Alämşumul mänpiyätlär klubi

0
248 ret oqıldı

Yeqinda Astana klubiniŋ VI mäҗlisi bolup štti.
Dšlät rähbiri Nursultan Nazarbaev uniŋ umumiy sessiyasidä sšzgä çiqip, alämşumul sinaqlarni yoqitiş yollirini izdäş җäriyanida Astana klubiniŋ alahidä ähmiyätkä vä aktualliqqa egä ekänligini täkitlidi.
Prezident çoŋ dšlätlär otturisidiki qarimu-qarşiliqniŋ šsüp, uniŋ turaqsizliqni küçäytivatqanliğini täkitlidi vä yeŋi realliqniŋ asasiy tavakälçiliklirigä tohtaldi.
Җümlidin Prezident Rossiya, AQŞ vä Hitay otturisida geosäyasiy riqabätçilikniŋ šsüvatqanliğini täkitlidi. Moşu strategiyalik üçbuluŋluqta härdayim muräkkäp päytlär bolğan. Amma keyinki jillarda ularni başquruş däriҗisi tšvänlimäktä. Şundaq qilip, çoŋ toqqunuşlarğa aylinişi mümkin bolğan maҗralarniŋ päyda boluş hovupi hässiläp kšpäymäktä.
– Qarimu-qarşiliqniŋ küçiyişi umumän täräqqiyat vä behätärlikniŋ alämşumul institutliriniŋ nätiҗidarliğida guman tuğduridu, – däp atap kšrsätti Qazaqstan Prezidenti. – Strategiyalik turaqliq asasliriniŋ aҗizlişişi bügünki künniŋ muhim mäsilisigä aylanmaqta. Ottura vä qisqa musapä raketilirini yoqitiş toğriliq qolğa kältürülgän kelişimlärgä bağliq väziyät eğir boluvatidu. 2021-jilğiçä küçkä egä bolidiğan Strategiyalik huҗumkarliq qurallirini qisqartiş toğriliq şärtnamini uzartiş mäsilisimu arisalda turidu.
Dšlät rähbiri soda uruşliri aqivitidä duniyaviy ihtisat šsüşiniŋ tšvänlişiş hovupiniŋ bar ekänligini atap kšrsätti.
– Ularniŋ biri AQŞ vä Hitay otturisida qanat yeyivatidu, duniyaviy ihtisatniŋ üçtin bir qismi, alämşumul eksportniŋ 20 payizi vä uttur investitsiyalär eqiminiŋ üçtin bir qismidin oşuği şularniŋ änçisigä toğra kelidu. Bu soda uruşi duniyaviy ihtisatniŋ šsüşiniŋ tšvänlişişigä vä aqivättä täräqqiy etivatqan ällärdiki ähvalniŋ naçarlişişiğa elip kelidu. Namratçiliq, işsizliq – terrorizm, migratsiya vä bšlgünçilik üçün yahşi asas. Davamlişivatqan uruş eğir aqivätlärgä elip kälgän Avğanstandiki ähval näq äynä şundaq, — däp täkitlidi Dšlät rähbiri..
Nursultan Nazarbaev şundaqla birtäräplimä tärtiptä җariy qilinivatqan ihtisadiy çarilär problemisiğa tohtaldi, Çoŋ Evraziyaniŋ ayrim qismida härbiy qarimu-qarşiliqniŋ orun eliş hovupiniŋ juquri ekänligigä diqqät ağdurdi.
– Yeqin Şäriq äŋ hätärlik regionlarniŋ biri bolup hesaplinidu, – däp bildürdi Prezident. – Turaqsizliq Siriyadiki bohran, İraqtiki säyasiy käskinlikniŋ saqlinişi, Liviyadiki grajdanlar uruşi, äräp älliriniŋ täräqqiyatidiki içki sinaq-hovuplar aqivitidä päyda boldi. Moşuniŋ hämmisi qiyinçiliq arqiliq qolğa kältürülgän İran bilän tüzülgän yadro kelişiminiŋ parçilinişi bilän muräkkäpläşmäktä. Duniyaviy birläşmä, җümlidin Qazaqstan moşu hšҗҗät üstidä uzaqqa sozulğan işni elip bardi. Bizniŋ mämlikät pütkül duniyağa yadro quraliğa egä boluşniŋ behätärlikni täminläş mäsilisini häl qilmaydiğanliğini šz ülgisi bilän kšrsätti. Җumhuriyät moşu quraldin vaz keçip, häliqara birläşminiŋ işänçisigä egä boldi.
Prezidentniŋ pikriçä, kelär jili häl qilinmiğan problemilar tügüni tehimu çigiçlişip, Yeqin Şäriqqä çoŋ uruşni qayturuşi mümkin. Bolupmu, häliqara terrorizm vä ekstremizm hovupiniŋ saqlinivatqanliğini hesapqa alğanda.
Dšlät rähbiri kiberbehätärlik sahasidiki hovupniŋ küçiyivatqanliğini yänä bir tavakälçilik däp atidi.
– 2018-jil kiberbehätärlikniŋ alämşumul turaqliqniŋ tamamän yeŋi šlçimi boluvatqanliğini kšrsätti, – däp täkitlidi Nursultan Nazarbaev. – Asasiy dšlätlär otturisidiki qarimu-qarşiliq moşu käŋlikkä yštkilivatidu. Yeqinqi jillarda kibertehnologiyalärniŋ yardimi bilän säptin çiqişi mümkin bolğan yadro vä başqa strategiyalik ob°ektlarniŋ behätärlik problemisiniŋ aktualliği šsidu.
Buniŋda Dšlät rähbiri mämlikätlär soda vä çarilär uruşi şaraitida paydilinivatqan kommunikatsiyalär behätärligi mäsilisigimu tohtilip štti.
Nursultan Nazarbaev alämşumul sinaqlarni birtäräp qiliş yolini izdäş mähsitidä birqatar muhim täşäbbuslarni otturiğa qoydi. Җümlidin Bryussel'da bolup štkän ASEM forumida AQŞ, Rossiya, Hitay, Evropa ittipaqi älliriniŋ dialogniŋ yeŋi şäkillirini tepişi keräkligi toğriliq eytqan ideyasini äslitip štti.
– Män moşu tšrt täräpniŋ ihtisat, säyasät vä bähätärlik sahaliridiki problemilarni muhakimä qilişi üçün Astana mäydanini täklip qildim, – däp täkitlidi Dšlät rähbiri.
Prezidentniŋ sšziçä, 1975-jili tüzülgän Hel'sinki Hulasä aktini (EBҺTniŋ Hel'sinkida bolup štkän I Sammitida qobul qilinğan vä täşkilatniŋ asasiy printsiplar deklaratsiyasini šz içigä alidiğan) yeŋilaş vä 2020-jili behätärlik häm hämkarliq boyiçä şundaq konferentsiyani štküzüş vaqti käldi.
Dšlät rähbiri uniŋdin taşqiri yadro quraliğa egä dšlätlär otturisida işänçä dialogini ornitişniŋ muhim ekänligini täkitlidi.
– Yadro quralini tehimu qisqartiş, yadrosiz zonilarni quruş toğriliq muzakirilärni җanlanduruş zšrür. Öz vaqtida Yadro quralini tarqatmasliq toğriliq şärtnamä qobul qilinğan edi. Amma şuniŋğa qarimay, birqatar dšlätlär uniŋğa egä boldi. Buniŋ sävävi – moşu şärtnamidä kšzdä tutulğan çarilärniŋ yoqluği, – däp hesaplaydu Qazaqstan Prezidenti.
Nursultan Nazarbaev duniyaviy soda sahasida talaş tuğduridiğan mäsililärni häl qilişniŋ zšrür ekänligini täkitläp, täräplärgä kšptäräplimä şäkildä Duniyaviy soda täşkilati dairisidä muzakirilär üstiligä oltirişni täklip qildi.
– Moşu täşkilatniŋ ministrlar uçrişişi 2020-jili näq Astanada štidu. Biz väziyättin çiqiş yolini soda-investitsiya hämkarliğiniŋ birpütün adalätlik qaidilirini işläp çiqiştin ibarät däp hesaplaymiz. Şuniŋ bilän birqatarda soda uruşliri problemilirini häl qiliş yollirini Duniyaviy soda täşkilatini islahat qiliştin izdäş keräk, – däp atap kšrsätti Dšlät rähbiri. – Moşu täşkilatniŋ paaliyitini tärtipkä kältüridiğan kelişimlär normiliriğa riayä qilmasliq bahasini aşuridiğan mehanizmlarni qoşuş keräk.
Qazaqstan Prezidenti regionluq behätärlik mäsililirigä qaytip, Aziyadä EҺBTqa ohşaş täşkilat quruşni täklip qildi.
– Qazaqstanniŋ Aziyadiki Özara härikät vä işänçä çariliri keŋäşmisi täşäbbusi Aziyadiki bähätärlik vä hämkarliq boyiçä kälgüsi täşkilat üçün asas bolar edi. Moşu ideyani ämälgä aşuruş yolidiki birinçi qädäm süpitidä EҺBTniŋ, AÖҺİÇKniŋ, ASEAN (Şärqiy-Җänubiy Aziya dšlätliriniŋ assotsiatsiyasi) Regionluq foruminiŋ behätärlik boyiçä birläşkän konsul'tativ mäҗlisini štküzüşni täklip qilimän, – dedi Nursultan Nazarbaev.
Dšlät rähbiri şundaqla behätärlik boyiçä Myunhen häliqara konferentsiyasi ohşaş abroyluq forumni štküzüş täҗribisidin paydilinip, Astana klubi asasida paytähttä Evraziyadiki behätärlik boyiçä konferentsiya štküzüşni täklip qildi. EAİİ, Evropa ittipaqi vä “Bir bälbağ vä bir yol” Hitay layihisiniŋ nätiҗidarliq šzara härikiti kšp җähättin buniŋ üçün asas boldi. Qazaqstan çoŋ Evraziyaniŋ bir qismi bolğaçqa, härqaçan oçuq dialog täräpdari boldi vä toqunuşuvatqan täräplärni yahşi-hop qilişqa küç çiqirip häm kšp çağlarda bu işta utuq qazinip, teçliqpärvär säyasätni jürgüzdi. Duniyani birläştürüş – bizniŋ tarihiy väzipimiz. Astana klubiniŋ uçrişişini štküzüşniŋ mahiyitinimu äynä şuniŋda.
Nursultan Nazarbaev ekspertliq muhakimä davamida qit°äniŋ barliq älliriniŋ paydisiğa Evraziyani tehimu täräqqiy ätküzüş boyiçä innovatsiyalik ideyalärniŋ päyda bolidiğanliğiğa ümüt bildürdi.
Qazaqstan Prezidentiniŋ dokladidin keyin härhil vaqitlarda šz älliridä asasliq dšlät lavazimlirini egiligän çätällik säyasätçilär sšzgä çiqip, zamanimizniŋ muhim problemilirini häl qilişni qandaq täsävvur qilidiğanliği bilän ortaqlaşti. Җümlidin mäҗlistä MAGATEniŋ sabiq baş mudiri, Nobel' teçliq mukapitiniŋ laureati Muhämmäd Äl-Baradei, Avğanstanniŋ sabiq Prezidenti Hamid Karzay, Türkiyaniŋ sabiq Prem'er-ministri Ahmet Davutoglu, Bel'giyaniŋ sabiq Prem'er-ministri İv Leterm sšzgä çiqti.
Çarä-tädbirniŋ ahirida Nursultan Nazarbaev uçrişiş qatnaşquçiliriniŋ soalliriğa җavap bärdi.

***
Qazaqstan Prezidenti Nursultan Nazarbaev Astana klubiniŋ VI mäҗlisi ayaqlaşqandin keyin Evrokomissiyasiniŋ sabiq räisi Joze Manuel' Barrozu, Avğanstan İslam Җumhuriyitiniŋ sabiq Prezidenti Hamid Karzay, Türkiya Җumhuriyitiniŋ sabiq Prem'er-ministri Ahmet Davutoglu bilän uçraşti.

Bälüşüş

Javap qalduruŋ