qazaqstanniŋ duniyaniŋ täräqqiy ätkän 30 mämlikitiniŋ qatariğa kirişi – Mustäqil dšlitimizniŋ mäŋgülük mähsiti.
Biz härdayim vaqit sinaqliriğa munasip җavap berivatimiz.
Bu birinçi novättä bizniŋ birligimiz tüpäyli täminlinivatidu.
“Birlik bar yärdä, bärikät bar”, däydu hälqimizdä.
Bügünki basquçtimu muräkkäp väzipilär turuvatidu.
Ägär razimänligimizni vä birligimizni saqlap qalsaq, biz üçün egilänmäydiğan çoqqilar yoq.
Män šzämniŋ härbir Mäktübimdä häliqniŋ iҗtimaiy ähvalini vä turmuş süpitini yahşilaşqa alahidä diqqät bšlimän.
Һazir ämälgä aşuruluvatqan “7-20-25”, “Nwrlı jol”, “Nwrlı jer” vä başqa dšlät programmiliriniŋ asasiy mähsiti – ahaliniŋ turmuş süpitini yahşilaş.
Qazaqstanniŋ boysunduridiğan çoqqiliri tehi alda.
Moşu yosunda häliqniŋ işänçisi bizniŋ rohimizni kštiridu vä bizgä moşu yolda küç-quvät äta qilidu.
Moşu işänçini aqlaştin başqa aliyҗanap mähsät yoq!

Astana, oktyabr' 2018-j.

Bälüşüş

Javap qalduruŋ