Sot sistemisi yeŋilinidu

0
179 ret oqıldı

Düşänbä küni Dšlät rähbiriniŋ räisligidä sot sistemisini yeŋilaş mäsililiri boyiçä keŋäşmä štküzüldi.
Keŋäşmidä biyilqi Mäktüptä bälgülängän ävzälliklärgä muvapiq sot sistemisini yeŋilaş mäsililiri muhakimä qilindi.
– Sotqa bolğan işänçä – dšlätkä bolğan işänçä bilän baravär. Moşuniŋğa bağliq “100 eniq qädäm” Millät plani dairisidä çoŋ iş jürgüzüldi. Sot sistemisini mukämmälläştürüş ihtisadimizni yeŋilaşniŋ vä grajdanlarniŋ iҗtimaiy paravänligini aşuruşniŋ muhim aspekti bolup hesaplinidu, – däp atap kšrsätti Nursultan Nazarbaev.
Keŋäşmidä Prezident Mämuriyitiniŋ rähbiri Äset İsekeşevniŋ, Aliy sot räisi Jaqıp Asanovniŋ vä Aliy sot keŋişiniŋ räisi Talğat Donaqovniŋ Dšlät rähbiriniŋ tapşurmisi boyiçä qurulğan sot sistemisini yeŋilaş boyiçä iş topi paaliyitiniŋ yäküni toğriliq dokladliri tiŋşaldi.
Prezident sot sistemisiniŋ paaliyitidiki kompleksliq mäsililärni häl qiliş boyiçä tegişlik çarilärni kšrüşni tapşurdi. Mäsilän, keyinki üç jilda sot jüklimisiniŋ ikki hässä šskänligi täkitländi.
– Bir iş künidä sud'ya tšrt mäҗlis štküzüşi, şunçilik qarar qobul qilişi vä 150 çarä kšrüşi keräk. Täbiiyki, süpät mäsilisi päyda bolidu. Moşu işlarniŋ 30 payizi sotta qarilişni täläp qilmaydu, – dedi Nursultan Nazarbaev.
Dšlät rähbiri sot jüklimisini tšvänlitiş, grajdanliq җäriyanlarni addiylaşturuş, operativliqni vä mämlikättä sot işiniŋ oçuqluğini aşuruş çarilirini kšrüşni tapşurdi.
– Sud'yalarniŋ süpiti, ularniŋ täyyarliq däriҗisi vä tamamän başqa yandişişlarni täläp qilidiğan hazirqi ihtisadiy realliqqa maslişişi muhim mäsililärniŋ biri bolup hesaplinidu. Yuridik җähättin savatsiz sud'yalar bizgä islahat jürgüzüşkä yardäm qilmaydu. Sud'yalar bilimlikniŋ, vijdanliqniŋ, adilliqniŋ vä ädäp-ählaqniŋ ülgisi boluşi keräk, – däp bildürdi Prezident.
Nursultan Nazarbaev hazir sud'yalarni tallaş tärtiviniŋ küçäygänligini täkitlidi. Mäsilän, sud'ya lavazimiğa štküzülgän emtihandin 100 ümütkarniŋ päqät bäşila štälidi. Bu çarä sud'yalar işiğa muräkkäp işlarni qaraşta salahiyätlik bolğan juquri kvalifikatsiyalik yuristlarni җälip qiliş üçün kšrüldi. Mundaq mutähässislär üçün qolayliq şarait yaritilip, munasip iş häqqi bälgüländi.
– Qäsämyad qilğan sud'yalarğa muraҗiät qilimän. Qäsämyad quruq sšz ämäs, bälki härikät qilişqa rähbär boluşi keräk. Sud'yaniŋ iş häqqi vä täminlinişi seliq tšligüçilärniŋ mäbliği hesaviğa tšlinivatidu. Şuŋlaşqa sud'yalar nätiҗidarliq iş kšrsitişi keräk. Qanunni buzğan sud'ya üçün berilidiğan җaza äŋ eğir boluşi şärt, – däp täkitlidi Dšlät rähbiri.
Nursultan Nazarbaev barliq kadrlar mäsilisini Aliy sottin Aliy sot keŋişigä štküzüp berişni tapşurdi. Sud'yalarniŋ mänsividä šsüşi päqät ularniŋ käspiyligigä vä tärtivigä bağliq boluşi keräk.
Prezident sot kadrlirini süpät җähättin yeŋilaşqa qaritilğan qanun layihisini täyyarlap, uni Parlamentniŋ qarap çiqişiğa täğdim qilişni tapşurdi.
“Qazaqstan Җumhuriyitidiki sot sistemisi vä sud'yalar märtivisi toğriliq” Konstitutsiyalik qanunğa muvapiq 2019-jili 470 sud'yağa käspiy baha berilidu. Äynä şuniŋğa bağliq Dšlät rähbiri Aliy sotqa vä Aliy sot keŋişigä moşu mäsilidä ob°ektivliqni täminläşni tapşurdi.
– Biz җämiyättä sud'yalarğa küçlük işänçä bolğan ähvaldila sot sistemisini yeŋilalaymiz. Bizniŋ ahirqi mähsitimiz – bu mustäqil häm setilmas sot hakimiyiti. Sotlarni bahalaş päqät statistikiliq usullar arqiliqla ämäs, bälki mustäqil sotsiologiyalik tätqiqatlarni jürgüzüş arqiliqmu ämälgä aşurulidu. Sud'yalar tärkivi berilidiğan bahaniŋ ularniŋ qançilik adil işläydiğanliğidin vä işänçigä erişişidin qeliplişidiğanliğini çüşinişi keräk. Qanunğa qät°iy ämäl qilişqa asaslanğan operativ vä oçuq ädliyä җämiyätniŋ asasiy mänpiyätlirigä vä mämlikät täräqqiyatiniŋ strategiyalik yoliğa җavap beridu, – dedi Nursultan Nazarbaev.
Dšlät rähbiri şundaqla sot işida vä elektronluq hizmät qiliş işida yeŋi şäkillärni täräqqiy ätküzüşni, şundaqla sotlar benalirida front-idarilärni quruşni tapşurdi.
Qoyulğan väzipilärniŋ ämälgä aşuruluşi üstidin nazarätni täminläş Prezident Mämuriyitigä tapşuruldi. Buniŋda işniŋ šz vaqtida süpätlik qarilişiğa, şundaqla grajdanlarniŋ qanaät hasil qilişiğa alahidä diqqät ağduruluşi keräk.

Bälüşüş

Javap qalduruŋ