Turmuş süpitini aşuruş üçün

0
140 ret oqıldı

Qazaqstan hälqi Assambleyasi hakimiyätlärniŋ ahali bilän qançilik däriҗidä aktiv dialog jürgüzüvatqanliğini üginiş niyitidä.
Bu paaliyätkä “Jaŋğıru jolı” yaşlar härikiti җälip qilinidu. Bu toğriliq Qazaqstan hälqi Assambleyasi Räisiniŋ orunbasari – Prezident Mämuriyiti QHA Kativatiniŋ mudiri Leonid Prokopenko QHA Keŋişiniŋ Qazaqstan Җumhuriyitiniŋ Tunҗa Prezidenti künigä beğişlanğan käŋäytilgän mäҗlisi davamida hävär qildi.
Çarä-tädbirgä QHA väkilliri, Parlament deputatliri, dšlät organliriniŋ rähbärliri, etnomädäniyät birläşmiliriniŋ äzaliri, regionluq assambleyalär kativatliriniŋ mudirliri, jurnalistlar qatnaşti. Mäҗlistä Assambleyani 2025-jilğiçä täräqqiy ätküzüş kontseptsiyasiniŋ layihisi qaraldi, QHA Etnomädäniyät birläşmilirini җämiyätlik akkreditatsiya qiliş qaidiliri, akkredatatsiya boyiçä җumhuriyätlik vä regionluq komissiyalär toğriliq qaidilär, җumhuriyätlik komissiyaniŋ tärkivi vä akkredatatsiyani štküzüş grafigi tästiqländi.
Leonid Prokopenko QHAniŋ Prezident Mäktübidä qoyulğan väzipilärni häl qiliş üçün qandaq işlarni ämälgä aşuruvatqanliği toğriliq sšzläp bärdi.
– Biz yärlik iҗraiy organlarniŋ ahali bilän äkis alaqisi mehanizmliriniŋ nätiҗidarliğini җämiyätlik sinaqtin štküzümiz, – däp täkitlidi Leonid Prokopenko. – Җümlidin bu saytlarğa, җämiyätlik qobulhanilarğa, bloklarğa vä işniŋ başqa şäkillirigä munasivätlik.
Uniŋdin taşqiri Mäktüpniŋ muhim mäsililiri, җümlidin turuşluq šy-kommunal egiligi tariflirini şäkilländürüş, tiҗarätni himayä qiliş, birinçi meditsina-sanitarliq yardämdin paydiliniş, tovarlar vä hizmätlärniŋ süpiti, behätärligi, “7-20-25” programmisi boyiçä turuşluq šy ipotekisidin paydiliniş mäsililiri boyiçä dšlät organlirini җälip qilip, Assambleyaniŋ Җämiyätlik razimänlik keŋişiniŋ tematikiliq mäҗlisini štküzüş planlinivatidu.
– Atap kšrsitilgän mäsililär boyiçä Җämiyätlik razimänlik keŋişiniŋ җämiyätlik qobulhaniliri işlişi keräk. “Ruhani jaŋğıru” programmisini yeŋi mäzmun bilän beyitiş üçün “Qazaqtanu” ilmiy-aqartiş layihisini käŋäytiş täklip qilinivatidu. Bügünki taŋda uniŋğa 17 yeŋi kompleksliq layihä qoşuldi, – däp davamlaşturdi Leonid Prokopenko.
Layihilär qazaqstanliq razimänlik vä birlik ülgisini mukämmälläştürüşkä, umumiy tarihni şäkilländürüşkä vä qazaq hälqiniŋ birläştürgüçi mädäniy, tarihiy rolini küçäytişkä qaritilğan. “100 yeŋi şähs” layihisiniŋ ğaliplirini ilgirilitiş boyiçä 11 muhim layihini ämälgä aşuruş davamlaşturulidu. Ularniŋ täҗribisi umumhäliq bayliğiğa aylinişi keräk.
Yaşlar jilida Assambleyaniŋ “Jaŋğıru jolı” җumhuriyätlik yaşlar härikitiniŋ “yol häritisi” ämälgä aşurulidu. Bu iҗtimaiy liftlarniŋ käŋ platformisini vuҗutqa kältürüşkä, şundaqla šsüvatqan ävlatniŋ barliq kategoriyalirini qollap-quvätläşkä nişan qilinğan 19 mustäqil layihä. Bügünki kündä QHAniŋ yaşlar-başqurğuçi korpusi täşkil qilindi. Uniŋ tärkivigä 250gä yeqin adäm kirdi vä korpus “Jaŋğıru jolı” härikiti bilän billä Yaşlar jilini štküzüş üçün täşkiliy asas bolidu.
Ahaliliq punktlarda imkaniyiti çäklängän şähslär üçün “tosalğusiz muhitni” vuҗutqa kältürüş mähsitidä “Tosalğuluqlarğa yol yoq” mähsus layihisi işländi. Dostluq šyliri yenida QHAniŋ monitoring topliri qurulidu.
Assambleya “Auıl – el besigi” җumhuriyätlik mähsus layihisi dairisidä “Jaŋğırğan auıl” layihisini işläp çiqti. U S.Seyfullin namidiki Qazaq agrar-tehnikiliq universiteti bilän birliktä ämälgä aşurulidu. Layihä yeŋi tehnologiyalärni ilgirilitiş, oqutuş, yaşlar arisidin mutähässislärni täyyarlaş vä ilğar yeza egiligi karhanilirida yeza yaşliri üçün agrar turizmni täräqqiy ätküzüş mähsitidä aliy oquş orniniŋ yeza egiligi mähsulatini yetiştürgüçilär bilän birlişişini šz içigä alidu.
Öz novitidä Assambleyaniŋ nahiyälärdiki vä okruglardiki Җämiyätlik razimänlik keŋäşliri barliq regionlarda işlinip çiqqan “yol häritisi” asasida agrar-sanaät sektorida ilğar tehnologiyalärni ilgirilitişni davamlaşturidu.
Dšlät rähbiriniŋ iҗtimaiy täşäbbusliriniŋ sistemiliq häm šz vaqtida ähbarat җähättin täminläş üçün QHA ähbaratni berişniŋ yeŋi usulliri vä şäkilliridin paydilip, “Jaŋğıru elşileri” layihisini ämälgä aşuridu.
Oquğuçilar vä yaşlar arisida härbiy-vätänpärvärlik tärbiyini küçäytiş mähsitidä Dostluq šyliri yenida “Aybın” härbiy-vätänpärvärlik klublirini quruş täklip qilinivatidu.
– Assambleya şundaqla ammiviy mäktäp turizminiŋ tiklinişigä hässä qoşidu. “Öz yeriŋni ügän” layihisi dairisidä biz “Eltanu” җumhuriyätlik turistik-šlkişunasliq ekspeditsiyasini başlaymiz. U mäktäp oquğuçiliri vä yaşlarniŋ regionlarni ziyarät qilişi şäklidä štidu. Şundaq qilip, Mäktüpni ämälgä aşuruş boyiçä häm җumhuriyätlik, häm regionluq däriҗilärdä sinaq layihiliri täklip qilinivatidu, – däp hävär qildi QHA Räisiniŋ orunbasari.
Mäҗlis yäküni boyiçä Keŋäş täşkiliy mäsililärni qarap çiqti, şundaqla Qazaqstan Җumhuriyitiniŋ Prezidenti – Qazaqstan hälqi Assambleyasiniŋ Räisigä җämiyätlik mukapatlar – Assambleyaniŋ “Birlik” altun medali, “Jomart jan” mäydigä qadaydiğan bälgüsi, QHAniŋ Pähriy yarliği vä QHA Räisiniŋ täşäkkürnamisi bilän mukapatlaşqa namzatlar kšrsitildi.

“Şaŋıraq” mukapiti tapşuruldi
Seşänbä küni Qazaqstan hälqi Assambleyasi jurnalistika sahasidiki “Şaŋıraq” konkursiniŋ vä “Äŋ yahşi mediator” konkursiniŋ yäkünlirini çiqardi.
“Şaŋıraq” konkursiğa 103 jurnalisttin 328 ämgäk kelip çüşti. Barliği bolup biyil millätlärara birlik vä җämiyätlik razimänlik mavzuliriğa QHA mälumatliri boyiçä 8,5 miŋdin maqalä, oçerk besildi, telereportajlar kšrsitilip, radiohävärliri aŋlitildi. Qazaqstan hälqi Assambleyasi Räisiniŋ orunbasari – Prezident Mämuriyiti QHA Kativatiniŋ mudiri Leonid Prokopenko “Şaŋıraq” konkursiniŋ yäküniniŋ än°änä boyiçä Qazaqstan Җumhuriyitiniŋ Tunҗa Prezidenti küni harpisida çiqirilidiğanliğini täkitlidi.
– Mustäqil Qazaqstan qurulğan däsläpki künlärdin tartip jürgüzülüvatqan teçliq vä razimänlik säyasät tüpäyli biz hatirҗäm häm behätärliktä yaşavatimiz. Etnojurnalistika konkursiniŋ “Şaŋıraq” däp atilişimu täsadipi ämäs. Bu häm teçliq, häm illiqliq, häm qolayliq muhit – bizni birpütün häliq qilivatqan hämmä närsä, – dedi Leonid Prokopenko vä konkursniŋ çoŋ ammibapliqqa egä ekänligini qäyt qildi.
QHA Räisiniŋ orunbasari ikkinçi konkursniŋ mähsätliri toğriliq gäp qilip, mediatsiyaniŋ bügünki kündä Assambleya paaliyitiniŋ muhim yšnilişliriniŋ biri hesaplinidiğanliğini täkitlidi.
– Pütkül Qazaqstan boyiçä 674 mediatsiya kabineti quruldi vä moşu jilniŋ štkän toqquz eyida ularğa 20 miŋdin oşuq adäm šz problemiliri, şikayätliri bilän muraҗiät qildi. Ularniŋ 12 miŋi mediativliq kelişimlär nätiҗisidä häl qilindi, 10 miŋi boyiçä mäslihätlär berilivatidu. Mediatsiya deginimiz nemä? Bu – җämiyätniŋ toqunuşsiz täräqqiy etişi. Biz birligimizni şäkilländürüş boyiçä vasitilärni vuҗutqa kältürüvatimiz, – dedi Leonid Prokopenko.
Konkurs ğaliplirini Parlament deputatliri, QHA Keŋişiniŋ äzaliri, elimizniŋ yetäkçi ammiviy ähbarat vasitiliriniŋ rähbärliri täbriklidi.
Şu küni Qazaqstan hälqi Assambleyasi vä “Mir” dšlätlärara teleradio kompaniyasiniŋ Milliy şšbisi “Dala ahaŋliri” layihisini ämälgä aşuruş dairisidä Һämkarliq toğriliq memorandum imzalidi.

Bälüşüş

Javap qalduruŋ