“Türkbarometr” nemini kšrsätti

0
204 ret oqıldı

Qazaqstan hälqi Assambleyasiniŋ Märkiziy Aziya ilmiy-ekspertliq keŋişiniŋ mäҗlisidä Märkiziy Aziyadiki millätlärara teçliqni vä iҗtimaiy turaqliqni saqlap qeliş çariliri muhakimä qilindi.

Mäzkür çarä-tädbirni açqan Qazaqstan hälqi Assambleyasi Räisiniŋ orunbasari – Qazaqstan Җumhuriyiti Prezidentiniŋ Mämuriyiti QHA Kativatiniŋ mudiri Leonid Prokopenkoniŋ täkitlişiçä, Märkiziy Aziya ilmiy-ekspertliq keŋişi turaqliq işläydiğan mäydanğa aylinip, uniŋda äŋ muhim problemilar muhakimä qilinivatidu. Һazir Märkiziy Aziyadä joşqun etnodemografiyalik, etnoiҗtimaiy vä migratsiyalik җäriyanlar yüz berivatidu, bu bolsa ularni härtäräplimä tählil qilişniŋ muhim ekänligini kšrsätmäktä.
Märkiziy Aziya regioniğa duniyada yüz berivatqan җäriyanlarniŋ täsir qilmasliği mümkin ämäs. Mäҗburiy migratsiya vä diniy ekstremizm — äynä şundaq pişip yetilgän problemilarniŋ biridur.
Һazirqi vaqitta adämlärniŋ kšpläp kšçüşi tirkäldi: 2016-jili pütkül duniya boyiçä 65 milliondin oşuq adäm toqunuşlar vä täqipläşlär aqivitidä šz šylirini taşlap ketişkä mäҗbur bolsa, 2017-jili bu räqäm yänä ikki million adämgä šsti. Kšpligän regionlar (Märkiziy Aziyamu istisna ämäs) üçün diniy ekstremizm käskin problema bolup hesaplinidu. Mana moşu barliq tendentsiyalär turaqliqni saqlap qelişniŋ muhim ekänligini yänä bir qetim kšrsätmäktä.
Duniya bir yärdä tohtap turmaydu – ohşaşliqni vä birlikni saqlaş turaqliq pidakarliq ämgäk, häqiqiy işni täläp qilidu. Şuŋlaşqimu millätlärara munasivätlärniŋ hazirqi tendentsiyalirini tählil qiliş, täräqqiyat stsenariylirini tähmin qiliş vä mümkin bolidiğan tavakälçiliklärni eniqlaş qazaqstanliq ekspertlar üçün nahayiti muhimdur.
“Җämiyätlik pikir” ilmiy tätqiqat institutiniŋ mudiri, QHA İlmiy-ekspertliq keŋişiniŋ äzasi Botakšz Raqışeva šz sšzidä “Türkbarometr” sotsiologiyalik tätqiqat nätiҗilirigä tohtaldi.
Häliqara türk akademiyasiniŋ moşu layihisi 2017-jili qolğa elinip, türkiy tilliq mämlikätlär – Qazaqstan, Qirğizstan, Özbäkstan, Türkiya, Türkmänstan vä Äzärbäyҗan paytähtliridä ämälgä aşuruldi. “Türkbarometr” Evropa ittipaqi 1974-jildin tartip ämälgä aşuruvatqan “Evrobarometr”, “Latinobarometr” vä “Evraziya monitori” ohşaş layihilär bilän birqatarda turidu. Mundaq barometrlar u yaki bu mämlikättä yüz berivatqan җäriyanlarni selişturup, tählil qiliş imkaniyitini beridu.
Botakšz Raqışevaniŋ sšziçä, respondentlardin türk duniyasidiki äŋ ataqliq şähsni atap beriş iltimas qilinğan.
– Bu oçuq soal, adämlär šzliri familiyalärni atidi. Һärbir respondent, asasän, šz mämlikitiniŋ prezidentini atap kšrsätti, biraq umumän alğanda, altä mämlikätniŋ barliq grajdanliriniŋ җavaplirida ikki isim atap kšrsitildi – bular Mustafa Kemal Atatürk vä Qazaqstan Җumhuriyitiniŋ Prezidenti Nursultan Nazarbaev, – däp hulasilidi ekspert.
Ötkän jilniŋ tätqiqatliriğa muvapiq Nursultan Nazarbaev Türkiyadä җamaätçilik yahşi tonup-bilidiğan Lider atalğan edi.

Bälüşüş

Javap qalduruŋ