Jut hizmitidä säkparä

0
107 ret oqıldı

Mäşür SASİQOV,
«Uyğur avazi»

Biz, gezit hadimliri, här jili muştiri toplaş mävsümidä yeŋi tonuşlarni tapimiz. Çünki näq şular bilän işimiz alğa basidu ämäsmu? Şähsän maŋa bu qetim pütkül aŋliq hayatini maarip sahasiğa beğişlap, ändiliktä jut hizmitidä jürgän talğirliq uyğurlarniŋ imami Һämra Amarov bilän tonuşuşqa toğra käldi.
Yeşi yätmiştin alqiğan akimizniŋ timänligi, štkürsšzlüklügi vä milliy mäsililär toğrisida sšz qozğalsa boldi, šzini qoyar җay tapalmay qalidiğanliği meniŋdä alahidä täsirat qaldurdi. Şuŋlaşqa mähsitimizni oçuq eytqinimizda, u bu işlarğa dayim täyyar ekänligini bildürdi. Uniŋ bilän sšhbitimiz uzaqqa sozulğini yoq, amma biz kona qerindaşlar käbi muŋdişivalduq. Tegi-täktimizdin hävär alğandin keyin, biz Talğir şähiri boyiçä štkän jili muştirilirimizniŋ sani käskin qisqirap kätkänligi, ändi biyil bu işni qandaqla qilip bolmisun, täkrarlimasniŋ amalini izdäşniŋ käynigä kiriş qarariğa kälduq. U bu iştin tolimu äpsuslinidiğanliğini, bu jili, imkanqädär, muştirilar sanini kšpäytişkä kirişidiğanliğini eytti.
Älvättä, jut-jamaätçilik bilän işläş intayin qiyin. Uniŋ üstigä asasän tärmä jutlarda, yäni Talğir ohşaş millitimiz väkilliri unçivala kšp ämäs, bar bolğan halättimu, qorçiğan muhitniŋ täsirigä uçriğan uyğurlarğa bir närsä çüşändürüş nahayiti tirişçanliq bilän iradilikni täläp qilidu. Şundaq bolsimu, «häy, bu seniŋ ana tiliŋda çiqivatqan gezit, härbir sanda bir җümlä oqup qoysaŋ, bara-bara çoqum oquşni üginip ketisän» däp yalvurup jürgän aka-hädilärniŋ җapa-mäşäqiti tüpäyli tävädä oqurmänlirimiz sani päydin-päy kšpiyivatidu. Şularniŋ biri – Һämra Amarov. Rast, u šymu-šy kirip, gezitqa yazmaydu. Lekin, hizmitigä bola, barğan yärdä gezit toğriliq bir eğiz sšz qilmay qaytmaydu.
– Mäyli isim qoyğan yärgä yaki nekağa baray çoqum muştiri boluşni kšpçilikniŋ yadiğa selip turimän – däydu Һämra aka. – Ular meniŋ sšzlirimdin yaliqip kätsimu, män hälqimniŋ gšhiri – «Uyğur avazi» häqqidä eytiştin zerikmäymän.
Bäzidä moşundaq akilarniŋ çin dilidin eytivatqan sšzlirini, tomurida eqivatqan uyğurniŋ qeniğa hiyanät qilidiğan, šzimiz yaşavatqan mämlikät «ana tiliŋni rivaҗlandur, u untulup, yoqap kätmisun», däp hškümät hesaviğa näşir qilduruvatqan gezitimizniŋ ätivarini qilçilik bilmäydiğan häm bilgüsi kälmäydiğan qerindaşlarğa aŋlatsaq, ularniŋ aŋ-säviyäsi biraz bolsimu šzgirärmu degüŋ kelidu. Һär halda arimizda Һämra akidäk millätpärvär, hälqimiz täğdirigä kšyünidiğan insanlar yetärlik. Ularğa päqät apirin eytiş bilän çäklänmäy, jillar davamida qar-yamğurğa qarimay, «şu gezitimni hälqim oqusun» degän aq niyitini häşlärgä kštärsäk, azliq qilsa keräk.
…Gäpara Һämra akiniŋ tärҗimihaliğa qiziqip qaldim. Buniŋmu šzigä çuşluq tarihi bar edi. Çünki ikkimizgä bir çinä çay qoyğan hädimiz uyğurğa ohşimaydu. Sayiphan meni därhal çüşändi.
– Toğra, hädäŋ qerindaş qazaq millitidin. İsmi – Rayhan, dedi Һämra aka. – Mana biyil uniŋ bilän bir-birimizgä yar-yšläk bolup hayat käçürüvatqinimizğa ällik jil toldi. Oral şähiridiki Yeza egiligi institutida billä oquduq. Qisqisi, akaŋniŋ şu yaqtin tapqan bähti u.
Är-ayal ikkisiniŋ ailidiki izzät-hšrmiti ularniŋ aŋliq, bir mavzu ätrapida umummulahizä qilişi ularniŋ bir käsip egiliri ekänligidin dalalät berip turatti. Hatalaşmaptimän. Ular aliy bilim därgahini tamamliğan 1968-jili ailä quruptu. Agronom-ihtisatçi mutähässisligini egiligän Һämra aka yollanma bilän Şämäy vilayitidä ändila qurulğan Q.Sätpaev namidiki sovhozğa ävätiliptu. Şu yärdä ikki jilçä ämgäk qilğandin keyin ana jutiğa yeqiniraq boluşini oylap, Talğir yeza egiligi tehnikumiğa ihtisat päniniŋ muällimi bolup kelidu. Keyiniräk räpiqisi Rayhanmu işqa orunlişidu. Şu-şu boldi, ular taki hšrmätlik däm elişqa çiqqiçä, biyil 100 jilliğini nişanlavatqan tävädiki äŋ kona bilim därgahida yüzligän agronom vä başqa yeza egiligi mutähässislirini täyyarlaşta ünümlük ämgäk qildi. Һämra aka kiçigidin arman qilğan ustazliq käsiptä šziniŋ tirişçanliği vä yeŋiliqqa intilişi tüpäyli birdinla rähbärlikniŋ kšzigä çüşüp, 1976-jilğiçä muällim, andin 1997-jilğa qädär bšlüm başliği vä 2010-jili, yäni pensiya yeşiğiçä mudirniŋ işläpçiqiriş boyiçä orunbasari hizmitini atquruptu. Täkitläş keräkki, Һämra aka 1986 – 1988-jillar ariliğida Uyğur nahiyäsiniŋ rähbärligi bilän munasivät bağlap, 30 näpär qiz-jigitniŋ uşbu bilim därgahida oquşiğa şarait yaritip bärgän vä şu tüpäyli nahiyädä äŋ keräklik mutähässis egiliri — agronomlar yetilip çiqqan ekän. Keyiniräk ulardin kolhoz-sovhoz räisliri däriҗisigiçä kštirilgänlärmu bar.
Uniŋ käspiy maharitini, mol täҗribisini juquri bahaliğan tehnikum (hazirqi M.Beysebaev namidiki agro-biznes kolledji – M.S.) rähbärligi Һämra aka bilän Rayhan apayni dayim märikilik künlärdä yoqlap turuşni yaki mehman süpitidä täklip qilişni untumaydekän. Mana şundaq künlärdä çüşkän räsimlärni varaqliğan är-ayal štmüşni äsläp, šmriniŋ behšddä štmigänligigä şükri qilişidu. Һä, bu bolsa, mäşäqätlik, tinmay izdinişlär vä sšygän käspigä sadaqiti bädiligä kälgän künlär ekänligi eniq.
Һorunluqni tamamän yat kšridiğan Һämra aka hazir sirtqa çiqsa, jutniŋ hizmitidä säkparä, šygä kirsä, räpiqisi Rayhan vä üç pärzändi bilän nävrä-çävriliriniŋ şat külkisigä çšküp, bähtiyar hayatniŋ qiziğida yaşavatidu. Şundaq künlärgä yätkänlärmu, yätmigänlärmu bar ämäsmu?

Bälüşüş

Javap qalduruŋ