Türkiy häliqlärdiki milliy rohniŋ asasliri asasliri

0
129 ret oqıldı

Yüsüpҗan YaSİN
Milliy roh yaki uniŋ ämäliy hayattiki ipadisi bolğan millätpärvärlik yaki millätçilik – bir kişiniŋ šz millitigä şu millätniŋ tarihini häm tarihta yaratqan maddiy vä mäniviy җähättiki qimmät šlçämlirini himayä qilğan halda, hšrmät, işänçä, sadäqät, mäs°uliyät, nazarät vä pidakarliq tuyğusi bilän bağlinişi, şundaqla millätni yüksäldürüş üstidä izdiniş vä küç çiqiriş rohidur.
Türkiy millätlärdä, җümlidin uyğurlarda islamiyättin burun vä islamiyätniŋ däsläpki mäzgilliridä milliy roh küçlük türdä gävdilinip, millät äzaliriniŋ ortaq şiariğa vä härikät šlçimigä aylanğan. Bu hil mädäniy halät uyğur mädäniyitigä mänsüp härqandaq bir mäniviy vä maddiy bälgülärdä toluq äkis ätkän. Bolupmu Batur Täŋriqut, Çiçi, Atilla, Türkşad, Tunyuquq, Bilgä Qağan, Bügü vä Alp Arslanniŋ mäşhur nutuqliri milliy rohniŋ yüksäk ülgisini gävdiländürüştäk harakteri bilän türkiy millätlärniŋ säyasiy hayatini küçlük asaslar bilän täminligän. Täŋrini «Türk täŋrisi», däp ataş arqiliq «Milliy täŋri» çüşänçisini yaratqan kšktürklär bolsa šziniŋ säyasiy, härbiy vä mädäniyät җähättiki birqatar utuqliri bilän milliy rohtin tarih yaritişniŋ umumiy halitini namayän qilip, insaniyätniŋ säyasiy ideologiyasigä yeŋi roh vä yeŋi mäzmun qoşqan. Başqa millät muälliplirimu türkiy millätlärniŋ alahidiligini milliy rohqa bağlap çüşändürgän. Äräplärdin Җahizi, Mäs°udi, Mubaräkşahgüri, Qutäybä ibni Muslim, parslardin Şämsi Qaşani, Һämdulla Kazvini vä Hatiqi qatarliq alimlar vä qomandanlar türkiy millätlärdiki milliy rohniŋ härqandaq bir millät türkümigä selişturğanda, tolimu üstün orunda turidiğanliğini qäyt qilip štkän. Zaman җähättinmu härqandaq bir millätniŋ tarihiğa selişturğanda, äŋ qedimiylikkä egä bu milliy roh tarihimizda “Kšk bšridin” ibarät rämzlik obraz arqiliq bir hil mädäniyät tipini şäkilländürüp, millätniŋ moҗutluq vä täräqqiyatiğa, şundaqla ümüt, ğurur vä şäräp bilän yaşişiğa asas vä kšrsätmä bolup käldi.
«Kšk bšrä» obrizida rämzlik şäkildä äkis ätkän milliy roh aldi bilän türkiy millätlärniŋ uyuşuş-birlik eŋiniŋ küçlüklügidä kšrülgän bu hil roh «hun», «türk», «uyğur», «oğuz» degän millät namliridimu ipadilängän. Bu namlarda umumän uyuşuş-birlik vä uniŋdin hasil bolğan küç-quvät vä säyasiy ihtidar mänasi äkis ätkän «Oğuznamä» dastanidiki Oğuzhanniŋ dadisi vä tağiliriğa qarşi uruş qilğanda, uniŋ ätrapiğa šz ihtiyari bilän toplanğanlarğa «uyğur» degän namniŋ berilgänligi toğrisidiki mälumatlar bizgä uyğurlardiki milliy rohniŋ mänbäsiniŋ bir şähsniŋ yaki bir äsärniŋ vä mälum bir säyasiy gruhniŋ mähsätlik tärğibati nätiҗisidä päyda bolğan bir sün°iy haldiki milliy roh bolmastin, bälki irqiy amildin mänbälängän vä milliy harakterğa aylanğan bir hil psihikiliq bälgü ekänligini çüşändürüp beridu.
Türkiy millätlärdiki uyuşuş-birlik rohi ularda mälum bir säyasiy küçniŋ yetäkçiligidä täşkillik vä tärtiplik yaşaş qarişini yaratqan. Şu säväplik ularniŋ qurğan dšlätliri qandaqtu-bir gruhniŋ qural küçigä tayinip tikligän diktaturisi bolmastin, bälki šz ihtiyari bilän uyuşup, hškümdar bilän birläşkän vä uni qobul qilğan käŋ häliqniŋ ğäyriti vä tšhpisi bilän şäkillängän säyasiy täşkil edi. Türkiy millätlärniŋ ana kitavi hesaplanğan «Orhon abidiliridä” Kšktürk qağanliriniŋ şäriqtä Qidirqan tağliridin, ğäriptä Tšmür qovuqqiçä bolğan җaylarda yaşaydiğan türkiy millätlärni Kšktürk hakimiyiti astiğa märkäzläştürüş üçün küräş qilğanliği täkrar tilğa elinidu.
Uyğurlarniŋ uyuşuş vä uyuşturuş küçi tehimu küçlük boldi. Uyğurlar eğir säyasiy vä başqa hadisilär tüpäylidin qattiq väyran bolğan çağliridimu assimilyatsiya vä yoqilişqa qarap yüzlänmäy, bälki qaytidin baş kštirip, yeŋi hakimiyätlärni bärpa qilişqa tirişqanliği ularniŋ uyuşuş-birlik rohi bilän munasivätlik edi. Һazir uyğurlarniŋ turmuş usulida uyuşuş-birlik, šmlük hämmidin kšpiräk täkitlinidu vä «İnaq bolsa äl, hämmä bolar täl» däp tämsil qilinidu. Şu säväplik miladiyä VIII äsirdin XII äsirgiçä bolğan mäzgildä Ottura Aziyadiki barliq türkiy qäbililär vä iran näsillik bäzi häliqlär uyğurlar ätrapiğa uyuşup, «uyğur» namida atilidiğan halät şäkilländi. Şundaq qilip, «uyğur» degän nam gärçä «türk» degän nam bilän täŋdaş orunda štkän vä uniŋdinmu kšpiräk täsirgä egä bolğan bolsimu, mäşhur buddizm tärҗimani Siŋqu Säli Tutuŋ šz tilini «türk tili» yaki «türk-uyğur tili» däp atiğiniğa ohşaş, uyğurlar yänila šzini aval «türk», andin «uyğur» däp ataşni himayä qildi. Türkiy millätlärniŋ qedimiyda säyasiy vä härbiy җähättin üstünlük qazinişniŋ mänbäsiniŋ ularniŋ uyuşuş-birlik rohida ekänligini yat millätlärmu toluq çüşängän. Şu säväplik yat millätlär türkiy millätlärniŋ küçi vä täsirini çäkläş üçün, hämmidin aval säyasiy yaki härbiy vasitidin bšläk, täşviqat vä başqa çarilär arqiliq ularniŋ uyuşuş-birligini parçilaşni äŋ asasiy vasitä qilip talliğan vä şu arqiliq kšzligän mähsitigä yätkän. Nätiҗidä hunlar dävridin başlap bu millätlärniŋ hayatidiki äŋ eğir tarihiy qismätlär uyuşuş-birlik parçilanğanda yüz berip käldi.
Һunlarniŋ mäşhur dahisi Atilla bir millätniŋ moҗutluği, täräqqiyati vä şan-şäripi üçün uyuşuş-birlikniŋ äŋ muhim amil ekänligini kšrsitip mundaq degän: «Bir hun hämmidin aval sadaqätmän boluşi keräk. Qäbilä, ävlat, tuqqandarçiliqni däp ayrimçiliq qilğan, qäbililärgä ziyanliq härikätlärgä qatnaşqan vä bu härikätlärni täşviq qilğan hun – asiydur… Pütkül hunlarniŋ härikät vä tädbirliridä birlik rohi äŋ muhimdur. Birla parçilansaq, yat dšlätlärgä äsirgä çüşimiz. Pütün hunlar vä bizgä qetilğanlar än°änimizni üginişi keräk. Ägär hun bolmaydekän, undaqlarni җasus däp bilip diqqät qilinsun! Bir äҗdatqa vä bir iriqqa tayanğan millät zäyiptur. Mähsitimizgä qetilmaqçi bolğan barliq yatlarğa quçaq eçiş, ularğa tilimiz vä urpi-aditimizni ügitiş mäҗburiyitimiz bar. Moҗut päriqlirimiz ortaq tirişiş vä ortaq nişanniŋ başquruşida boluşi keräk. Türlük qävimlärdin tärkip tapqan küçlük hälqimizni birpütün hun milliti süpitidä bir yärgä җäm qilğan än°änilirimizni ularğa ügitiş vä tädbiqläş intayin muhimdur. Bolmisa hälqimiz salahiyitini yoqitidu».
“Oğuznamidä” Oğuzhanniŋ oğulliriğa oq bilän yaniŋ birikişini misal kältürüş arqiliq millätniŋ yetäkçiliriniŋ uyuşuş-birlik rohini qoğdaştiki rolini obrazliq şäkildä kšrsätkänligi tilğa elinidu. “Orhon abidiliridä” uyuşuş-birlikniŋ parçilinişi millätkä vä dšlätkä hainliq qiliş däp harakterlinidu. Mahmut Qäşqäriy türklärniŋ säyasiy ihtidaridin sšz açqanda, ularniŋ duniyağa hškümdar boluş üçün yaritilğanliğini tilğa alidu. Yüsüp Has Һaҗip bu ihtidarni türklär arisida Afrasiab dävridin beri davamlişip kelivatqan «milliy qudrät» süpitidä täsvirligän.
Ämäliyattimu Ottura Aziyadä apiridä bolğan vä avuğan türkiy millätlär türlük dävirlärdä bu tupraqtin alqip çiqip, Aziya, Evropa vä Afrikidin ibarät üç qit°ägä käŋiyip, moşu üç qit°ädä yaşiğan millätlärniŋ hayatiğa küçlük täsir kšrsätkän çoŋ bir iriqniŋ vä mädäniyät sistemisiniŋ väkillirigä aylanğan. Şübhisizki, bu halätni ulardiki milliy rohniŋ türtkisidin ayrip qariğili bolmaydu. Bu җäriyanda ular 120gä yeqin säyasiy täşkil (hakimiyät, dšlät, imperiya) qurup, җuğrapiyälik dairä vä säyasiy täsir җähättin tarihtiki härqandaq bir millät türkümidin alqip kätti.
“Oğuznamidä” «Män uyğurlarniŋ haqanimän, män pütün җahanniŋ haqani boluşim keräk, män silärniŋ maŋa boysunuşiŋlarni soraymän» deyilidu. Mälumki, dastan väqiäligi bir millätniŋ sap hayati küçini vä milliy rohiniŋ pütkül täräplirini toluq ipadiläp beridu. Dastanda milliy rohniŋ bälgüsi süpitidä gävdilängän yüksäk dšlätçilik eŋi tarihşunaslar täripidin «türkiy millätliri ğururiniŋ ilahiy yüksäkligi» däp täriplinidiğan “Orhon abidiliridä” «üstimizdiki kšk asman bilän astimizdiki qoŋur yär yaritilğanda, ikkisiniŋ arisida insan balisi yaritiliptu. İnsan balisi üstidä ata bovam Bumin qağan bilän İstämiy qağanlar oltiriptu» degän bayanlar arqiliq iptiharliq bilän tilğa elinğan üstünlük tuyğusi Kšktürk qağanliriniŋ yär yüzidiki insanlarni idarä qiliş ihtidari vä salahiyitini toluq hazirliğan ideal hškümdarlardin ekänligi toğrisidiki çüşänçä bilän birikkän halda otturiğa qoyulğan. Şuniŋ bilän billä bu abidilärdä milliy tarih yeziş, millätkä hitap qiliş vä millät bilän därtlişiş usuli bilän milliy rohniŋ mahiyätlik hususiyätliri kšrsitilgän.
Äzärbäyҗan alimi, tilşunas A.Jafär oğli Qarahaniylar dävridiki alimlar häqqidä tohtilip, «Bular Ottura Aziyaniŋ türlük mädäniyät märkäzliridä hämmidin kšpiräk milliy pälsäpä vä filologiya ohşaş pänlär bilänmu mäşğul bolğandi» däp toğra kšrsätkinidäk, Mahmut Qäşqäriy bilän Yüsüp Has Һaҗipniŋ äsärlirini şu dävirniŋ tarihi vä mädäniyättiki yüzliniş nuqtisidin küzätkändä, küçlük milliy rohniŋ mähsuli, şundaqla milliy rohniŋ ikki hil şäkildä ipadilinişi bolup hesaplinidu. Qarahaniylarniŋ täğdiri bohran vä sirtqi mädäniyätniŋ hiris qilişiğa vä istila qilişiğa duç kälgän mäzgildä otturiğa çiqqan bu ikki äsärdä ikki alim säyasiy vä tilşunasliq nuqtisidin milliy mädäniyätkä küçlük türdä bağliniş yoli bilän «türk üstünlügini” tikläşkä tirişqan. Ular duniyani idarä qiliş hoquqiniŋ Täŋri täripidin päqät türkiy millätlärgä berilgän salahiyät vä hoquq ekänligini kšrsitiş arqiliq, türk rohiniŋ, türk milliy mädäniyitiniŋ qudritini qoğdiğan vä uni küçlük türdä tärğip qilğan. Bu yärdä şunimu tilğa eliş zšrürki, uluq ällama Älişer Navaiyniŋ qimmiti vä şšhritimu uniŋ ädäbiy kamalitidin bäkiräk türkiy tilğa sadiq bolup, uniŋ hškümranliğini tikläş üçün tirişqanliğini kšrsitidu. Äräp muällipi İbni Һassulmu «türklärniŋ äŋ çoŋ harakteri bir millätkä hškümranliq qiliş җähättiki istedatliridur. Ular tuğuluşidinla hškümdar vä qomandan süpitidä buyruq beriş vä millätlärni idarä qiliş üçün yaritilğan», däp kšrsitiş arqiliq türkiy millätlärdiki milliy rohniŋ säyasiy-hoquq sahasidiki äŋ juquri ipadisini kšrsätkän.
Millät äzalirini mutlaq halda hur vä mustäqil yaşaydiğan muhit bilän täminläş, millätniŋ vä dšlätniŋ moҗudiyitini sirtqi ällärniŋ täsiri yaki täsiri astiğa çüşärmäslik türkiy millätlärdiki milliy rohniŋ säyasiy sahadiki yänä bir muhim bälgüsi hesaplinidu. Mälumki, duniyadiki heçbir millät türkiy millätlärdäk hurluqqa mäptunkar bolğan ämäs. Ular šlümni hurluq yolidiki küräşniŋ muhim bir bälgüsi qilğan. Bu toğrisida Märviziy mundaq yazğan: «Türklär hur insanlardin bolup, šzigä šzi ğoҗa. Ular heçbir kişiniŋ yaki millätniŋ šzigä zorluq qilişiğa yol qoymaydu. Bir iş üçün tutuş qilsa, çoqum šziniŋ iradisi boyiçä qilidu».
Türkiy millätlär milliy rohni dšlät säyasitidä tädbiqläşkä hämmidin bäkiräk urunğandi. Bilinginidäk, dšlättä häqiqiy mustäqillik yalğuz idarä qilğuçi gruhniŋ arzusi bilänla ämäs, bälki yänä häliqniŋmu äşu arzu içidä boluşi, yäni istiqlal-mustäqillik çüşänçisiniŋ millätniŋ barliq äzaliriniŋ ortaq arzusiğa aylanğan boluşida ipadilinidu. Mundaq ortaq bir şiar türkiy millätlärniŋ җämiyitidä, dšlitidä nahayiti qedimdin beri här vaqit moҗut bolup kälgän. Türkiy millätlärniŋ kšçüp barğan härqandaq bir yeridä hur-ärkin yaşaşqa vä mustäqil säyasiy täşkil (hanliq, dšlät) bärpa qilişqa tirişişi buni kšrsitip bärginidäk, türlük šlkä vä mämlikätlärdä buniŋğa muvappäq bolğanliğimu ularniŋ istiqlal-mustäqillik çüşänçisidä qät°iy turğanliğiğa dalalät bolidu.
Türkiy millätlärdä sirtqi mädäniyätniŋ bälgülirigä muamilä qilişta vä uni qobul qilişta uniŋ millätniŋ täğdiri vä dšlätniŋ mustäqilligigä bolğan täsiri mäsilisigä qattiq diqqät qilinğan. Bu җähättin kšktürklär insaniyät üçün bir ülgä tikligän. Bolupmu härbiy alim vä säyasätşunas Tunyuquqniŋ budda dinini rät qiliş toğrisidiki bir nutqi bu rohni gävdiländürgän. Tunyuquq kšktürklär bilän Taŋ sulalisiniŋ nopusi, qimmät qarişi, turmuş usuli, yaşaş aditi, küç nisbiti vä säyasiy-diplomatiya җähätlärdiki bir-biri bilän bolğan munasivitini näzärgä elip turup, budda dinini qobul qilip etiqat vä turmuş aditini šzgärtkändä, kšktürklärniŋ häliqara riqabättä utturup qoyupla qalmay, bälki yänä millät vä dšlätniŋmu Taŋ sulalisiniŋ qolida biraqla yoqilidiğanliğini kšrsitiş arqiliq bu dinni Kšktürk җämiyitigä yeqin yolatquzmiğan. Milliy än°änigä bolğan sadaqitini kšktürklär yat tildin heçbir element qobul qilmiğandäk däriҗidä šz tiliğa kšrsätkän sämimiy qizğinliğidimu ipadiligän.
Tarihşunaslarniŋ bayanliriğa qariğanda, miladi 762-jili uyğur hškümdari Bügü qağanniŋ uyğur hanliğiğa täsir kšrsitişkä yüzlängän budda dinini tosaş üçün mani dinini qobul qilişida dšlätniŋ säyasiy moҗutluği üçün sirttin keliş ehtimali bolğan tähditni çäkläş mähsät qilinğan. Gärçä, moşu vaqitta uyğurlar härbiy küç җähättin Taŋ sulalisidin üstün orunda tursimu, lekin nopusi bir million ätrapidiki uyğurlarğa nisbätän eytqanda, 50 milliondin artuq nopusi bar vä šzliri äŋ kšp alaqida bolidiğan Taŋ sulalisi bilän bir hil etiqat çämbiridä yaşaş milliy vä säyasiy moҗutluq üçün häqiqätän hovupluq hadisä hesaplinatti. Şu säväplik, Bügü qağan Mani diniğa kiriş arqiliq millätniŋ täğdirini Taŋ sulalisidin ayrimaqçi bolğan.
Bu yärdä şunimu qoşumçä qiliş keräkki, Tarim vadisida yaşiğan äҗdatlirimiz miladidin burunqi vaqitlardin tartipla Kšktäŋri äqidisigä yandaşturup budda diniğimu etiqat qilip käldi. İdiqut vä Käŋsu hanliği dävrigä kälgändä bu din tehimu etivarğa erişti. İlgiri hškümdarlar täräptin çätkä tepilgän bu dinniŋ ändiliktä qaytidin etivarğa erişişini uyğurlarniŋ şu çağdiki yaşavatqan makani vä häliqara väziyätkä bolğan tonuşi bilän bağlap çüşändürüşkä bolidu. Biri, bu ikki dšlät җuğrapiyälik җaylişiş җähättin buddizm mädäniyiti güllängän tävälärdä quruldi. Şu säväplik çoŋqur yiltiz tartqan buddizm mädäniyitidin hali turuşi yaki uni biraqla ğulitip taşlişi mümkin ämäs edi. Yänä biri, bu çağda Taŋ sulalisi zäyiplişişkä yüzlängän bolup, qaysila җähättin bolmisun uyğurlarğa hovup päyda qilalaydiğan däriҗidä ämäs edi. Taşqi muhitniŋ küçini toğra mšlçärläligän uyğurlar bu vaqitta buddizm mädäniyitiniŋ himayiçiliri süpitidä otturiğa çiqqan.
Uyğurlar buddizm mädäniyitini himayä qilğanda, uni milliy än°änigä boysunduruşqa tirişqan, şu säväplik u «uyğur buddizmi» şäkildä kirgän. A.Jafär oğli uyğurlarniŋ än°änigä bolğan sadaqät rohi toğrisida mundaq degän: «Timuriylär dšlitiniŋ quruluşiğa qädär Ottura Aziya türkiy häliqliri arisida heçqaysisi uyğurlardäk šziniŋ adät vä än°änisini, yäni tarihini sadaqät bilän davamlaşturalmidi. Uyğur yeziğiniŋ uyğurlarniŋ ayiği täkkän härqandaq yärdä qollinişi bu tarihqa bolğan hšrmät vä sadaqätniŋ äŋ çoŋ ipadisidur». A.Jafärniŋ bu sšzidä İdiqut uyğurliri näzärdä tutulğan. Äyni vaqitta Qarahaniylar islam etiqatida bolup, bu täväliktiki uyğurlarniŋ islam mädäniyitigä bolğan bağlinişi milliy roh vä än°änigä bolğan sadaqättin alqip kätkän edi.
Qisqisi, istiqlal-mustäqillik çüşänçisi tarihimizda milliy moҗutluq, täräqqiyat vä şan-şäräp bilän yaşaşniŋ aldinqi şärti qilinğan. Uyğur qatarliq türkiy millätlärdiki Vätän çüşänçisi nahayiti muqäddäs bir uqum bolup, u ailä, mähällä, jutqa bolğan küçlük muhäbbät, sadaqätniŋ yüksäk däriҗidiki bälgüsi süpitidä gävdilängän. Vätängä bağliniş vä uniŋ üçün sadaqät-pidakarliq kšrsitiş “milliy alahidilikkä” aylanğan. Şu tüpäyli, qedimiyda «ülüş» sšzi bilän ipadä qilinğan vä bälgülük çegarisi bolğan bu dšlät ziminiğa qaritilğan vätän, hškümdar ailisiniŋ mülki bolmastin, bälki pütün millätniŋ ortaq zimini, hayatliq, moҗutluq, täräqqiyat tupriği, şundaqla hatirҗämlik vä hoşalliq soruni hesaplinatti. Qutäybä ibni Muslim «Türklär vätinigä nahayiti sadiq bolup, uniŋ üçün җan beridu. Һeçqaçan vätinini untumaydu. Qäyärgä beriştin qät°iy näzär, vätinigä sadiq kelidu. Türklärni başqa millätlärdin üstün qilğan amil – däl moşu hususiyättur. Türklär buni nahayiti yahşi bilidu», däp täripligän. Türkiy millätlärniŋ vätinini qoğdaş yolida pidakarliq kšrsitidiğanliği iran dastanliridimu sšzlinidu. U dastanlarda Tumaris vä Şiraq qährimanliqliri buniŋ misali süpitidä berilgän. Hitay mänbäliridimu buniŋğa ohşaş misallar tilğa elinidu. Һunlarniŋ şäriqtiki hoşnisi tuŋguslar Һun zimininiŋ bir parçisini kesip berişni täläp qilğanda Batur Täŋriqut «Yär-zimin dšlätniŋ huli, nemä däp berivitidekänmiz» degän vä bu ziminni berivetişni täşäbbus qilğan väzirlärniŋ kallisini alğan. Äslidä tuŋguslar bilän inaq hoşnidarçiliqni täşäbbus qilğan Batur Täŋriqut ularniŋ moşu tälivi üçün uruş eçip, ularni mäğlup qilğan. Hän sulalisimu hunlardin bir parçä tağliq yärni soriğanda, Һun täŋriqutniŋ «bu yär märhum atamdin miras qalğan zimin, qoldin berip qoyuş häddim ämäs», degän qattiq etirazidin ibarät bolğan.
Türkiy millätlärniŋ «härbiy millät» (җäŋgivar millät) süpitidä otturiğa çiqişi vä härbiy işlar tehnikisiniŋ yüksilişi ulardiki vätänpärvärlik hissiyati bilän birikkän bir mädäniyät tipi edi. Hitay mänbäliridä hunlar, kšktürklär vä uyğur qatarliq türkiy millätlärniŋ kesäldä šlüşni – nomus, uruşta šlüşni şäräp däp bilidiğanliği täkitlängän. «Orhon abidiliridimu” «insan balisi šlüş üçün tšrälgän» deyilidu. Sasän Çiçän «türklär šydä tuğulup, uruş mäydanida җan beridu» däydu. Uyğurlarda bügüngiçä davamlişip kelivatqan «yetip qalğiçä, etip qal» degän maqal-tämsillär buni oçuq kšrsitip beridu. Ämäliyattimu türkiy millätlärniŋ uruşliri türk alimi İbrahim Kafäs oğli kšrsitip štkinidäk, tinçliq vä sülhini mähsät qilğan bir vasitidin ibarät bolup, uniŋda yänä çoŋ birliktin ibarät pälsäpäviy çüşänçä yetäkçi qilinğan. Şu säväplik tinçliq vä sülhini «äl» däp atiğan türkiy millätlär šzliriniŋ vä šz dšlätliriniŋ bu hil halätni ämäldä kšrsitidiğan küç ekänligigä işängäçkä, millät vä dšlät uquminimu yänä äşu «äl» sšzi bilän ipadä qilğan. Demäk, vätän üçün sadaqät vä pidakarliq bilän yaşiğandila, andin tinç hayatqa, moҗutluq şaraitiğa vä yüksiliş pursitigä erişkili bolidiğanliğini toluq çüşinip yätkän türkiy millätlär “vätän” däp uruş mäydanida җan berişni ideal hayat tipi qilip talliğan vä buniŋdin ğurur, şäräp, bähit tuyğusi his qilğan. Һätta qiz-ayallarmu moşundaq qährimanliq rohta yaşiğan. Şu säväptin uruşta qährimanliq kšrsätkänlärniŋ җämiyättiki orni, nopuzi hämmidin üstün bolğan.
“Orhon abidiliridä” vätänpärvärlik bir hil etiqat şäkildä tilğa elinğan. Bu abidilärdä hunlar dävridin beri türkiy millätlärniŋ dšlätlirigä paytäht bolup kälgän vä äşu orni bilän bu millätlärniŋ säyasiy vä mäniviy iptiharliq bazisiğa aylanğan Ötükängä sadaqät kšrsitiş vätänpärvärlikniŋ muhim šlçämliridin biri qilip kšrsitilgän. Ötükändin jiraqlişiş, vätänni taşlap ketiş dšlät aldida štküzülgän җinayät hesaplinip, täŋriniŋ җazasiğa uçraydiğan çoŋ guna süpitidä qaralğan. Abidilärdä Ötükängä küçlük türdä bağlanğandila millätniŋ ğäm-qayğusiz yaşaydiğanliği, dšlitiniŋmu mäŋgü davamlişidiğanliği etirap qiliniş arqiliq vätänpärvärlikniŋ mahiyätlik bälgüliri otturiğa qoyulğan. Bu çüşänçä «Qutluq tağ dastanida” tehimu quvätlängän. Bu dastanda deyilişiçä, dšlätniŋ saaditi, millätniŋ birligi bir taqqa, tehimu toğrisi bir qiyağa bağliq däp qarilidu. Keyinçä Taŋ sulalisidin alğan bir mälikäniŋ toyluq meli süpitidä bu qiya Taŋ sulalisigä berivetilidu. Taŋ sulalisiniŋ bu qiyani parçilap, Hitayniŋ içkirisigä elip ketişi nätiҗisidä šlüm vä qisçiliq yüz beridu. Ahirida millätniŋ birligi buzulup, šz jutidin kšçüp ketişkä mäҗbur bolidu. Һunlar Alçi teğini Hän sulalisigimu tartquzup qoyğanda päyda bolğan eğir därt-äläm häsrätlik qoşaqqa aylanğan. Bu bayanlarda päqät millätniŋ moҗutluq soruni bolğan vätän tupriğini saqlap-qoğdap turaliğandila andin millätniŋ säyasiy hayati vä güllinişidin sšz açqili bolidiğanliğidin ibarät bir hil säyasiy-hoquq çüşänçisi otturiğa qoyulğan. Umumän, türkiy millätlärdä, җümlidin uyğurlarda vätän çüşänçisi vä muhäbbiti nahayiti üstün bolğan. Ular täşkillik vä qanuniy asasta, ihtiyariy, ärkin, hur vä mustäqil yaşaliğan ziminni vätän däp hesapliğan. Bu şärtlär kšrülmigän yaki uni saqlap qelişqa heçqandaq mümkinçilik qalmiğanda, vätänni tärk etip kšçüp kätkän.
İnsaniyätniŋ bügüngiçä bolğan tarihidin şuni his qilişqa boliduki, härqandaq bir millätniŋ täräqqiy qilişi yaki çekinişi, nam-şšhrät qazinişi yaki untuluşi, umumän, şu millätniŋ milliy rohiğa munasivätlik bolup käldi. Uyğurlarniŋ miladi XII – XIV äsirlärgiçä bolğan tarihida säyasiy-hoquq çüşänçisiniŋ küçiyip, ihtisat vä mädäniyättä täräqqiy qilip, täsiri vä nam-abroyiniŋ Aziyadin alqip, Evropa vä Afrikiğimu tarilişi ularniŋ maddiy vä mäniviy hayatiniŋ härqandaq sahasida milliy rohiniŋ yetäkçi qilğanliğidin bolğan. Uniŋdin keyinki çekiniş vä başqilar täripidin untuluşqa yüzlinişidä nurğun säväplär bolsimu, lekin buniŋ asasliq sävävini bäzi kişilär jar selivatqandäk, qandaqtu «İpäk yoliniŋ” üzülüp, «Deŋiz yoliniŋ” eçilişiğa bağlap qoyuşqa bolmaydu. Buniŋ asasliq sävävini moşu mäzgillärniŋ aldi-käynidiki dävirlärdin başlap uyğurlarniŋ tarihida milliy rohniŋ davamliq täräqqiy qilişiğa tosqun bolidiğan amillarniŋ kšrülüşigä vä küçiyişigä başliğanliğidin izdäşkä bolidu. Bu tosqunluqmu däl sirtqi muhittin qobul qilğan türlük etiqat şäkilliri vä äşu etiqat şäkillirigä ägişip kirip kälgän mädäniyät bälgüliriniŋ etivarğa erişişidin bolğan.
Tarihşunaslarniŋ dälillişiçä, uyğurlarniŋ šz җämiyitiniŋ täräqqiyat ehtiyaҗi yüzisidin Kšktäŋri diniğa yandaşturup, sirttin qobul qilğan mani vä budda dinliri uyğurlar täripidin qançilik däriҗidä milliy harakterğa boysunduruluşidin qät°iy näzär, yänila ularniŋ milliy rohini çäkläp turuş rolini oyniğan. Bu toğrisida “Türk entsiklopediyasiniŋ” «Qarahaniylar» bšlümidä: «Buddizm vä mani dininiŋ milliy harakterğa mas kälmäydiğanliği asanla çüşinişlik boldi. Türklärni yat mädäniyätkä iştärgän, җahangirliq harakterini yoqatqan, hätta härbiy üstünlükkä vä täşäbbuskarliq talantiğa ziyan yätküzgän bu dinlar türk җämiyitidä bohran päyda qiliş, mäniviy qimmätni šzgärtivetiş bilänla çäklängän ämäs. Yänä türk dšlitiniŋ säyasiy alahidiligini väyran qilip, paläç halätkä duçar qilğan», deyilgän. Һäqiqätän İdiqut vä Käŋsu uyğurliriniŋ küçlük säyasiy vä härbiy küç täşkilläp, pütkül uyğurlarni šziniŋ himayisigä alğan bir imperiyagä aylinalmasliği, ahirida šziniŋ mustäqil säyasiy hayatidin ayrilip qelişi bu dinlarniŋ bälgülük däriҗidä çäkläş rolini oyniğanliğidin bolğan. Şundaqtimu bu dävir mädäniyitigä mänsüp faktlar bizgä bu dinlarniŋ çäkläp turuş rolini oyniğan bolsimu, lekin milliy rohni vä tarihni untulduruş däriҗisigä baralmiğanliğini kšrsitip bärmäktä. Şunisi eniqki, budda vä mani dininiŋ bu ikki tarmaqtiki uyğurlarniŋ ädäbiyat, sän°ät, tärҗimiçilik vä memarçiliq tarihida yaratqan paydiliq-iҗabiy täsiriniŋ zorluğini inkar qilğini bolmaydu.
Budda vä mani dinliriğa selişturğanda ğurur, şäräp, üstünlük, häqqaniyät bilän yaşaşniŋ usullirini ügitidiğan, tolimu ämäliyatçil vä «ählaq dini» bolğan islam dini häqiqätän uyğurlarni ählaq, turmuş usuli vä kişilik munasivättä tehimu mukämmälläştürüp, bir millät süpitidä bügünki küngä ulişişidiki bir vasitä vä sirtqi mädäniyätniŋ istilasini çäkläp turuştiki muhim qurallarniŋ biri bolup käldi. Ämäliyattimu Qarahaniylar uyğurlar islam diniğa štkän däsläpki mäzgillärdä, bu yeŋi äqidini milliy rohqa vä milliy mädäniyätkä birläştürüşkä tirişip, maddiy vä mäniviy җähättin “türk islam mädäniyitiniŋ” birmunçä utuqlirini yaratqan. Һätta islam diniğa ägişip kirip kälgän äräp-pars mädäniyitiniŋ başqa bälgülirimu türk milliy mädäniyitiniŋ bir qoşumçisi süpitidä yandaşturulğan.
Mälumki, islam dinida vijdanğa besim yoq bolup, vijdanğa, milliy rohqa, tarihqa vä mädäniyätkä hšrmät kšrsitiş – “Qur°an Kärimniŋ” buyruği edi. Demäk, islam dini äqilniŋ his qilduruşi bilän şäkillängän birlikni tärğip qilatti. Buniŋ millätniŋ uyuşuş rohini küçäytiş vä çoŋ birlikni şäkilländürüş täbiiy edi. İslam muhlisliriniŋ näzäri boyiçä bolğanda pütün insanlar «musulman» vä «kapir» (yat dindikilär) däp ikkila türkümgä yaki ikki millätkä ayrilatti. Şu väҗidin iriq, millät, til, milliy roh vä mädäniyät pärqi qandaq boluşidin qät'iy näzär, islam etiqati bolsila, ularniŋ hämmisi bir ümmät – bir häliq (bir millät) süpitidä qaralğan. İslam etiqatiniŋ sirtidikilär bolsa, äslidä bir millät bolsimu, ğäyri insanlar qarilip çätkä qeqilğan, qirğin qilinğan. Nätiҗidä Qarahaniylar täväsidiki uyğurlar moşundaq çüşänçigä asasän, islamiyätniŋ sirtidiki äҗdatlar vä qerindaşlar bilän bolğan çäk-çegarini eniq ayrip, šziniŋ hayati, rohi vä mädäniyitini qayta tikligäçkä, bu halät täbiiy halda tarih vä mädäniyät asasiniŋ untuluşidäk hadisiniŋ päyda boluşiğa säväp bolup qalğan. Qarahaniylar islam etiqati arqiliq uyğurlarni birlikkä kältürüşni milliy säyasät qilip talliğan bolsimu, lekin uni ämälgä aşuruş җäriyani qanliq küräş vä tarih bilän mädäniyätni biraqla uçirip taşlaş asasida elip berilğaçqa, bu halät İdiqut uyğurliri bilän Qarahaniylar uyğurliriniŋ birligini vuҗutqa çiqarmayla qoymay, bälki ularni bir-birigä räqip qilivätti. Mahmut Qäşqäriyniŋ İdiqut uyğurliridin sšz açqanda, milliy rohniŋ türtkisi bilän, ularni türklärniŋ bir tarmiği vä “mahir märgänlär” däp mahtisa, diniy hissiyat nuqtisidin çiqip, ularni “äşäddiy kapir” däp qarap, Qarahaniylarniŋ qoşunliriniŋ ularniŋ mädäniyitini väyran qilğanliğini mäğrurlinip yazğanliği buniŋğa bir misal bolidu. Demäk, islam dininiŋ uyğurlar arisida tarqilişi “milliy şiarni” yetäkçi qilğan halda, millätni himayä qiliş, tarihni vä mädäniyätni qoğdaş asasida elip berilmidi. Buniŋ bilän millätniŋ parçilinip turuş haliti uzaq davamlişip, uyğurlarniŋ milliy rohiğa däsläpki qädämdä eğir däz kätkän.
Bolupmu Qarahaniylar dävriniŋ ahirqi mäzgilliridin başlap hškümdarlar vä ziyalilar arisida äräp-pars mädäniyitiniŋ täsirini himayä qiliş küçiyip, milliy rohqa bolğan sadaqät barğansiri etivardin qelişqa yüzländi. Türk mädäniyiti säl çağlinip, bu mädäniyätni himayä qilğanlar nadan, җahil, mutässip däp qaraldi. Һätta moşu väҗidin uluq vä şäräplik bir nam bolğan «türk» sšzimu nadan, җahil, qaraqosaq, dšt degän mänadimu istimal qilinidiğan ğäyri ähval otturiğa çiqti. Milliy rohni oyğitidiğan, millätkä yol kšrsitidiğan, millätniŋ yüksilişini mänbä bilän tämin etidiğan ädäbiyatmu tarihimizniŋ utuqliri, äҗdatlirimizniŋ arzuliri, milliy qährimanlirimiz – uluq simalirimiz, millätniŋ asasiy gävdisi bolğan häliqniŋ real haliti vä ümüti äşu häliqqä çüşinişlik türkiy til bilän ipadilinip, roh vä ğururni oyğitip, uniŋğa küç-quvät äta qilip yol kšrsitişniŋ orniğa, äräp-pars ädäbiyatidiki motivlar vä obrazlar («Miŋ bir keçä», Rustäm, Җämşit, Färidun, Siyavuş qatarliq) vä äşu ädäbiyat uslubidiki mavzular sšzlinip, realliqtin bäk jiraqlişip kätti. Yänä kelip bu ädäbiyatlar pars tilida yezilğan. Türkiy tilda yezilğan äsärlärdimu äräp-pars tilidin kirgän sšzlüklär asasiy salmaqni egiläp kälgän bolup, umu җanliq tildin jiraqlişip kätkän. Bu hil ädäbiyattin härgizmu hälqimizgä mäniviy yetäkçilik qilişni kütkili bolmatti. Bartol'dmu bu halätni «Türklärgä-uyğurlarğa islamiyätniŋ vä pars ädäbiyatiniŋ täsiri şu qädär küçlük bolğan ediki, türklär-uyğurlar islamiyättin burunqi tarihini pütünläy untidi», däp sürätläydu. Mädäniyättiki moşu šzgiriş tüpäylidin, milliy rohniŋ yüksäk ipadisi bolğan «Oğuznamä» dastani Qarahaniylar täväsidä yaşiğan uyğurlar içidä ämäs, bälki İdiqut uyğurliri arisida saqlinip qelip qälämgä elindi. Afrasiab Qarahaniylarda Yüsüp Has Һaҗip vä Mahmut Qäşqäriydin keyin päqät untuldi. Tunyuquq vä Bügü qağanğa ait hatirilärmu moşu uyğurlar arisida saqlandi. Budda vä mani dininiŋ çäkläp turuşi bilän šziniŋ säyasiy ihtidarini qoldin berip qoyğiniğa qarimay, milliy rohqa bağlinişini davamlaşturğan mana şu İdiqut uyğurliri Moŋğol imperiyasi vä Tšmüriylär imperiyasi dävriniŋ säyasiy, härbiy ihtisat vä mädäniyät minbiridä juquri orunğa erişip, uyğurlar vä uyğur mädäniyitigä şäräp äta qilalidi. Җümlidin uyğur til yeziğini Aziyadin alqip başqa җaylardimu şšhrät qazanğan häliqara mädäniyätkä aylandurdi. Demäk, Qarahaniylarniŋ ahirqi dävridin başlap, bu dšlät täväsidiki uyğurlarda, miladi XIV äsirdin başlap pütkül uyğurlarda milliy roh millät harakterliq yetäkçi printsip boluştin qelip, päqät kişilärniŋ vujudida yoşurun küç halitidä saqlinişqa yüzlängän bir mäniviy amilğa aylinip qaldi. Şundaqtimu, bu yoşurun küç pat-pat šzini kšrsitip, millätniŋ moҗutluği vä täräqqiyatniŋ äŋ muhim mänbäsi ekänligidin sada berip käldi…
İhçamlap täyyarliğan İsmayilҗan ROZİEV.

İhçamlap täyyarliğan İsmayil ROZİEV.

Bälüşüş

Javap qalduruŋ