Ustazlarniŋ ustazi

0
163 ret oqıldı

Biyil Uyğur nahiyäsidiki Aqtam ottura mäktivigä 50 jil tolsa, uniŋ mudiri Oktyabr' Һezmahunov 60 yaşliq tävälludini qarşi almaqta. Şu munasivät bilän yeqinda biz mäktäp mudirini sšhbätkä җälip qilduq.

Sabiräm ÄNVÄROVA,
«Uyğur avazi»

– Oktyabr' Turğan oğli, sizni gezit tährirati namidin tävälludiŋiz bilän täbrikläymiz.
– Rähmät!
– Qarşi bolmisiŋiz, sšhbitimizni tuğulup šskän ailiŋizdin başlisaq…
– Märhämät. Ata-anam aqtamliq. Dadam – Turğan Һezmahunov, quruluş sahasida işligän. Anam — Durnisahan İsmayilova, başlanğuç sinip muällimi boldi. Keyiniräk iş-paaliyitini balilar bağçisiniŋ yetäkçisi süpitidä davamlaşturup, hšrmätlik däm elişqa çiqti. Äpsus, hazir ularniŋ här ikkisi arimizda yoq. Ailimizdä 6 bala. Män ularniŋ tunҗisi.
– Bilim yoliğa taşliğan tunҗa qädimiŋiz häqqidä sšzläp bärsiŋiz?
– Tärҗimihalim unçivala uzun ämäs. 1976-jili Aqtam ottura mäktivini tamamlap, Abay namidiki Qazaq milliy universitetida tähsil kšrdüm. 1983-jili qolumğa diplom elip, ana jutum Aqtam ottura mäktivigä muällim bolup işqa orunlaştim.
1987-jildin 2001-jilğiçä ilmiy mudirliq hizmitini atqurdum. Andin ta bügünki küngä qädär mäktäp mudiri bolup işlävatimän.
– Maarip sahasida 35 jilliq iş-täҗribiŋiz bar ekän. Bu, älvättä, az vaqit ämäs. Şuŋlaşqa sizdin soraydiğinim, addiy muällim bilän mäktäp mudiri arisida qandaq päriq bar?
– Sšzüŋizniŋ җeni bar. Muällim bolmaq bir bšläk, ändi ularğa rähbär boluş tamamän başqa närsä. Muällim süpitidä bir siniptiki 10 – 20 baliğa bilim bärgän bolsam, mudir bolğandin keyin mäs°uliyitim yüz hässigä eğirlaşti desäm bolidu. Çünki rähbär barliq muällimlär bilän oquğuçilar üçün җavapkär. Şu päyttä mäktäpniŋ keläçäk täräqqiyati bevasitä maŋa bağliq ekänligini eniq çüşändim. İmkaniyitimniŋ yar berişiçä, maŋa işänçä bildürgän mäktäp kollektiviniŋ, jutdaşlirimniŋ eqidisini aqlaşqa tiriştim.
Ottuz bäş jilniŋ içidä qilğan ämgigimgä baha beridiğan män ämäs, älvättä. Şundimu, soaliŋizğa җavavän eytarim vilayätlik muällimlär bilimini mukämmälläştürüş instituti täripidin «Oquş җäriyanini diagnostika asasida uyuşturuş» namliq ämgigim vilayät dairisidä iş-täҗribä süpitidä tarqitildi. 2006-jili «Mäktäp bilim tirigi – ustaz uniŋ jürigi» namliq metodikiliq qollanmam näşirdin çiqti. Mudir boluş, hämmini bilimän degänlik ämäs. Yeŋiçä oqutuşqa yandişiş mähsitidä biz, mäktäp mudirlirimu, mähsus kurslardin štüp turimiz. Buniŋdin mänmu istisna ämäs.
Qilğan ämgigim munasip bahalinip, Qazaqstan Җumhuriyitiniŋ «Bilim beriş sahasiniŋ älaçisi» bälgüsigä, Bilim vä pän ministrliginiŋ Täşäkkürnamisigä vilayät hakiminiŋ Pähriy yarliğiğa erişkän bolsam, štkän jili «Lider obrazovaniya», biyil «Wlağattı wstaz» medal'liriniŋ sahibi ataldim.
– Kollektiviŋiz häqqidä nemä eytqan bolar ediŋiz?
– Bügün Aqtam ottura mäktiviniŋ šzigä has märtivisi bar. Һazir 52 muällimimiz 350 oquğuçiğa süpätlik bilim bärmäktä. Ällik jilliq tarihqa egä bilim därgahimizda 70kä yeqin şagirtimiz «Altun bälgü» sahibi ataldi. Muällimlär bilän şagirtlirimizniŋ yätkän utuği mäktivimizniŋ utuğidur. Şuni pähirliniş bilän tilğa almaqçimänki, här jili elimizdiki aliy oquş orunliri täripidin bizdä oquğan oquğuçilarniŋ ülgilik studentlar qatarida bolğanliği üçün täşäkkürnamilarni elip turimiz.
Şagirtlar demäkçi, Qazaq-Hitay häliqara kolledjiniŋ studenti Şahsänäm Aripova «Hitay tili» boyiçä җumhuriyätlik konkursqa qatnişip, 2013-jili 3-orunğa, 2014-jili 2-orunğa erişti. 2016-jili Ayaulım Nurımbay isimliq şagirtimiz «Nazarbaev» stipendiyasiniŋ sahibi ataldi. 2017-jili 5-sinip oquğuçisi Taŋjariq Äldibay «Tayjarıs» konkursida baş mukapatqa egä boldi. Şuniŋ bilän billä, än°änigä aylanğan nahiyälik häm җumhuriyätlik «Һoşşärä, yaş talantlar!» festival'lirida, kiçik ilim akademiyasi qatarliq çoŋ-çoŋ kšrüklärdä mäktivimiz oquğuçiliri aldinqi orunlardin kšrünüp kälmäktä.
«Ustaz ämgigi – şagirt qädimi bilän šlçinidu» demäkçi, mäktivimiz 2006 vä 2012-jilliri vilayätlik «Jil mäktivi» konkursiniŋ laureati ataldi. 2014-jili җumhuriyätlik käspiy ittipaq konkursida mäktivimiz ğalip çiqip, «100 ilğar mähkimä» җumhuriyätlik konkursiniŋ qatnaşquçiliri qatariğa kirdi. 2017-jili bolsa, җumhuriyätlik «Muällim minbiri» jurnaliniŋ pütünläy bir sani Aqtam ottura mäktiviniŋ iş-paaliyitigä beğişlandi.
– Mäktäpni ustazlarniŋ «birinçi šyi» däp qoyidu. Ändi sizniŋ «ikkinçi šyüŋiz» häqqidä bilişkä bolamdu?
– Toğra eytisiz. Ömürlük җüptüm Patigül Yaqupova bilän ailä qurğinimizğa 40 jildäk vaqit boptu. Һär ikkimiz moşu yezisiniŋ süyini içip, havasini jutup çoŋ bolğan. Yänä kelip, bir sinipta oquduq. Bügün 3 qizimizdin 3 nävrä sšyduq.
***
Oktyabr' Һezmahunov bilän sšhbätläşkändin keyin maqalimizni uniŋ käsipdaşliriniŋ inkasliri bilän toluqturuşni toğra kšrduq.

Älberdi KÖJEKBAEV, geografiya päniniŋ muällimi:

– Män šz sšzümni Oktyabr'niŋ käsipdişi retidä ämäs, dosti süpitidä başlaşni toğra kšrüvatimän. Çünki u ikkimiz bir jutta tuğulup, billä oynap çoŋ bolduq. Bir mäktäptä bilim alduq. Abay namidiki pedagogika institutiğa bir vaqitta oquşqa çüşüp, studentliq hayatniŋ issiq-soğinimu täŋ baştin käçürduq. Oquşni pütärgiçä bir yataqhanida turup, bir nanni bšlüp yeduq. İş-paaliyitimiznimu bir mäktäptin başliduq. Şuniŋdin buyan, moşu küngiçä siylişip, šzara çiqişip işläp kelivatimiz.
Oktyabr'ni qançä mahtisammu ärziydu. Aliy bilimlik vä täҗribilik mutähässis. Dostqa sadiq insan. Kiçikpeyilligi tüpäyli kšpçilik bilän tez til tepişidu. Uyuşturuş qabiliyiti üstün. Mäktivimizniŋ utuqlarğa qol yätküzüşi – hadimlarniŋ birligi, inaqliğiniŋ nätiҗisi. Buniŋda Oktyabr' Turğan oğliniŋ ämgigi bebaha, däp bilimän.
İmanjan QOJABEKOV, qazaq tili vä ädäbiyati pänliriniŋ muällimi:
– Mänmu moşu yezida tuğulup šstüm. Oktyabr' Һezmahunov bilän billä çoŋ bolduq. Şuŋa uni burun-burundin yahşi tonuymän desämmu bolidu. Uzun jil boldi billä işläp kelivatimiz. Uniŋ rähbärlik qabiliyitigä qayilmän. Һärqandaq mäsiliniŋ iҗabiy häl qilişni bilidu. Özini käsipdaşliri billä täŋ kšridu, ularğa härqandaq yardimini kšrsitidu. Päqät muällimlär kollektividila ämäs, jutdaşlar arisidimu alahidä hšrmät-ehtiramğa egä.
Arşalim DÄVLÄTOV, mudirniŋ tärbiyä işliri boyiçä orunbasari:
– Män Oktyabr' Turğan oğlini šmürlük ustazim däp bilimän. U işta täläpçanliği, adilliği, ämgäksšygüçlügi bilän biz käbi yaş mutähässislärgä ülgä bolmaqta. Mudirimizniŋ pedagogikiliq mahariti tüpäyli, mäktivimiz jildin-jilğa juquri pällilärgä kštirilmäktä..
Ranum QÄMÄEVA, uyğur tili vä ädäbiyati pänliriniŋ muällimi:
– Bu hayatta şundaq esil hislätlik insanlar barki, ular šzliriniŋ mäşäqätlik, mäs°uliyätlik, lekin şäräplik ämgigi bilän adämlärniŋ aŋ-säviyäsigä insaniy päzilätlärni siŋdürüştä pütün vuҗudi bilän ämgäk qilidu. Mundaq şähslärni häqiqiy räviştä «ustaz» däymiz. Bu ibarä bilim därgahida tärbiyilängän härqandaq oquğuçi üçün hšrmätliktur. Ğämsiz, beğubar baliliq çağlar, šsmürlük päytlirimizni ustazlarsiz täsävvur qiliş äsla mümkin ämäs.
Oktyabr' aka meniŋ häqiqiy ustazim. Uniŋ käspigä bolğan sadaqätligi, täläpçanliği vä jüklängän väzipilärgä җavapkärlik bilän qarişi şähsän meni qayil qilidu. Oktyabr' Turğan oğli 1998-jili mudirniŋ oquş işliri boyiçä orunbasari hizmitigä tayinlandi. Şu jili bizmu ana mäktäp qoynidin uçum bolduq. Ustazimizniŋ bizgä bärgän bilim vä tälim-tärbiyisi tüpäyli härbirimiz hayattin šz ornimizni taptuq. Bügünki taŋda şagirtliridin üçimiz ustazimiz bilän billä ana mäktivimizdä yaş ävlatqa bilim berip kelivatimiz. Bu biz üçün çoŋ bir bähit.

SÜRÄTTÄ: O.Һezmahunov (otturida) käsipdaşliri arisida.

Muällip çüşärgän sürät.

Bälüşüş

Javap qalduruŋ