Kitaphumar insan

0
94 ret oqıldı

Sabiräm ÄNVÄROVA,
“Uyğur avazi”

Zaman täräqqiyatiğa bola, qäğäzvazliq yoqap, elektronluq sistema kündilik hayat tärizimizgä aylanğini bilän, heçbir käşpiyat yaki yeŋiliq kitapniŋ ornini basalmaydiğanliği muqärrär. Lekin yeŋi tehnologiyalärniŋ barliqqa kelişi bilän kitapqa bolğan muhtajliqniŋ tšvänläp kätkänligi äpsuslinarliq ähval. Sävävi, kitaptikidäk bilimni İnternettin eliş mümkin ämäs. Bu bügünki mštivärlärniŋ pikri. Undaq bolğini, bügün gezit-jurnal, kitap oquydiğan insanlarniŋ besim qismi äynä şular. Çünki ular yeŋi zaman yeŋiliğidin burun tuğulğan… Һä, ular kitapni izdäp jürüp oquğan bolsa, hazir ähval tamamän başqiçä: oqurmänini tapalmay, bätliri sarğiyip, çaŋ basqan kitaplar kšpäymäktä.
Biraq hazir «kitap» desä, içkän eşini yärdä qoyidiğan adämlärmu bar ekän. Şularniŋ biri – Varis aka Rozahunov. Bügündä 70 yaşniŋ davaniğa qädäm basqili turğan mštivär bir kün kitap betini varaqlimisa, uyqisi kälmäydu.
Gezitimizniŋ җankšyäri, kitapni šmürlük dost tutqan mštivärniŋ tävälludidin hävär tepip, aldin-ala täbrikligäç, šyigä izdäp barduq (Mähsitimiz – tuğulğan künini banä qilip, uniŋ bilän sšhbät quruş, jillardin-jillarğa ulap saqlap kelivatqan kitap fondi bilän tonuşuş boldi).
Aqçaçliq, kamsšzlük mštivär bizni illiq qarşi aldi. Qutluq šyiniŋ bosuğisidin atlap, kitap tizilğan şkafiğa, üstilidiki rätlik qatlanğan gezit-jurnallarğa kšzümiz çüşti. Teçliq-amanliq soraşqandin keyin, mštivärni sšhbätkä җälip qilduq.
Varis aka Rozahunov 1948-jili Uyğur nahiyäsiniŋ Avat yezisida duniyağa kälgän ekän. Atisi – İvrayim Rozahunov, Uluq Vätän uruşiğa qatnaşqan, rähbiriy hizmätlärdä bolğan, bilimlik, kšpni kšrgän parasätlik kişilärdin boptu. Eytişiçä, atisimu kitap oquğanni yahşi kšrättekän. Hälqimizdä «Balaŋni tärbiyiläymän desäŋ, šzäŋni tärbiyilä» degän yahşi ibarä barğu. Varis akiniŋ kitaplarğa bolğan muhäbbiti ata tärbiyisidin bolsa keräk däp oyliduq. İvrayim ata bilän Buviheliçäm ana duniyağa yättä pärzänt elip käptu. Şularniŋ tunҗisi Varis aka ekän.
Ottura mäktäpni ana juti – Avat yezisida tamamliğandin keyin, Sämärqänttiki kooperativ institutiğa oquşqa çüşüptu. Diplom elip, däsläpki iş-paaliyitini nahiyälik istimalçilar jämiyitidin başlaptu. Kšp štmäy nahiyälik partiya komitetiğa hizmätkä täklip qiliniptu, 29 yeşida nan zavodiğa mudir bolup tayinliniptu. Aqsu-Avat vä Çarin yeza istimalçilar җämiyitigä räis bolup jürüp, pensiyagä çiqiptu. Keŋäş hškümiti tarqiğandin keyin, şähsiy tiҗarätçilik bilän şuğullinip, nahiyä märkizidä ammibap dukan eçip, soda-setiq işiniŋ rivaҗlinişiğa zor hässä qoşuptu.
Huda qoşqan җüpti Saniyäm hädä Musaeva bilän turmuş qurup, 3 oğul sšyüptu. Saniyäm hädä šmürboyi bir sahada, bir orunda işläp, pensiyagä çiqqan istedatliq buhgalterlardin ekän. Һär ikkisi hesap-şotniŋ adimi desäkmu bolidu. Rinat isimliq oğli biologiya päniniŋ muällimi bolsa, Räbidin, Muhidin isimliq baliliri ata izini besip, tiҗarätçilik yolini tallaptu.
Varis aka Rozahunovniŋ hayati häqqidä yetärlik mälumat alğandin keyin, kitaplar tizilğan polkini ahturduq.
– Bu meniŋ äŋ esil ğäznilirim, pütmäs-tügimäs bayliğim. Moşu küngiçä jiqqan uprimas häm çirimas bisatim, – däp pähirlinip eytti mštivär.
Һäqiqätän, kitaplarniŋ içidä konisimu, yeŋisimu, prozimu, poeziyamu yetärlik. Yänä kelip, arisida hoşna Şinҗaŋdin ättäy aldurğan äräp yeziğidiki näşirlärmu, dšlät tilidiki qerindaş qazaq hälqiniŋ tom-tom änҗumanlirimu bar ekän. Sšz arisida Varis aka äräpçini Abdirim Mutällip, Qähriman Ğoҗämbärdievniŋ iqbali bilän üginip çiqqanliğini eytti. 2014-jili tarihiy Vätinimizgä barğinida, bir türküm şair-yazğuçilirimizniŋ ämgäkliri bilän yeqindin tonuşqanliğini pähirliniş bilän tilğa aldi.
– Moşu kitaplarniŋ içidin qaysi muällipniŋ ämgäklirini sšyüp oquysiz? – däp soriduq uni sšhbätkä җälip qiliş mähsitidä.
– Yahşi kitapniŋ hämmisini sšyüp oquymän. Siz bilidiğan birazini atap eytsam, Almasbägniŋ, Җämşit Rozahunovniŋ, Patigül Mähsätovaniŋ poeziyasigä qayilmän. Һazir burunqidäk qiyinçiliqlar yoq. Elimizdä yaritilğan mümkinçiliklär tüpäyli, ana tilimizda yeŋi-yeŋi, äҗayip yahşi kitaplirimiz yoruq kšrüvatidu. “Biraq, şu kitaplarni oquydiğan ävlattin ayrilip qalmiduqmu?” degän ändişimu yoq ämäs. Һazirqi uyğur mäktäpliriniŋ ähvalini eytmisammu, yahşi bilisilär. Gezit-jurnallirimizğa muştiri toplaşmu çoŋ mäsilä. Җämläp kälgändä, buniŋ hämmisi millitimizniŋ keläçigigä palta çapidiğan tosalğuluqlar. Buni biz җiddiy türdä birlişip häl qilmisaq bolmaydu, – däp kšŋlidiki naraziliğinimu yoşurmidi Varis aka.
Mštivärniŋ kitap fondi bilän tonuşup, uniŋdin “bu kitaplar arisida yänä qandaq näşirlärniŋ boluşini haliğan bolar ediŋiz?” däp soriduq.
– Bügün bizdä tärҗimanlar yoqniŋ ornida. Uyğur tiliğa šzgä tildin tärҗimä qilinğan kitaplar yetişmäydu. Һätta, yoq desämmu bolidu. Biz uyğur ädäbiyatini rivaҗlanduruş üçün, duniya ädäbiyatidin hävärdar boluşimiz keräk. Özimiz bilänla çäklinip qalsaq, işiniŋki, täräqqiyat bolmaydu. Ändi ädäbiyattiki täräqqiyatni heçbir bayliq bilän selişturuş mümkin ämäs.
Lev Tolstoyniŋ «Yahşi kitap – äqillik adämniŋ sšhbiti bilän birdäk» degän sšzi bar ekän. Varis aka Rozahunov bilän bolğan sšhbitimizdin keyin biz bu ibarini «Kitaphumar insan bilän sšhbätläşmäk – mäzmunluq kitap oquğan bilän birdäk» däp türländürgän bolar eduq.

Bälüşüş

Javap qalduruŋ