«Benakar Tursun» mäktäpkä käldi

0
93 ret oqıldı

Panfilov nahiyäsiniŋ Pähriy grajdini Tursun Semätovni çoŋ- kiçikniŋ hämmisi «Benakar Tursun» däp ataydu. Bu gäpniŋ šzigä çuşluq tarihi bar. Tursun İspatulla oğli – pütkül aŋliq hayatini nahiyädiki quruluş sahasiğa beğişliğan kšrnäklik benakarlarniŋ biri. Uniŋ nahiyäniŋ mädäniy, iҗtimaiy-ihtisadiy täräqqiyatiğa qoşqan tšhpisi zor.

Gšhärbüvi İSMAYİLҖANOVA,
« Uyğur avazi»
T.Semätov ämgäk paaliyitini nahiyädiki äŋ çoŋ egiliklärniŋ biri – Pänҗim yezisidiki Kalinin namidiki kolhozdin başlap, andin şähärdiki «Mejkolhozstroy» mähkimisini, andin 2317-kšçmä mehanikilaşturulğan kolonnini başqurdi. Mälumki, yeza egiligi işläpçiqirişiniŋ mahir täşkilatçisi Nikolay Nikitiç Golovatskiyniŋ kolhozçilar üçün «Molodejnıy» şähärçini seliş niyitini kolonna quruluşçiliri ämälgä aşurdi. Smetiliq bahasi 28 million rubl'ğa tohtiğan «Molodejnıydiki» kšpqävätlik šy-imarätlär, Mädäniyät vä sport sarayliri, mehmanhana vä başqimu zamaniviy benalar Tursun akiniŋ rähbärligidä bärpa boldi.
Tursun Semätov rähbärligidiki kolonna quruluşçiliri nahiyädä bilim beriş sahasiğimu tegişlik hässisini qoşti. Mäzkür kolonna nahiyädä Qoŋuršlän, Aqjaziq, Uçaral yeziliri bilän Golovatskiy, Krupskaya, Ämgäkçi, Bilal Nazim namidiki kšpqävätlik, zamaniviy 9 mäktäpni selip, paydilinişqa bärdi. Һazir bu bilim därgahlirida miŋliğan šsmürlär bilim elivatidu.
Yeqinda şähärdiki Bilal Nazim namidiki uyğur ottura mäktividä peşqädäm quruluşçi bilän uçrişiş bolup štti. Uniŋğa Tursun Semätov bilän uniŋ dost-buradärliri, sinipdaşliri täklip qilindi.
Bilal Nazim namidiki mäktäp mudiriniŋ tärbiyä işliri boyiçä orunbasari Helçibanum Qämbärovaniŋ riyasätçiligidä štkän uçrişişta Tursun Semätovniŋ hayati vä ämgäk paaliyiti häqqidä mäktäp muällimi Gülinur Abdullaeva doklad oqudi. Andin oquğuçilar käç qährimaniğa beğişlanğan şeirlarni ipadilik oqup, sän°ät häväskarliri ämgäk märdaniliri, ata-ana häqqidä nahşilarni iҗra qildi. Şuniŋdin keyin sšzgä çiqqan Qazaqstanniŋ Pähriy jurnalisti Abdukerim Tudiyarov, Panfilov nahiyäsiniŋ pähriy grajdanliri Ğäyrät Yoldaşev, Mahmut Niyazov, Rähimҗan İbragimov vä başqilar uniŋ kšpqirliq paaliyiti häqqidä sšzläp bärdi.
– Män mäktäptä oquvatqan päytimdä quruluşçi boluşni arman qilğan edim, – däp sšzini başlidi Tursun aka Semätov. – 1957-jili Molotov (hazirqi Altınsarin) namidiki mäktäpni tamamlap, Abdukerim ağinäm ikkimiz Almutiğa oquşqa atlanmaqçi bolduq. Һelimu yadimda, yolumizğa ahça bolmiğanliqtin, yaz boyi şähsiylärgä kesäk quyduq. Pulni taptuq, amma oquşqa keçikip qaptimiz. Şuniŋ bilän Vätän aldidiki borçumizni ada qilğili kättuq. Män Türkmänstanda härbiy borçumni štäp kälgändin keyin Çimkänt tehnikiliq-industrial institutiniŋ quruluş fakul'tetida tähsil kšrüp, ana jutumğa qaytip käldim.
Һazirqi Bilal Nazim namida atilidiğan bu mäktäp 1993-jili selinip, paydilinişqa berildi. Bu mäktäpniŋ quruluş işliri qolğa elinğan ihtisadiy bohran başlinip kätti. Mäktäp quruluşini muvappäqiyätlik tamamlaş üçün talay qetim tavakälçilikkä bardim. Şu äsnada meni mäzkür kolonna quruluşçiliri qollap-quvätläp, ikki-üç smenida işliduq. Häyriyat ,mähsitimgä yättim. Bäzidä ailäviy byudjettinmu mäbläğ bšlüşkä toğra käldi. Bügün silär bilim elivatqan mäktäp äynä şundaq qiyinçiliqlar bilän qäd kštärdi. Män silärniŋ araŋlardin dohtur, muällim, alim, injenerlarniŋ yetilip çiqidiğanliğiğa işinimän. Meniŋ nävrämmu moşu mäktäpniŋ oquğuçisi. Keläçäk ävlatlirimniŋmu moşu yärdä bilim elişini halaymän. Çünki nahiyädiki äŋ çoŋ häm taza uyğur tilida bilim beridiğan mäktäptä oquşniŋ šzi bähit ämäsmu! Şähärniŋ juqarqi qismidiki «Yeŋi hayat» mähällisidä 100 payiz millitimiz väkilliri yaşaydu. Eytişlarğa qariğanda, yaş ata-anilar balilirini başqa tilliq mäktäplärdä oqutuvatqidäk. Ana tilini bilmigän bala başqa tilda qandaq oquydu? Mäktäp oquğuçiliriniŋ saniniŋ jildin-jilğa šsüvatqanliğinimu aŋlap jürimän. Lekin äşu yaşlar ana mäktividä oqusa, tehimu yahşi bolatti.
Hulasä sšzgä çiqqan mäktäp mudiri Şerinay Һasanova Dšlät rähbiriniŋ «Keläçäkkä nişan: mäniviy yeŋiliniş» maqalisidiki «Tuğan jer» layihisidä atap kšrsätkinidäk, tuğulup šskän jutiniŋ keläçigi üçün tär tškkän, şiҗaätlik ämgäk qilğan Tursun akiniŋ hayatiniŋ šsmürlärgä härtäräplimä ülgä ekänligini tilğa aldi. Şundaqla Tursun Semätov başqurğan quruluşçilarniŋ Yarkänt şähiriniŋ märkiziy mäydanidiki Şšhrät alleyasini, uruş vä ämgäk veteranliri byustlirini, mäktäp yenidiki Bilal Nazim häykilini ornitişqimu paal arilaşqanliğini täkitläp, mštivärgä mustähkäm salamätlik, ailisigä hatirҗämlik tilidi.
Panfilov nahiyäsi.

Bälüşüş

Javap qalduruŋ