Turizm sahasiğa alahidä ähmiyät berildi

0
272 ret oqıldı

Dšlät rähbiri Nursultan Nazarbaev bilän Rossiya Prezidenti Vladimir Putin Petropavlda bolup štkän XV Regionlarara hämkarliq forumiğa qatnaşti.
Forum başliniş aldida bolup štkän uçrişişta Prezidentlar šzara hämkarliqni täräqqiy ätküzüşkä munasivätlik, җümlidin behätärlikni täminläş sahasidiki mäsililärni muhakimä qildi. Bu yosunda Nursultan Nazarbaev Astanada bolup štkän KBŞT Kollektivliq behätärlik keŋişi sessiyasiniŋ ünümlük bolğanliğini täkitlidi.
Qazaqstan Prezidenti uniŋdin taşqiri mädäniy vä ihtisadiy šzara härikät dairisidä turistik sahadiki hämkarliqniŋ muhim ekänligini täkitlidi. Eytmaqçi, Bayqoŋur kosmos kompleksi ziyarät qiliş üçün ähmiyätlik ob°ektlarniŋ birigä aylinişi mümkin. Uçrişişta uni täräqqiy ätküzüş toğriliqmu sšz boldi.
Dšlät rähbärliri Petropavlniŋ Tennis märkizidä uyuşturulğan Qazaqstan-Rossiya kšrgäzmisini ziyarät qiliş vaqtida turistik sahaniŋ başqa ob°ektliri bilän tonuşti. Eytmaqçi, moşu yärdä Vladimir Putinğa yamşa bilän zenätlängän qamça soğa qilindi.
Prezidentlar Yamal-Nenets avtonom okrugi turğunliriniŋ turmuş tärizi äkis ättürülgän kigiz šyni kšzdin käçürdi.
İhtisadiy šzara munasivätlärgä kälsäk, Nursultan Nazarbaevniŋ täkitlişiçä, moşu jilniŋ säkkiz eyida ikki mämlikät otturisidiki tovar aylinimi 11 milliard dollardin eşip kätti. Mustäqillik jillirida Rossiyaniŋ Qazaqstanğa särip qilğan uttur investitsiyasi 14 milliard, Qazaqstanniŋ Rossiyagä särip qilğan investitsiyasi 4 milliard dollarğa yeqin mäbläğni täşkil qildi.
– Biz bahasi on milliard dollarliq birqatar birläşkän layihilärni ämälgä aşurduq. Umumiy bahasi 6 milliard dollar bolğan yänä 57 layihä ämälgä aşuruluvatidu. Agrar-sanaät kompleksida bahasi 500 million dollardin oşuq layihilär orunlinivatidu. Himiya sanaitidä “Evrohim” kompaniyasi bahasi 1 milliard dollar bolğan mineral oğutlar zavodini selivatidu. Tšmür yol transporti sahasida Birläşkän transport- logistikiliq kompaniya utuqluq işlävatidu. Tranzit qatnaşlirini hesapqa almiğanda, mämlikätlirimiz otturisida 57 tšmür yol qatnişi işlävatidu.
İkki mämlikät otturisida här häptidä 38 yšniliş boyiçä 210 aviareys ämälgä aşurulidu. Keyinki jillarda ularniŋ sani 27 yšnilişkä kšpäydi. Bilim beriş sahasida Qazaqstanniŋ 66 aliy oquş orni Rossiyaniŋ 93 aliy oquş orni bilän qoyuq šzara härikättä, – däp täkitlidi Dšlät rähbiri.
Nursultan Nazarbaev alämşumul ihtisatta turizmniŋ muhim ähmiyätkä egä ekänligini täkitläp, ikki mämlikätniŋ turistik iqtidarini nätiҗidarliq paydilinişniŋ vä uni tehimu täräqqiy ätküzüş üçün sistemiliq çarilärni kšrüşniŋ muhim ekänligini atap kšrsätti.
– Turizm çoŋ payda kältürüp, dšlätlärara sodini җanlanduridu vä buniŋ üçün barliq moҗut imkaniyätlärni paydiliniş zšrür, – däp täkitlidi Dšlät rähbiri.
Qazaqstan Prezidenti şundaqla Qazaqstan Җumhuriyitidä turizmni täräqqiy ätküzüş boyiçä bäş jilliq dšlät programmisiniŋ täyyarlinivatqanliğini, uniŋ turistlar eqimini kšpäytişkä vä 60 miŋdin oşuq iş ornini vuҗutqa kältürüşkä qaritilğanliğini täkitlidi.
– Һäm Rossiyadä, häm Qazaqstanda däm alğaç, kšzdin käçüridiğan җaylar nurğun. Mäsilän, rossiyaliklär, bolupmu mämlikätniŋ Ğärbiy Sibir' qismidikilär, yazda Burabayğa, Balqaş vä Alakšl kšllirigä, qişta Almutidiki Çimbulaq tağ-çaŋğu kurortiğa vä başqa җaylarğa kelip däm alidu, – dedi Nursultan Nazarbaev.
Dšlät rähbiri şundaqla ikkitäräplimä turizmni täräqqiy ätküzüş sahasidiki birqatar mäsililärni atap kšrsätti, ularni häl qiliş vakalätlik organlarniŋ qatnişişini täläp qilidu. Turistlarniŋ qolayliq štüşi, turistik vä transport-logistikiliq infraqurulumni mukämmälläştürüş, birlişip küç çiqirip, Kaspiyda turizmni täräqqiy ätküzüş, kosmos turizminiŋ tiklinişigä yardäm qiliş äynä şundaq mäsililärdur.
Vladimir Putinmu turizmniŋ ikki mämlikät ihtisadini täräqqiy ätküzüş üçün muhim imkaniyät ekänligini täkitlidi. Uniŋ sšziçä, hazir Qazaqstan Җumhuriyiti Rossiyaniŋ MDҺdiki soda-ihtisadiy şerikliri arisida Belarus'tin keyin ikkinçi orunni egiläydu. Eytmaqçi, Qazaqstan birinçi orunni egiläş üçün barliq imkaniyätlärgä egä.
Moşu sahadiki iqtidar häqiqätänmu çoŋ. Buni Qazaqstan Җumhuriyitiniŋ mädäniyät vä sport ministri Arıstanbek Muhamediulı kšrsätkän rolik kšrsitidu. Uniŋ sšziçä, Rossiyagä üç million Qazaqstan turisti berip, Rossiyadin Qazaqstanğa tšrt million turist kelivatidu. Şuniŋ bilän bir vaqitta qazaqstanliq turistlarniŋ 33 payiziniŋ, rossiyalik turistlarniŋ 25 payiziniŋ jiraq çät älgä çiqivatqanliği bayqalmaqta. Bu nahayiti nurğun maliyäviy çiqim! Mäsilän, päqät biyilla Qazaqstan turistliri Türkiya ihtisadiğa bir milliard dollardin oşuq ahça quydi. Şuŋlaşqimu mämlikätlirimiz içki eqimni kšpäytişi vä ammiviy häliqara turistni җälip qilişi keräk.
Duniyada täläp qilinivatqan ekologiyalik, davalaş-sağlaşlaşturuş, meditsiniliq, sport, mädäniy vä iş babidiki turizm bizniŋ käŋliklirimiz üçün ammibap boluşi mümkin.
– Rossiya vä Qazaqstan boyiçä statistika mämlikätlirimizniŋ qançilik bay bolsa, istimal täläpliriniŋ nurğun qisminiŋ turistik hizmätlärgä bolidiğanliğini kšrsätmäktä, – däp hesaplaydu Rossiya ihtisadiy täräqqiyat ministri Maksim Oreşkin.
Umumän, Rossiya İhtisadiy täräqqiyat ministrliginiŋ bahalişiçä, 20 jildin keyin turizmniŋ alämşumul içki umumiy mähsulat qurulumidiki roli pütkül mähsulat işläş sanaitigä qariğanda, juquri bolidu.
Regionlarğa kälsäk, Şimaliy Qazaqstan vilayitiniŋ hakimi Qumar Aqsaqalovniŋ sšziçä, ularniŋ territoriyasidä mämlikät Prezidentiniŋ tapşurmisiğa benaän İmantau-Şalqar kurort zonisini täräqqiy ätküzüş boyiçä kompleksliq plan vuҗutqa kältürülüvatidu.
Region märvayiti bolğan moşu kurort zonisi Turistifikatsiya häritisiniŋ 10 ävzällik layihisigä qoşuldi. Şimaliy Qazaqstan vilayitidä kiçik tiҗarät dšlät täripidin qollap-quvätlinip, u turistlar üçün infraqurulumni täminlimäktä. 150 kilometr avtomobil' yoli җšndilip, bu häm paytähttin, häm Rossiyadin bolğan yol vaqtini helä qisqartti.
Rossiya Federatsiyasi Astrahan' vilayiti gubernatoriniŋ väzipisini orunliğuçi Sergey Morozov šz sšzidä Kaspiyda turizmni täräqqiy ätküzüş imkaniyätlirigä tohtaldi. Uniŋ sšziçä, qazaqstanliqlar bilän rossiyaliklär deŋiz säyahätlirigä çiqalaydu. Astrahan'diki “Lotos” kemä yasaş zavodida 300 yoluvçiğa molҗalanğan deŋiz layneri yasilivatidu. İstiqbalda bu Astrahan' vä Aqtav deŋiz portlirini bağlaşturuş imkaniyitini beridu.
Sergey Morozov şundaqla mämlikätlirimizni umumiy mädäniy-tarihiy mirasniŋ birläştürüvatqanliğini täkitlidi. Mäsilän, Astrahan'diki Qurmanğazı mäqbärisini vä Mädäniyät märkizini här jili miŋliğan qazaqstanliq turist ziyarät qilidu.
Ekologiyalik taza mähsulat mavzusini kštärgän Rossiya Federatsiyasi Altay Җumhuriyitiniŋ rähbiri Aleksandr Berdnikovniŋ dokladi alahidä qiziqiş hasil qildi.
– Duniyadiki barliq türkiylär bizniŋ regionni šzliriniŋ vätini, muqäddäs altun bšşügi däp hesaplaydu, näq moşu yärdä birinçi Türk haqanliği qurulğan, – däp äslitip štti u.
Aleksandr Berdnikov şundaqla ikki dšlät territoriyasi boyiçä çegarilarara turistik marşrutlirini täräqqiy ätküzüşniŋ zšrür ekänligi toğriliq pikirni otturiğa qoydi. Tšrt dšlät – Rossiya, Qazaqstan, Moŋğolstan vä Hitay territoriyaliri üçün äynä şundaq “Altayniŋ altun çämbiri” turistik layihisi işlinip çiqti. Natiq şundaqla Qazaqstan investorlirini, bolupmu sağlaşlaşturuş turizmi sahasidiki layihilärni ämälgä aşuruş boyiçä hämkarliqqa çaqirdi.
– Siz šz dokladiŋiz bilän jiğilğanlarniŋ hämmisiniŋ içigä ot qoyuvättiŋiz, – däp täşäkkür eytti Nursultan Nazarbaev dokladçiğa. – Ägär bizniŋ adämlär mäҗlis davamida eytilğan hämmä närsini häqiqätänmu šz kšzi bilän kšrsä, “җahanniŋ tšrigä” däm elişqa berişniŋ haҗiti yoq, däp oylaymän.
– Duniyada heç yärdä Qazaqstan vä Rossiyagä ohşaş täbiiy hilmu-hilliq yoq, – däp qollap-quvätlidi Nursultan Nazarbaevni Vladimir Putin. – Pütkül duniyada ekologiyalik turizmğa bolğan qiziqiş šsüvatidu. Adämlär nadir, taza yärlärgä intilmaqta. Bu җähättin biz, rossiyaliklär vä qazaqstanliqlar – säyyaridiki äŋ bay adämlär. Moşuniŋdin paydiliniş üçün päqät aktiv işläş, mämlikätlirimizni tärğip qiliş keräk.
Nursultan Nazarbaev forum yäkünini çiqirip, Rossiya Federatsiyasiniŋ Prezidentiğa mämlikätlär hškümätlirigä turistlar eqimini kšpäytiş mähsitidä ikki mämlikät regionlirini bağlaşturidiğan avtomobil', tšmür yol vä aviatsiya qatnişini täräqqiy ätküzüş boyiçä birläşkän iş-härikät planini işläp çiqişni tapşuruş täklivini bärdi.
Forum yäküni boyiçä Dšlät rähbärliri Qazaqstan vä Rossiyaniŋ Çegara regionlirida turizmni täräqqiy ätküzüş boyiçä birläşkän iş-härikät planini, dšlät organliri bilän biznesmenlar bolsa, hämkarliq toğriliq birqatar memorandum vä şärtnamilarni imzalidi. Täräplär ikki mämlikätniŋ çegara rayonlirida 100din oşuq turistik marşrutni birlişip işläp çiqişqa kelişti.
Uniŋdin taşqiri Qazaqstan Prem'er-ministriniŋ birinçi orunbasari Asqar Mamin vä Rossiya Federatsiyasi ihtisadiy täräqqiyat ministri Maksim Oreşkin 2018 – 2023-jillarğa bälgülängän Qazaqstan vä Rossiya Federatsiyasi hškümätliri otturisidiki Regionlarara häm çegara yenidiki hämkarliq programmisini ämälgä aşuruş boyiçä Çarä-tädbirlär planini vä İstiqballiq regionluq täşäbbuslar tizimini imzalidi.
Şundaqla turizm sahasidiki šzara çüşänçä vä hämkarliqqa, Bayqoŋur kompleksini iҗarigä elişqa, Rossiya Federatsiyasi vä Qazaqstanniŋ çegara yenidiki territoriyalär turğunliriniŋ Rossiya-Qazaqstan dšlät çegarisidin štüşigä munasivätlik hšҗҗätlärmu imzalandi.
Novättiki Qazaqstan vä Rossiya regionlarara hämkarliq forumi 2019-jili Omskta štküzülidu.
Forum ayaqlaşqandin keyin Prezidentlar yeqinda Petropavlda eçilğan Mäktäp oquğuçiliri sariyiniŋ oquş kabinetliri vä laboratoriyalirini kšzdin käçürdi.
Uniŋdin taşqiri forum başlanğiçä Qazaqstan Prezidenti tšmür yol avtomatikisi, telemehanika, alaqä, behätärlik sistemiliri vasitilirini vä neft'-gaz kompleksiniŋ karhaniliri üçün җabduqlarni işläpçiqirişqa ihtisaslaşturulğan S.Kirov namidiki Petropavl zavodini ziyarät qildi.
Vilayät aktivi bilän keŋäşmä štküzülüp, uniŋda Qumar Aqsaqalov regionniŋ 2018-jilniŋ 9 eyidiki iҗtimaiy-ihtisadiy täräqqiyatiniŋ asasiy yäkünliri toğriliq doklad qildi.

Bälüşüş

Javap qalduruŋ