Ana tilini üginişkä barliq şarait moҗut

0
202 ret oqıldı

«Dšlät tili bilän billä, Qazaqstanda yaşaydiğan barliq millätlärniŋ tilini, mädäniyitini vä urpi-adätlirini täräqqiy ätküzüşkä imkanqädär şarait yaritişni keläçäktimu davamlaşturidiğan bolimiz».
Qazaqstan Җumhuriyiti Prezidenti Nursultan Nazarbaevniŋ
qazaqstanliqlarğa yolliğan Mäktübidin.

Mäşür SASİQOV,
«Uyğur avazi»

Tünügün Qazaqstan Җumhuriyiti Mädäniyät vä sport ministrligi Til säyasiti komiteti vä Dšlät tilini ügitiş elitiliq kursi” mädäniy mähkimisiniŋ uyuşturuşi bilän Almuta şähiridiki “Dostluq šyidä” «Yäkşänbilik mäktäplärdä qazaq tili bilän milliy (ana) tillarni izçil oqutuştiki muhim mäsililär» mavzusida җumhuriyätlik ilmiy-metodikiliq seminar-trening bolup štti. Käŋ dairidä uyuşturulğan çarä-tädbirgä tonulğan alimlar, til mutuhässisliri, Qazaqstan hälqi Assambleyasiniŋ äzaliri, etnomädäniyät märkäzliriniŋ rähbärliri vä birqatar aliy oquş orunliriniŋ studentliri qatnaşti.
Seminar-treningniŋ räsmiy qismida uniŋ moderatori, pedagogika pänliriniŋ doktori, professor Aygül Satbekova kšpçilikkä elan qilinğan mavzu boyiçä doklad oquydiğan şähslärni tonuşturup, җumhuriyättiki til säyasitini rivaҗlanduruşqa beğişlanğan mäzkür çarä-tädbirniŋ alahidiliklirigä tohtaldi. Andin novät bilän sšzgä çiqqan natiqlar, җümlidin QҖ Mädäniyät vä sport ministrliginiŋ Til säyasiti komiteti vä Til säyasiti başqarmisiniŋ eksperti Gauhar Madanova «Yäkşänbilik mäktäplärniŋ mähsiti, alahidiligi, җämiyättiki orni vä tillarni ügitiştiki asasiy yšnilişlär», Häliqara ähbaratlaşturuş akademiyasiniŋ akademigi, filologiya pänliriniŋ doktori Baqıtjan Hasanov «Dšlät tili bilän yärlik häliqlärniŋ ana tilini yeŋilaş – iҗtimaiy ehtiyaҗ», A.Baytursınov namidiki Til bilim institutiniŋ Baş ilmiy hadimi, filologiya pänliriniŋ doktori, professor Jünisbek Älimhan «Latin alfavitiniŋ mäsililiri» mavzulirida doklad oqudi.
Buniŋdin taşqiri, seminar davamida asasän til sahasiğa munasivätlik käspiy tilşunaslar bilän pedagoglar täripidin pikir-täkliplär otturiğa qoyuldi, ularniŋ ämäliyatta qollinişi häqqidimu ätrapliq sšz boldi. Mäsilän, uşbu seminarniŋ täşäbbuskari «Dšlät tilini ügitiş elitiliq kursi» mädäniy mähkimisiniŋ mudiri Saule Baqtıbaeva “Dostluq šyidä” paaliyät elip berivatqan yäkşänbilik mäktäplärniŋ utuqliri häm biz, adämlärniŋ, şu mäktäplärgä etivar bärmäsligimiz tüpäyli, birmunçä problemilarniŋ yetärlik ekänligini eytip štti. «İnstitutsional ämäs mundaq mähkimilärdä hazirniŋ šzidä biraz ilgiriläşlär bar. Һärbir millät väkilliri bu yärdä milliy saz-näğmisini çelip, taamlirini täyyarlaş arqiliq tilini üginiş mümkinçiligigä egä» dedi Saule Qayırlıqızı. Şundaqla bu küni äynä şu mähkimidä untulup ketip barğan ana tili bilän urpi-adätlirini täräqqiy ätküzüvatqan millätlär väkilliri moşundaq şaraitlarni yaritivatqan mähkimä rähbärligigä minnätdarliğini bildürdi.
Seminarniŋ ikkinçi qismida “Dostluq šyidiki” yäkşänbilik mäktäptä paaliyät elip berivatqan millät väkilliri šzliriniŋ milliy kiyim-keçäk, taam vä başqa alahidilikliridin kšrgäzmä uyuşturdi.
Sšz ahirida şuni alahidä täkitläş lazimki, seminar-treningniŋ mehmini, akademik Baqıtjan Hasanovniŋ sšzi bilän eytqanda, «Häliq bilän til birtutaş. Tilidin ayrilğan häliq – tul» Şuŋlaşqa hškümitimiz täripidin tilimizni vä milliy urpi-adätlirimizni saqlap, ularni rivaҗlanduruşqa şarait bar ekän, bu mümkinçiliklärni ünümlük paydilanmisaq, keyin puşaymanni alidiğan qaça tapalmay qalidiğanliğimiz çoqum.

Bälüşüş

Javap qalduruŋ