«Keläçigimiz – birliktä» aktsiyasi – Yarkänttä

0
181 ret oqıldı

Gšhärbüvi İSMAYİLҖANOVA,
«Uyğur avazi»

Aldi bilän җumhuriyätlik Uyğur etnomädäniyät märkizi räisiniŋ orunbasari, җumhuriyätlik «Uyğur avazi» gezitiniŋ baş muhärriri, Qazaqstan hälqi Assambleyasiniŋ äzasi Erşat Äsmätovni Panfilov nahiyäsiniŋ hakimi Temirlan Bektasov qobul qildi. Nahiyä hakimi muhim ähmiyätkä egä programmilarni ämälgä aşuruşta kšpmillätlik nahiyä hälqiniŋ utuq-muvappäqiyätlärgä qol yätküzüvatqanliği, uniŋda qerindaş uyğur hälqiniŋ tšhpisiniŋ barliğini alahidä tilğa aldi. Şundaqla nahiyädä muştiri toplaş mävsüminiŋ qizğin davamlişivatqanliğini, җümlidin җumhuriyätlik җämiyätlik-säyasiy «Uyğur avazi» gezitiğa muştiri toplaş nahiyä hakimiyiti täripidin qollap-quvätläşkä egä boluvatqanliğini qäyt qildi.
Andin aktsiya nahiyä hakimiyitiniŋ çoŋ mäҗlis zalida davamlaşti.
«Keläçigimiz – birliktä» aktsiyasini Panfilov nahiyäsi hakiminiŋ orunbasari Roza Mağrupova eçip, uniŋ mähsitigä tohtaldi.
Nahiyädä Mäktüpni muhakimä qiliş vä uniŋdiki elimiz Prezidenti Nursultan Nazarbaevniŋ tapşurmilirini ämälgä aşuruş üçün davamliq baş qoşuşlar uyuşturuluvatidu. Җümlidin Qazaqstan Җumhuriyiti Parlamenti Mäҗlisiniŋ deputatliri nahiyämizdä bolup, «Nurlı jol» dšlät programmisi dairisidä elip berilivatqan işlar bilän tonuşup qaytti. Bügünki җumhuriyätlik Uyğur etnomädäniyät märkizi räisiniŋ orunbasari Erşat Mollahun oğli başliğan top äzaliriniŋmu mähsiti Mäktüpni häliqqä tärğibat qiliştin ibarät, – dedi Roza Azamat qizi.
Andin u kšpçilikkä aktsiya äzaliri: «Yarkänt krahmal-şirnä zavodi» җavapkärligi çäklängän yoldaşliği Mudirlar keŋişiniŋ räisi, Almuta vilayätlik mäslihätniŋ deputati Zakirҗan Kuzievni, ҖUEM yenidiki Hanim-qizlar keŋişiniŋ räisi Sänäm Beşirovani, Qazaqstan Musulmanliri diniy başqarmisi Almuta şähärlik Qarilar keŋişiniŋ äzasi, «İhsan» jurnaliniŋ baş muhärriri Adilҗan Һapizovni tonuşturdi.
Däsläp sšzgä çiqqan top rähbiri Erşat Äsmätov mäzkür aktsiyaniŋ Ämgäkçiqazaq, Talğir nahiyäliridä juquri däriҗidä štüp, bügün Uluq İpäk yolidiki tävärrük jut Yarkänt täväsidä davamlişivatqanliğini täkitlidi.
– Dšlät rähbiri Nursultan Nazarbaevniŋ här jili qazaqstanliqlarğa yollavatqan Mäktübi bu paravänligimizniŋ kapaliti, – däp sšzini davam qildi Erşat Mollahun oğli. – Һärbir Mäktüpni bir-birini toluqturidiğan muhim strategiyalik hšҗҗät däp bilimiz. Ularda häliqniŋ turmuş paravänligini aşuruş toğrisida qäyt qilinidu. Qaysila Mäktüpni almayli, uniŋda birlik, dostluq, inaqliq, millätlärara razimänlik uqumlirini uçritimiz. Һäqiqätänmu, elimizdiki 130din oşuq millätniŋ šzara birligi, dostluğiniŋ nätiҗisidila biz utuqlarğa qol yätküzüvatimiz. Qazaq hälqidä «Birlik bar jerde, tirlik bar» degän ibarä bar. Bizniŋ hälqimiz ittipaqliği, birligi, tädbirçanliği, işbilärmänligi, işlämçanliğiniŋ tüpäyli mustäqil Qazaqstanniŋ güllinişigä tšhpisini qoşmaqta. Yarkäntniŋ šzidila işbilärmän jigit-qizlar az ämäs. Mäsilän, bügünki aktsiya iştrakçisi – çoŋ karhaniniŋ rähbiri, «Altın sapa», «Altın jürek» җumhuriyätlik mukapatlarniŋ sahibi Zakirҗan Kuzievni alayli. U nahiyäniŋla ämäs, җumhuriyätniŋ iҗtimaiy-ihtisadiy täräqqiyatiğa tegişlik hässisini qoşmaqta.
Mäktüptä hämmimizni hoşalliqqa bšligän yänä bir närsä – pedagog märtivisini kštiriş. Һäqiqätänmu muällimlärgä härhil kälsä-kälmäs işlar jüklinip, ular qäğäzvazliqqa kšmülüp qalğan edi. Elimiz Prezidenti keläçäk egilirigä puhta bilim berip, ularni vätänpärvärlik rohta tärbiyilävatqan ustazlarniŋ märtivisini kštiriş mäsilisigä kšŋül bšlüvatidu. Äŋ muhimi, başlanğuç härbiy täyyarliq pänini qayta җanlanduruşni tapşurdi. Buniŋdin 20 – 30 jil ilgiri bu pän mäktäp programmisida bar edi. Bu pänni päqät oğul balilarla ämäs, hätta qizlarmu sšyüp oqatti. Normativlarni tapşuruş üçün җiddiy täyyarlinattuq. Nätiҗidä moşu pänni oquğan härbir oğul bala u ikkijilliq Vätän aldidiki borçini štäşkä täyyar edi. Һazirçu? Nursultan Nazarbaev moşu boşluqni tolturuş väzipisinimu atap štti.
Prezident kelär jilni «Yaşlar jili» däp elan qilip, yaşlarğimu çoŋ ümüt vä işänçä aşmaqta. Millät Lideri Qazaqstanni täräqqiy ätkän 30 älniŋ qatariğa kirişi üçün barliq şarait-imkaniyätlärni yaritivatidu. Elimizdiki millätlärara birlikni saqlap, 130din oşuq millätniŋ dostluğini tehimu mustähkämläşkä kšŋül bšlünüvatqanliğini täkitläştin zerikmäymiz. Җümlidin bizniŋ uyğur hälqidä duniyada täŋdişi yoq teatrimiz bar, u akademiyalik märtivigä egä boldi. Gezit, jurnallar yoruq kšrüvatidu. Uyğur tilida mäktäplirimiz moҗut. Biz mana moşu imkaniyätlärdin toğra paydilinip, teatr qoyulumlirini tamaşä qilip, balilirimizni ana tilimizdiki mäktäplärdä oqutup, uyğur tilida çiqivatqan birdin-bir räsmiy «Uyğur avazi» gezitiğa muştiri boluşimiz keräk.
– Prezidentniŋ härbir Mäktübidä eytqanliri nahiyädä päydin-päy ämälgä eşivatidu, – däp sšzini başlidi novättiki natiq Zakirҗan Kuziev. – Yeqinda vilayät märkizigä kälgän Prem'er-ministr B.Sağıntaevniŋ aldida hesavat bilän sšzgä çiqip, bu häqqidä täpsiliy bayan qildim.
Biz, “Yarkänt krahmal-şirnä zavodiniŋ” kollektivi, Prezidentniŋ Mäktübini muhakimä qilduq. Uniŋda işçilarniŋ maaşini kštiriş boyiçä kšpçilikniŋ pikirliri tiŋşaldi. 1-dekabr'din başlap äŋ tšvänki maaş 80 miŋ täŋgä (štkän jillarda 68 miŋ täŋgä bolğan), ottura maaşni 80 miŋdin 128 miŋ täŋgigä kštirişni kšzdä tutuvatimiz. Uniŋdin başqa zavod yenida 1600 kvadrat metr yärdä oqutuş märkizini selip, uniŋda yaşlarni oqutup, zavodqa mutähässislärni täyyarlaşni mähsät qilivatimiz. Oqutuş märkiziniŋ quruluş işlirini bir yerim ayniŋ içidä ayaqlaşturimiz, degän oyimiz bar. Bügünki kündä bizdä ikki zavodta 1260 adäm işlävatidu. Zavod Panfilov nahiyäsidä yetiştürülüvatqan kšmüqonaqniŋ 80 payizini qobul qiliş quvitigä egä. Kšmüqonaqtin 29 türlük mähsulat işläp çiqirivatimiz. 65 payiz mähsulat eksportqa çiqirilidu. Zavod toluq avtomatlaşturulğan. Demäk, bizniŋ märkäzdä bilim alidiğan balilar 100 payiz iş bilän täminlinidu.
Ändi ikkinçi mäsiligä kelidiğan bolsaq, «Uyğur avazi» – hälqimizniŋ avazi, uniŋğa uyğur turup biz yezilmisaq, kim yezilidu? Şuniŋ üçün män Yarkänt täväsidä muştirilarniŋ sanini kšpäytişkä küç salayli demäkçimän.
Almuta şähärlik Qarilar keŋişiniŋ äzasi Adilҗan Һapizov yaşlirimizni diniy savatliq, ädäp-ählaqliq boluşqa çaqirip, Qur°an Kärim süriliridin näqillärni kältürdi. Andin bevasitä šzi rähbärlik qilivatqan «İhsan» jurnaliniŋ paaliyitigä tohtaldi. Uçrişiş qatnaşçilirini elimizdä ana tilimizda çiqivatqan «Uyğur avazi» vä «İhsan» jurnaliğa muştiri boluşqa dävät qildi.
Novättiki natiq – Panfilov nahiyälik Uyğur mädäniyät märkiziniŋ räisi Dilşat Nasirovmu šz pikir-täkliplirini izhar qilip, kšpçilikni “Uyğur avazi” geziti muştiriliriniŋ sanini kšpäytişkä çaqirdi.
Bilal Nazim namidiki uyğur ottura mäktiviniŋ mudiri Şerinay Һasanova, Mäktüptiki muällim märtivisini kštiriş vä başqimu bilim beriş sahasiğa munasivätlik eytilğan mäsililär boyiçä šz pikir-täklipliri bilän bšlüşti.
– Bilal Nazim namidiki mäktäp – nahiyädiki äŋ çoŋ bilim därgahliriniŋ biri. Miŋdin oşuq oquğuçiğa yüzdin oşuq ustaz bilim vä tärbiyä berivatidu. Biz, muällimlär bilän oquğuçilar, muştiri toplaş işliri başlanğanda heçkimdin buyruq kütmäyla 350 – 400 danä «Uyğur avazi» gezitiğa yezilimiz. Keläçäktimu şundaq bolidu.
Uçrişişni Roza Azamat qizi hulasiläp, nahiyä rähbärligi namidin aktsiya iştrakçiliriğa minnätdarliğini izhar qildi.
Panfilov nahiyäsi.

Bälüşüş

Javap qalduruŋ