Gosul Muhiti kim?

0
143 ret oqıldı

Gosul Muhiti – yeqinqi zaman uyğur tarihiğa zor täsir kšrsätkän, uyğur maaripiniŋ täräqqiyatiğa munasip tšhpä qoşqan yarqin namayändilirimizniŋ biri. U ismi hälqimizgä yahşi tonuş Muhitilar ävladidin çiqqan.
Tarihiy mälumatlarda kšrsitilişiçä, Gosul Muhiti 1894-jili 5-ayda Turpan Astanada duniyağa kälgän. U Mähsut, Mosul, Mahmut Muhitilarniŋ inisi bolup, šz yezisidiki mädrisilärdä tälim-tärbiyä alğan vä akisi Mähsut Muhiti açqan Mähsudiyä mäktividä tähsil kšrgän.
Turpan Astananiŋ җänubidiki Mäŋgübulaq degän yezidiki toqquz karizniŋ täŋdin-tolisi Muhitilar ailisigä tävä bolğaçqa, Gosulniŋ nurğun vaqti şu yärdä štkän.
Astanada päniy mäktäpniŋ eçilğiniğa 20 jil bolsimu, uniŋdin helä jiraq җayğa orunlaşqan Mäŋgübulaqta birmu bala bilim eliş imkaniyitigä egä bolalmiğan edi. Bu ähvaldin qälbi šrtängän Gosul Muhiti moşu çät yezida mäktäp eçip, uyğur pärzäntliriniŋ qaraŋğu dilini märipät mäş°ili bilän yorutuşqa qät°iy bäl bağlaydu. U Mäŋgübulaqniŋ Henimkariz (keyin «Gosulniŋ karizi» däp atalğan) mähällisidiki šz qorasiğa tšrt derizilik azadä bir sinip bšlmisini salidu. Şu çağda ävlatmu-ävlat namratliqta, nadanliqta yaşap kälgän dehanlar bilim qädrini çoŋqur çüşinip kätmigäçkä, härqaysiniŋ šyigä kirip, täşviqat-tärğibat işlirini jürgüzüp, ularni qayil kältüridu. Һätta oqutquçiniŋ iş häqqinimu, oquğuçilarniŋ oquş quralliri bilän kiyim-keçäkliriniŋ pulinimu šz zimmisigä alidu vä Astanada oqutquçiliq qilivatqan Abdurahman Adil isimliq oqutquçini muällimlikkä täklip qilidu.
Şundaq qilip, 1933-jili 10-ayda 26 oquğuçidin tärkip tapqan Gosul Muhiti mäktivi räsmiy eçilidu. Gosul mäktäp qurulğandin başlapla uniŋ başquruş, oqutuş işliriğa izçil kšŋül bšlidu. Yazliq tätil mäzgilliridä Ürümçidin täntärbiyä, sän°ät boyiçä oqutquçilarni җälip qilip, oquğuçilarniŋ härtäräplimä täräqqiy etişini qolğa kältüridu. İbrahim Muhitiniŋ äslimiliridä qäyt qilinişiçä, Gosul Muhiti qurğan mäktäp başquridiğan häm hiraҗät bilän täminläydiğan adäm bolmiğaçqa, altä jildin keyin yepilip ketidu.
1936-jili Şeŋ Şisäy Gosul Muhitini «hizmät berimän» däp aldap, Ürümçigä elip ketidu. Kšrünüştä uni bir idariniŋ mäslihätçisi qilip tayinliğan bolsimu, ämäliyatta näzärbänd astiğa alidu. Gosul 1937-jili türmigä taşlinip, 1940-jili şu yärdä šltürülidu. 46 yeşida baqiliq bolğan millätpärvär insandin Risalät, Abdulla, İbadät, Pättar qatarliq pärzäntlär qalidu.
www.rfa.org

Bälüşüş

Javap qalduruŋ