«Türkiy tillar divani» – kirill yeziğida

0
166 ret oqıldı

Yoldaş MOLOTOV,
“Uyğur avazi”

Ötkän şänbä küni Almutidiki A.Rozibaqiev namidiki 153-mäktäp-gimnaziyadä uluq mutäpäkkür alimlar Mahmut Qäşqäriyniŋ 1010 jilliğiğa vä Yüsüp Has Һaҗip Balasağuniyniŋ 1000 jilliğiğa beğişlanğan «İlim duniyasiniŋ qamusi» namliq täntänä štti. Uniŋda millätpärvär insan Sadiqҗan Yunusovniŋ şiҗaätlik ämgigi vä sahavätlik insan Sabit haҗim Yüsüpovniŋ maddiy qollap-quvätlişi tüpäyli näşirdin çiqqan Mahmut Qäşqäriyniŋ «Türkiy tillar divani» kitaviniŋ kirill yeziğidiki nushisi käŋ җamaätçillikä tonuşturuldi.
Däsläp täntänä riyasätçisi, mäktäpniŋ tarih päniniŋ muällimi Zul'fiya Abdullaeva mäzkür käçniŋ ähmiyiti toğriliq eytip štti.
– Biz bügün Mahmut Qäşqäriyniŋ hayati, iҗadiy paaliyiti häqqidä sähniläştürülgän qoyulumlarni tamaşä qilişimiz keräk edi, – dedi riyasätçi. – Bu kšrünüşlärni talantliq rejisser vä akter Muhit Һezimov täyyarliğan. Uyğur teatriniŋ akterlirimu rol'larni oynişi keräk edi. Äpsus, tünügün Muhit akimiz tuyuqsiz duniyadin štti. Şuŋlaşqa käç stsenariyasidä ayrim šzgirişlär yüz bärdi. Һazir äynä şu talantliq akimizniŋ hatirisigä bir minutluq sükünat elan qilimiz.
Andin jiğilğanlarniŋ hämmisi süküt saqlap, ataqliq sän°ätkarni äskä aldi. Şuniŋdin keyin sähnigä kštirilgän mäktäp oquğuçiliri Mahmut Qäşqäriy vä Yüsüp Has Һaҗipqa beğişlanğan şeirlarni ipadilik oqup, jiğilğanlarniŋ jüräk tarlirini tävritivätti.
Täntänä riyasätçisiniŋ täklivi bilän sähnigä kštirilgän Qazaqstan Җumhuriyiti Parlamenti Mäҗlisiniŋ deputati, KHA Keŋişiniŋ äzasi, ҖUEM räisi Şahimärdan Nurumov kitaplarniŋ rämzlik lentisini qiydi.
– Bügün milliy sän°itimiz orni tolmas җudaliqqa uçridi, – dedi šz sšzidä Şahimärdan Üsäyin oğli. – Muhit Һezimovtäk äҗayip talant egisidin ayrilip qalduq. Meniŋçä, Muhitniŋ hayati behšddä štmidi. Tehi däpin qilinmay turup äskä elivatimiz. Demäk, u šziniŋ arqisidin šçmäs iz qaldurup kätti.
Biz šzimiz hazir tarihiy vaqiälärniŋ guvaçisi boluvatimiz. Mana yeqindila Prezidentimiz Nursultan Nazarbaev Qazaqstan hälqigä novättiki Mäktübini yollidi. Mäktüp mavzusi «Qazaqstanliqlarniŋ paravänliginiŋ šsüşi: tapavätniŋ vä turmuş süpitiniŋ yahşilinişi». Mavzudin kšrünüp turğinidäk, Mäktüptä addiy häliq paravänligigä alahidä ähmiyät berilgän. Һšҗҗättiki mäsililärni ämälgä aşuruş üçün nahayiti kšp mäbläğ bšlünmäkçi. Yeŋi jilda ustazlarniŋ märtivisi toğriliq mähsus qanun qobul qilinidu. Şähsän šzäm deputat süpitidä bu mäsiligä alahidä kšŋül bšlmäkçimän.
Män juqurida eytqinimdäk, tarihimizda šzidin keyin tarihta çoŋqur iz qaldurup kätkän äҗdatlirimiz kšp. Bügün moşu yärdä yaşlirimizmu җiq oltiridu. Män şularğa muraҗiät qilip, bizniŋ uluq millät väkillirigä täälluq ekänligimizni eytmaqçimän. Uyğurlar insaniyät mädäniyitiniŋ, sän°itiniŋ täräqqiyatiğa çoŋ ülüş qoşqan häliqlärniŋ biri. Bügün uluq äҗdatlirimiz Mahmut Qäşqäriy vä Yüsüp Has Һaҗipniŋ ämgäkliri bilän häqliq räviştä pähirlinimiz. Ularni kšzimizniŋ qariçuğidäk saqlap, munasip varisliq qilişimiz şärt. Mana bügün uluq äҗdatlirimizniŋ ämgigini kirill yeziğida oquş pursitigä egä boluvatimiz. Män moşundaq şäräplik işni ämälgä aşurğan Sadiqҗan Yunusov bilän Sabit haҗi Yüsüpovqa täşäkkür izhar qilmaqçimän. Bäzilär “äräp yeziğidin kirill yeziğiğa kšçirip yezişniŋ nemä qiyinçiliği bar” deyişi mümkin. Män undaq degüçilärgä birär kitapni kirill yeziğidin kirill yeziğiğa kšçirip yeziş täklivini berättim. Bu nahayiti çoŋ ämgäk. Älvättä, kitap yeziş bir ämgäk bolsa, uni çiqiriş üçün mäbläğ haҗät ekänligini hämmimiz yahşi bilimiz. Bilişimçä, Sabit haҗim šziniŋ tävälludini štküzüştin vaz keçip, uniŋğa ketidiğan mäbläğni mäzkür kitapni çiqiriş üçün häşläptu. Bu häqiqiy millätpärvärlik, meniŋçä. Demäk, bu akilirimizniŋ isimlirimu tarihta qalidu degän sšz.
Şuniŋdin keyin minbärgä alim Valeriy Mähpirov kštirildi.
– Mahmut Qäşqäriyniŋ bu büyük ämgigi dayim duniya alimliriniŋ diqqät näzäridä bolğan, – dedi Valeriy Uyğur oğli. – Moşu kitapqa munasivätliq çoŋ häliqara ilmiy konferentsiyalär štküzülüp turidu. «Türkiy tillar divani» duniyaniŋ nurğun tilliriğa, yäni ingliz, rus, frantsuz, türk, qazaq vä başqa tilliriğa tärҗimä qilinğan. Ändi uyğur tilidiki nushisi asasän äräp grafikisidiki yeziqta edi. Mana bügün kitap kirill yeziğida näşirdin çiqti. Bu moşu diyarda yaşavatqan uyğurlar üçün nahayiti muhim. İlgiri kitap toğriliq aŋliğan bolsaq, ändi mana uni qolumiz bilän tutup, oquş pursitigä egä boluvatimiz. Män silärni şu hoşalliq bilän täbrikläymän.
Andin sšz noviti moşu kitapni näşirgä täyyarliğan Sadiqҗan Yunusovqa berildi.
– Özäm qiriq jildäk hayatimni egilik işliriğa beğişlidim. Kolhozda buhgalter bolup işlidim. Amma män sän°ätkä, iҗadiyätkä yeqin bolup kälgän. Moşuniŋdin jigirmä jil oşuq vaqit ilgiri tarihiy Vätinimizdä säpärdä boldum. Şu çağda üç yüz kitap elip çiqtim. Tarihiy, ädäbiy kitaplar. Mana şuniŋdin beri ularni kirill yeziğiğa kšçirişni qolğa elivedim. Yeşimniŋ bir yärgä yetip qalğiniğa qarimay, komp'yuternimu šzläştürdüm. Moşu küngä qädär on altä kitap näşirdin çiqti. «Uyğur tiliniŋ izahliq luğiti» üç tom bolup, dšlät hesaviğa yoruq kšrdi. Maŋa kšp җähättin yardäm bärgän «Mir» näşriyatiniŋ mudiri Älişer Helilovqa alahidä täşäkkür izhar qilmaqçimän. Şundaqla kitaplarğa muhärrirlik qilğan qizim, alimä Munavär Yunusovağimu minnätdarliğim çäksiz. Älvättä, «Türkiy tillar divani» kitavini näşirdin çiqirişqa hamiyliq qilğan Sabit haҗimğimu hämmiŋlarniŋ namidin rähmät eytmaqçimän.
«Türkiy tillar divani» kitaviniŋ kirill yeziğidiki nushisini näşirdin çiqirişqa hamiyliq qilğan sahavätlik insan, Almuta şähärlik jigitbaşliri keŋişiniŋ räisi Sabit haҗim Yüsüpov šz pikrini tšvändikiçä izhar qildi.
– Һazir Qazaqstanda, biz, uyğurlarğa bilim eliş mädäniyitini, sän°itini, tilini saqlap, täräqqiy ätküzüş üçün barliq imkaniyätlär bar. Äynä şu mümkinçiliklärni toluq paydilinişimiz nahayiti ähmiyätlik. Öz millitini sšygän härbir insan balisini ana tilida oqutuşi lazim. Mäzkür kitap hämmimizgä keräk. Moşu işqa azdu-tola ülüşüm bolğanliğidin män hursänmän. Kitap härbir oqurmänniŋ qälb tšridin orun alidiğanliğiğa işänçim kamil.
Şuniŋdin keyin sšz alğan «Mir» näşriyatiniŋ mudiri Älişer Helilov mäzkür kitapniŋ ähmiyitini qäyt qilip, uni näşirgä täyyarliğan Sadiqҗan Yunusovqa vä Sabit haҗim Yüsüpovqa «Mir» näşriyati namidin täşäkkürnamilärni tapşurdi. Öz sšzidä Almuta şähärlik mäslihätniŋ deputati, A.Rozibaqiev namidiki 153-mäktäp-gimnaziyaniŋ mudiri Şavkät Ömärov yeŋi näşirdin çiqqan kitapniŋ barliq uyğur mäktäpliriniŋ kitaphaniliriğa yätküzülidiğanliğini, umumän, kitapniŋ barliq oqurmänlär üçün häqsiz tarqitilidiğanliğini eytti.
Täntänä ahirida yeŋi näşirdin çiqqan «Türkiy tillar divani» kitavi jiğilğanlarğa häqsiz tarqitildi.

Sürättä: S.Yüsüpov (solda) vä S.Yunusov.
Һämraҗan Amraq çüşärgän sürät.

Bälüşüş

Javap qalduruŋ