Juttiki qutluq bilim därgahi

0
206 ret oqıldı

(Talğir nahiyäsidiki däsläpki uyğur ottura mäktivigä – 60 jil)

Almuta vilayitidiki šziniŋ gšzäl täbiiti, mol bayliği, mädäniyiti vä tarihi bilän alahidä päriqlinidiğan Talğir nahiyäsidä keyinki vaqitlarda kšpligän yeŋi jutlar päyda boldi. Şularniŋ biri — Almuta şähirigä tutaşqan hazirqi Tuzdıbastav (ilgärki Kalinin) yezisidur.
1935-jili kolhoz räisi Abdumeҗit İsqaqovniŋ rähbärligidä dšlät täripidin kona mäktäp orniğa 12 sinipliq qizil hiştin, üsti qäläy bilän yepilğan yättä jilliq yeŋi mäktäp selindi. Bu bena bügüngä qädär paaliyitini davamlaşturup kälmäktä. Uluq Vätän uruşidin keyin birqançä çoŋ-kiçik mäktäp benaliri selinip, ular oquğuçilar saniniŋ šsüşigä bağliq, 900 orunluq mäktäpkä aylandi.
Ötkän äsirniŋ otturilirida Ottura Aziya dšlätlirigä, җümlidin Qazaqstan, Qirğizstan, Özbäkstan, Türkmänstan, hätta Taҗikstanğa tarihiy Vätinimizdin kšpligän uyğur aililiri kšçüp kelidu.Ularniŋ mälum qismi moşu Tuzdıbastav (ilgärki Kalinin) yezisiğa orunlişidu
Alahidä täkitläş keräkki, hškümät şu çağda härbir ailini šz ğämhorluğiğa elip, vaqitliq šy-җay bilän täminläydu. Yaşlarni aliy oquş orunliriğa täyyarlap, җämiyätlik işlarğa, avam häliqni kolhoz-sovhozlarğa işqa ävätidu. Şu jilliri, yäni 1955-jili uyğur yaşliri üçün Almutidiki Abay namidiki pedagogika institutida uyğur tili, ädäbiyati vä tarih fakul'teti eçilidu. 1957-jili mart eyida җumhuriyätlik «Kommunizm tuği» (hazirqi “Uyğur avazi”) geziti näşir qilinişqa başlaydu. Bu çarilär, älvättä, mälum däriҗidä häliqniŋ härtäräplimä ehtiyaҗini vä täläplirini qanaätländüridu.
Vaqitniŋ štüşi bilän kšzi oçuq ata-anilar til vä yeziqlardin qiynilivatqan šz pärzäntlirini ana tilida oqutup, milliy än°änilirimiz bilän tärbiyiläş niyitidä Almutidiki uyğur ziyaliliri bilän billä nahiyälik partiya komitetliriğa vä Maarip ministrligigä muraҗiät qilip, uyğur sinipliriniŋ eçilişini iltimas qilidu. Şuniŋ nätiҗisidä Maarip ministrliginiŋ mäs°ul hadimi Һakim Mäşürov, vilayätlik muällimlärniŋ bilimini mukämmälläştürüş institutida işlävatqan Zäynidin Noruzov vä yaş ustaz Savut Kebirovniŋ härtäräplimä erinmäy küç çiqirişi tüpäyli Kalinin yezisidiki 70-mäktäptä däsläpki qetim başlanğuç uyğur sinipi eçilidu.
Mana şuniŋdin buyan, bu yärdiki mäktäpniŋ eçilğiniğa 60 jil toluptu. Bu, älvättä, šz aldiğa bir tarihiy җäriyan. Män mäzkür maqalämdä şu uyğur sinipiniŋ tarihiğa qisqiçä tohtilip štüşni muvapiq kšrdüm.
1957 – 1958-oquş jilliri däsläpki başlanğuç uyğur sinipida yaş muällim Savut Kebirov ikki-üç jil işläydu. Keyiniräk u, mälum säväplärgä bola, başqa yaqqa yštkilip ketidudä, şäräplik vä qiyin işni 1960-jildin başlap Yarkänt pedagogika uçiliöesini ändila tamamliğan İbadät Җahanova bilän peşqädäm täҗribilik ustaz Pähirdin Häyridinov davamlaşturidu. Äpsus, bu mutähässislär dairisi kündin-küngä käŋiyivatqan därgah üçün azliq qilatti. Bu ähvaldin hävär tapqan ata-anilar bilän bir top ustazlar tegişlik orunlarğa yoluqup, şu yärdiki väkillärniŋ arilişişi arqiliq, 1963-jili Almutidiki KazPİniŋ uyğur bšlümini tügätkän vä şu päyttä “Zarya Vostoka” mähällisidiki mäktäptä işlävatqan İlahun Änsärov bilän meni işqa täklip qilidu. Şundaq qilip, 5-sinipqa İlahun Änsärov, 6-sinipqa män mäs°ul bolup bäkitilip, oquğuçilar šz ana tilida oquşini davamlaşturidu. Mäktäptiki uyğur sinipi qayta eçilğandin keyin oquğuçilar sanimu kšpiyişkä başlaydu. Bu jilliri hoşna Besağaş, Güldala vä Qizil Tuğ yezilirida uyğur sinipliri bolmiğaçqa, şu jutlarniŋ baliliri bizniŋ mäktäpkä kelip oquydiğan boldi. 1966-jildin tartip Qizil-Ğäyrät yezisidiki 8 jilliq mäktäpniŋ oquğuçiliri toluq degidäk qatnap, hätta bäziliri internatta yetip oquydu.
Jildin-jilğa siniplar saniniŋ šsüşigä bağliq mäktivimizgä barliq pänlär boyiçä aliy bilimlik, täҗribilik muällimlär kelişkä başlaydu. Şu җümlidin Qazaqstan maarip älaçisi Ayäthan Magaeva, Yarmähämät Qurbanniyazov, Rehan Muhitdinova, Klaräm Mäşürova, Rehimҗan Hetämov, Lena Zordinova, Räna Savutova, Gülҗännät Basitova, Һebibulla Qahharov, Asiyäm Muhpulova, Veneräm Hoҗaeva, Nurmähämät İslamov, Ğäyrät İsrayilov, Һemitahun Tohtasunov, Bäknäzär Tohtahunov, Asim Yoldaşev, Banum Bavdinova, Mähämät Zordinov, Rähmätҗan Davutov, Melikäm Abliz, Çolpan Abdumasarova, Aziyäm Mahametova, Märiyäm Mamtuşurova, Һevihan Manapova, Alimҗan Baqievniŋ ämgigini alahidä tilğa alğan orunluq.
Moşu mäktäptä oqup, aliy bilim därgahlirini tügitip, şäräplik ustazliq käspini talliğan yaşlirimizmu yetärlik. Ular uçum bolğan ana mäktividä yaş ävlatqa zaman tälivigä layiq süpätlik bilim beripla qalmay, yüzligän şagirtliriniŋ boyiğa vätänpärvärlik rohini siŋdürüp kälmäktä. Mäsilän, uzaq jillar ilmiy mudirniŋ orunbasari bolup işligän Päridäm Qurbanniyazova, täҗribilik muällimlär Muniräm Pähirdin qizi, Mahinur Qasimova, Gülbanum Bavdinova, Mahinur Abduvälieva, Şeriyazdan Hoҗaev, Bähtinur Zayitova, Diläräm Musaeva, Tohtihan Qurvansopieva vä Alfiya İmamzärova şular җümlisidindur. Şundaqla mäktivimiz uçumkarliridin җämiyitimizniŋ härhil sahaliriniŋ täräqqiyatiğa birkişilik hässisini qoşqan vä qoşup kelivatqan insanlar — ädliyä pänliriniŋ doktori, hälqimizniŋ munävvär pärzändi märhum Änvär Һaҗiev, filolog alimä Zäynäp İslamova, meditsina pänliriniŋ doktori Rizvangül Ayupova, jurnalist İsmayil Roziev, Almuta aviatsiya akademiyasiniŋ ustazi, alim Almas Şämşidinov, matematika pänliriniŋ doktori Qutup Ayupov, pedagogika pänliriniŋ namziti Aliyäm Arzieva, tehnolog Ähmät Ğoҗambärdi, talantliq rässam Täl°ät Paltaev, içki işlar organlirida hizmät qilğan Rehimҗan Toqaev, Abdumeҗit Mämirov ohşaş şagirtlirimiz bilän häqliq yosunda pähirlinimiz. Buniŋdin taşqiri, zamanimizğa yarişa iş tutup, tiҗarät bilän şuğullanğan oğlanlirimiz, talantliq sän°ätkarlirimiz vä jutniŋ ğemida at çepivatqan jigitlirimizmu yoq ämäs. Ularmu aliyҗanap işliri bilän jutdaşliriniŋ izzät-hšrmitigä sazavär bolmaqta.
Yeqinda nişanlanğan mäktivimizniŋ 60 jilliq märasimida buniŋdin 50 jil ilgiri uçum bolğan oquğuçilar peşqädäm ustazlar İbadät Җahanovağa, İlahun Änsärovqa vä moşu qurlarniŋ muällipigä hšrmät bildürdi, hatirä soğilirini tapşurup, šzliriniŋ illiq tiläklirini bildürüşti.
Buniŋdin ikki jil ilgiri yezimizda zamaniviy 900 orunluq üçqävätlik yeŋi mäktäp benasi selindi. Uniŋda hazir bir yerim miŋdin oşuq bala oquydu.
İlgärki 31-ottura mäktäptä qazaq, rus vä uyğur sinipliri moҗut. U yärdä 300däk uyğur oquğuçisi bilim alidu. Mäktäp boyiçä 79 sinip bolup, uniŋ on bäşi uyğur sinipliri. Biyilqi oquş jilida 13 oquğuçi uyğur sinipini tügitip, ularniŋ täŋdin-tolisi aliy vä ottura bilim därgahliriğa oquşqa çüşti.
Uzun jillar mabaynida mudirniŋ orunbasari hizmitini atqurğan Päridäm Qurbanniyazova — Altınsarin medali bilän, Gülbanum Bavdinova «Qazaqstan Respublikasiniŋ bilim beru isiniŋ üzdigi» medali bilän mukapatlandi. Mahinur Qasimova rus tili boyiçä, Şeringül Bägdävlät qizi başlanğuç siniplarara “Beybitşilik älemi” qazaq iҗadiy birläşmisi täripidin uyuşturulğan konkurslarniŋ ğalibi atalğan. Ändi mäktäptiki sän°ät paaliyätliriniŋ beşida jürgän Ayidäm Yüsüpova bilän İlham İsrayilov täşkil qilğan «Şerin» vä «Aziya» ansambl'liri dayim vilayätlik häm җumhuriyätlik musabiqilärdä aldinqi orunlardin kšrünüp kälmäktä.
Abdurehim MUҺÄMMÄTOV,
peşqädäm ustaz.
Şeriyazdan ĞOҖAEV çüşärgän sürät.

Bälüşüş

Javap qalduruŋ