Äl hizmitidiki är

0
65 ret oqıldı

Mäşür SASİQOV,
«Uyğur avazi»

Bir šmür qilğan ämgigiŋgä kšpçilikniŋ baha bärginigä nemä yätsun! Qäyärdä jürmä, üzüŋ yoruq, yahşiliğiŋni kšrgänlär hšrmitiŋni qilip, illiq salamlişidu. Ätivalaydu. Һä, seniŋ qoluŋda bar çağlarda šz paydisini kšzläp, seniŋdin näp kütkän, amma mähsitigä yetälmigänlär burulup ketäy däydiyu, yänila hatasini çüşängän älpaz kšrsitidudä, amalsiz külümsiräydu. Bu — hayat qanuni.
Mana moşundaq hayatniŋ härhil kšrünüşlirini beşidin talay štküzgän, kim bilän qandaq munasivät bağlaşni ubdan bilidiğan vä, qaysi käsip egisi boluşidin qät°iy näzär, täläpni däsläp šzidin başlaydiğan şähslärniŋ biri – Rizaydin Äysaev. Bu isimni päqät Yarkänt täväsidila ämäs, bälki Almuta vilayitidä aŋlimiğanlar kamdin-kam bolsa keräk. Çünki u yerim äsirdin oşuğiraq ämgäk paaliyitidä šziniŋ adilliği, barçiğa birdäk muamilä qilişi vä täläpçanliği bilän alahidä uyuşturuş qabiliyiti arqiliq älgä tonuldi. Birävgä yeqinçiliq qilip, yänä birsigä qattiq qolluq bilän müҗäz-hulqini kšrsitip, «neri tur» deyişni äsla bilmidi. Rast, müҗäzi ços. Qoyğan soaliŋğa eniq vä ihçam җavap beridu. Addiy muällimdin mäktäp mudiriğiçä kštirilgän, keŋäş organlirida hizmät qilğan Rizaydin aka Äysaevniŋ «Män undaq qilğan, mundaq qilğan» deyişlärdin jiraq bolğini, älvättä, uniŋ kämtarliğiniŋ ipadisi.
Һazir Rizaydin aka Äysaev Yarkänt şähiridiki Җambul namidiki ottura mäktäpkä rähbärlik qilivatidu. Kamsšzlük sšhbätdişimiz šziniŋ 1948-jili Kšktal yezisida tuğulup, 1966-jili mäktäp-internatni tügätkänligini, andin Almutidiki täntärbiyä institutida tähsil kšrüp, 1988-jili Yeza egiligi institutiniŋ Agronomiya fakul'tetida oquğanliğini qisqiçila eytip štti. Däsläpki iş orni hazir šzi rähbärlik qilivatqan bilim därgahi bolğan ekän. Şuŋlaşqa u yaq bilän uzağiraq moşu mäktäp toğriliq sšzläştuq.
Yoşuridiğini yoqki, Rizaydin aka Äysaev bu yärgä kälgängä qädär, bilim därgahiniŋ ähvali unçivala mahtiğidäk ämäs edi. Һätta ayrim ata-anilar arisida pärzäntlirini başqa mäktäplärgä yštkäp kätkänlärmu bolğan. Bir çağlarda, mäyli muällimlär bolsun yaki ata-anilar bolsun, namini pähirliniş bilän tilğa alidiğan bilim orniniŋ bu eçinişliq ähvali, älvättä, hämmini äpsuslanduratti. Moşundaq eğir päyttä mäktäpkä Rizaydin Äysaev mudir bolup käldi. Bu 2009-jil edi.
Kšpni kšrgän. Bu sahada täҗribisi mol, mäktäpniŋ içki-taşqi işliridin ubdan häviri bar Rizaydin aka az vaqit içidila mäzkür bilim därgahini päqät nahiyädila ämäs, bälki vilayättiki ilğar mäktäplär qatariğa elip çiqidu. Älvättä, buniŋ hämmisi asanla qolğa kälgini yoq. Şiҗaätlik ämgäk, tirişçanliq häm «qol qolni juysa, qol turup üzni juyar» demäkçi, rähbärlik hizmättä jürgän çağlardiki tonuş-bilişlärni işqa seliş, jutdaşliri bilän ata-anilar arisida toğra çüşändürüş işlirini jürgüzüş šz nätiҗisini bärmäy qoymidi. Üç tilda bilim beridiğan mäktäp hazir täväniŋ pähri desäk, härgizmu aşuruvätkänlik bolmaydu. Mäktäp hoylisi bezälländürülüp, uniŋ maddiy-tehnikiliq bazisi mustähkämlinip, oqutuş sistemisi elektronluq usulğa kšçtidä, mäktäp barliq zamaniviy äsvap-üskünilär bilän täminländi. Bügünki kündä uniŋ šzgä mäktäplärgä ülgä-ibrät bolidiğan täräpliri nurğun. Bu bolsimu, yaş ävlatniŋ süpätlik vä zamanğa yarişa usullar bilän bilim elişiğa yaritilğan, yäni başqilar päqät arman qilidiğan imkaniyätlärdur. Tädbirçan mudirniŋ muällimgä qoyidiğan asasiy täläpliriniŋ biri, oquğuçi barliq җähättin uniŋdin üginişi häm ülgä elişi lazim. Başqisini eytmiğanniŋ šzidä, muällimniŋ kündilik kiyinişiniŋ šzila şagirtlirida täsirat qaldurişi şärt. Mudir mehnitiniŋ mevisi şuki, mäktäp oquğuçiliri dayim җumhuriyätlik, vilayätlik vä nahiyälik musabiqilärdä aldinqi orunlardin kšrünüp, 2017 – 2018-oquş jilida 9 oquğuçi Altun bälgü, 8 oquğuçi ülgilik şahadätnamä egisi ataldi.
Ändi Rizaydin Äysaevniŋ ämgäk paaliyitigä bir qur näzär taşlisaq, 1972-73-jilliri H.Һämraev namidiki mäktäptä ämgäk qilidu. 1978-jili Panfilov nahiyälik tän-tärbiyä vä sport bšlüminiŋ başliği bolup saylinip, 1983-jilğiçä şu yärdä hizmät qildi. 1983-jili Yarkänt şähärlik 6-käspiy-tehnikiliq uçiliöesiğa mudir bolup käldidä, oquş ornini 460 orunluq yeŋi benağa aylandurup, u yärdä bilim elivatqan studentlar üçün 300 orunluq ikki yataqhana vä pedagoglar kollektiviğa 24 pätirlik šy saldurdi. Älvättä, bu käspiy quruluşçilar bilän yenik sanaät sahasiniŋ mutähässislirini täyyarlaydiğan mähsus oquş orni üçün muhim yeŋiliq edi. Öz işiniŋ mahiri, täşäbbuskarliq qabiliyiti härqaçan alğa yetäkläydiğan Rizaydin Äysaevniŋ bu bilim därgahiniŋ šsüp-yetilişigä qoşqan hässisi bekarğa kätmidi. Bu yärdiki oquş-tärbiyä işliri birdinla juquri baldaqlarğa kštirilip, uçiliöe «Käspiy bilim beriş sahasiniŋ älaçisi» namiğa sazavär boldi.
1991-jili Rizaydin Äysaev häliq deputatliri Yarkänt şähärlik iҗraiy komitetiniŋ räisi bolup saylinidu. 1994-jildin 2001-jilğiçä şähär mämuriyitiniŋ başliği, andin Yarkänt şähiriniŋ hakimi hizmitigä tayinlinidu. U hakim bolup işligän on jil jil mabaynida şähärlik jutdaşliriniŋ turmuş-ähvalini yahşilaşqa tirişip, däsläpki künlärdin başlapla iҗtimaiy җähättin täminati tšvän aililärniŋ ähvalidin hävär alidu. Bolupmu şu çağlarda pensiya puli bilän ayliq maaşliri vaqtida berilmäyvatqan vä biriniŋ käynidin biri kasatliqqa uçrap yepilivatqan mähkimilärniŋ muhim mäsililirini häl qilişqa bäl bağlap, ähvali naçar aililärgä hamiylarniŋ turaqliq yardäm qilip turuşini qolğa kältüridu. U bu işlar bilänla çäklänmäy, şähärniŋ härtäräplimä täräqqiy qilişiğa, җümlidin yeŋi iş orunliriniŋ eçilişiğa türtkä bolup, häliqniŋ ihtisadiy ähvalini yahşilaş niyitidä tinmay ämgäk qildi. Bolupmu turğunlar bilän däqämdä paraŋlişip, ularğa nemä haҗät, qandaq pikir-täklipliri bar, moşuniŋ hämmisini addiy puhraniŋ šzliridin aŋlap, iş tutuşi, uniŋ amma arisidiki abroy-inavitini tehimu aşurdi. Asasän, Rizaydin aka şähär hakimi hizmitidä jürgän päytlärdä tävädä kiçik vä ottura tiҗarätçilikni käŋ qanat yayduruş mäsilisigä alahidä kšŋül bšldi. Bu yärdä şundaqla uniŋ bevasitä küç çiqirişi arqiliq 300 orunluq balilar šyi, 68 pätirlik kšp qävätlik turuşluq šy bilän 1176 oquğuçiğa molҗalanğan Bilal Nazim namidiki mäktäpniŋ selinğanliğini alahidä täkitläşkä ärziydu. Uniŋ turuşluq šy programmisiğa alahidä diqqät ağduruşi tüpäyli şähärniŋ şimalida 258 gektar yärdä yeŋi mikrorayonlar bärpa boldi. Buniŋdin taşqiri, şu jilliri qäd kštärgän Uluq Vätän uruşi qährimanliriniŋ alleyasi şähärniŋ sšlitigä sšlät qoşup turidu. Bumu şu Rizaydin akiniŋ täşäbbusi bilän yaş ävlatni vätänpärvärlik rohta tärbiyiläş mähsitidä ämälgä aşurğan işliriniŋ mälum bir qismi, halas. U şähärniŋ taziliğini rätkä kältürüş, yaşlarni sağlam hayat tärizigä başlaş niyitidä pat-pat härhil konkurslar elan qilip, utuqqa yätkänlärni räğbätländürüşnimu bildi. Şunimu alahidä täkitläş lazimki, şu jilliri şähärniŋ tšvän qismidiki qäbirstanliqni avatlaşturuşqa şähär byudjetidin 113 million rubl' bšlünüp, häliqtin 120 rubl' çüşidu. Mana moşu işlarniŋ toluq ämälgä eşişiğa Rizaydin Äysaev bar küç-ğäyritini särip qilip, kšpçilikniŋ kšŋlidin çiqidu. Yarkänt şähiri vilayättiki şähärlär arisida iҗtimaiy-ihtisadiy җähättin juquri basquçlardin kšrünüp, uda üç jil ikkinçi orunni egiläp turdi.
Şähär hakimi süpitidä Rizaydin Äysaevniŋ mädäniy çarä-tädbirlärni uyuşturuş vä hälqimiz içidin çiqqan büyük namayändilärniŋ isimlirini äbädiyläştürüş mähsitidä Yarkänt şähiriniŋ birqatar koçiliriğa ularniŋ namini beriş ohşaş işlarda dayim täşäbbuskar bolğanliğini jutdaşliri helimu mämnuniyät bilän tilğa alidu. Mäsilän, Yarkänt şähiridä Bilal Nazim, Ömär Muhämmädiy, Ähmät Şämiev, Җamalidin Bosaqov, Roşängül İlahunova, Velivay Yoldaşev, N.Golovatsskiy, Sülhi Lutpullin, D.Qonaev, Һezmät Abdullin, T.Tabınbaev vä Mahmut Ğoҗamiyarov namidiki koçilarniŋ moҗutliği hämmimizgä mälum. Moşu hildiki äbädiyläştürüş işlirida Rizaydin Äysaevniŋmu munasip ülüşi bar. Buniŋğa qoşumçä, uniŋ yärlik mädäniyät märkäzliri vä jigitbaşliri bilän birliktä şu jilliri «Uyğur avazi» geziti muştiriliriniŋ sanini şähär boyiçila 1700gä yätküzgänliginimu eytip štmäy mümkin ämäs.
Juqurida qäyt qilğanlirimiz — maqalä qährimaniniŋ älgä näp bärgän işliriniŋ qisqiçä bayani, halas. Älvättä, Rizaydin akiniŋ uzun jilliq äҗri käsipdaşliri häm jutdaşliriniŋ munasip bahasini aldi. Mäsilän, u «Panfilov nahiyäsiniŋ Pähriy grajdini» ataldi, 2013-jili Dšlät rähbiri Nursultan Nazarbaevniŋ Täşäkkürnamisigä, «Örleu» muällimlärniŋ bilimini mukämmälläştürüş» märkizi aktsionerliq җämiyitiniŋ Pähriy yarliğiğa, vilayätlik vä nahiyälik «Nwr Otan» partiyasiniŋ täşäkkürnamisigä, 2014-jili Häliqara reyting ittipaqiniŋ «Gordost' ekonomiki» ordeniğa, 2016-jili «Lider obrazovanie» altun medaliğa, «Beybitşilik älemi» qazaq iҗadiy birläşmisiniŋ «I.Altınsarin» medaliğa, Qazaqstan hälqi Assambleyasiniŋ, Çeçen Җumhuriyitiniŋ Milliy säyasät, taşqi munasivät, mätbuat vä ähbarat ministrliginiŋ täşäkkürnamisigä, 2017-jili «Qwrmetti wstaz» medaliğa, Qazaqstan Җumhuriyitiniŋ Mustäqilligigä – 25 jil» medaliğa vä Qazaqstan hälqi Assambleyasiniŋ җämiyätlik «Birlik» altun medaliğa sazavär boluşi sšzümizniŋ yarqin ispatidur.
Umumän, Rizaydin aka Äysaev qäyärdila işlimisun, zimmisigä jüklängän väzipini juquri җavapkärlik bilän atqurup, häliqniŋ işänçisini aqlap käldi. Juqurida täkitliginimizdäk, uniŋ üzi yoruq. Kimgila bolmisun, qolidin kälgänni ayimidi. Sšhbät davamida u yaqniŋ dostliriniŋ kšpligigimu kšz yätküzduq. Bizniŋ «dost» çüşänçisini qandaq täsävvur qilisiz?» degän soalimizğa mundaq җavap bärdi:
– «Dost» sšziniŋ mäzmun-mahiyiti nahayiti käŋ. Adättä, hizmitiŋ, qoluŋda puluŋ bolsa, dostliriŋmu kšp bolidu. Män buni işäşlik eytalaymän. Keyiniräk hizmättin çüşüp qalsaŋ, seniŋdin hätta salimini tüzük bärmäydiğanlarmu tepilidu. Lekin män buniŋğa unçivala etivar berip kätmäymän. Çünki mundaq adämlär ilgirimu bolğan, hazirmu bar, keläçäktimu bolidiğanliğiğa işänçim kamil. Bu hayat. Meniŋçä bolğanda, uniŋsiz hayatmu qiziq ämäsmekin. Amma härqandaq şaraitta dostluq riştilirini üzmäydiğan adämlärniŋmu barliğini inkar qilmaymän.
Һäqiqätänmu dostmu, düşmänmu härhil bolidu. Lekin Rizaydin akiniŋ düşminigä qariğanda, dostliriniŋ kšp ekänligini bayqaveliş täs ämäs. Çünki u härkim bilän til tepişip, bir šmür häliqniŋ hizmitidä bolğanlardin. Һä, eligä vä hälqigä näp tegidiğan adämlärniŋ niyiti taza, kšŋli aq. Az künlärdin keyin Yarkänt Rizaydin Äysaev şanliq 70 yaşliq tävälludini nişanlimaqçi. Uni çin dilidin täbrikläşni kšŋligä pükkänlär u künni täqäzaliq bilän kütmäktä.

 

Jutdaşlar lävzi
Küläş Aytjanqızı, Sotsialistik Ämgäk qährimani:
— Rizaydin – šziniŋ adämgärçiligi, mädäniyiti, täҗribisi tüpäyli kšpkä tonuldi. Alla taala bärgän müҗäzi uniŋğa asas bolmaqta. Şuŋlaşqa Rizaydinni nahayiti yahşi kšrimän, šzämniŋ qerindişim däp bilimän.
Uniŋ boy-turqi qançä sumbatliq bolsa, bärikät-birligi vä uyuşturuş qabiliyiti tüpäyli rähbärlik qilivatqan bilim därgahimu šzigä ohşaş gšzäl. Mäktäp hoylisi istirahät beğini äslitidu. Bu — Җambul namidiki üç tilda bilim beridiğan qutluq därgah. Uni šz işiniŋ mahiri, tädbirçan Rizaydin Äysaevniŋ tehimu egiz pällilärgä elip çiqidiğanliğiğa işänçim kamil.
***
Nağima Nursalıqqızı, Җambul ottura mäktiviniŋ ata-anilar komitetiniŋ räisi:
— Bizniŋ Rizaydin Äysaevqa eytar minnätdarliğimiz çäksiz. U uzun jillar mabaynida mäktivimizdä tinimsiz ämgäk qilip, moşu yolda kšpligän çoqqilardin kšründi. İşbilärmänligi vä qabiliyätlik rähbär süpitidä yarqin başlanmilarniŋ täşäbbuskari bolğanliğini biz dayim šzimizgä ülgä tutimiz.
***
Aleksandr Resnyanskiy, Җambul namidiki ottura mäktäpniŋ vasiyliq keŋişiniŋ äzasi:
— Rizaydin Seyit oğli Җambul namidiki ottura mäktiviniŋ kollektivini başquruş җäriyanida uniŋ hämmä җähättin täl-tšküz boluşiğa, yäni territoriyasiniŋ bezälländürülüşigä, maddiy-tehnikiliq bazisiniŋ mustähkämlinişigä salmaqliq hässä qoşti. Mäsilän, hazir informatika, biologiya, fizika vä himiya pänliri boyiçä mul'timediyalik kabinetlar işlävatidu. Şundaqla mäktäp İnternetqa qoşulğan bolup, oquğuçilarniŋ yeŋiçä elektronluq oqutuş sistemisida bilim elişiğa barliq şaraitlar yaritilğan.
Bügünki kündä mäktäptä 1766 oquğuçi bar. Ändi ularğa bilim berivatqan muällimlär kollektivi härqandaq mäsililärni häl qilişqa qadir. Bu bolsimu, yänila şu Rizaydin Äysaevniŋ äҗri tüpäyli atquruluvatqan işlar desäk, härgiz aşuruvätkänlik ämäs.

Bälüşüş

Javap qalduruŋ