Yollarda çiniqqan insan

0
245 ret oqıldı

Yarkänt diyaridiki Mirzaevlar äҗdadi, ävladi ämgäk äҗri, aliy insaniy päzilätliri bilän tonulğan, jutdaşliri arisida hšrmiti bar, çättin mahtaşqa ärziydiğan insanlar. Şu äsnada ailidiki tšrt pärzäntniŋ biri Pähirdin Mirzaev toğriliq maqalämni uniŋ äҗdadidin başlaşni toğra kšrdüm.
Pähirdinniŋ ata-anisi Rozäm aka vä Rehimäm hädä Mirzaevlar äsli yarkäntlik, šmür yolliri jut täğdiri bilän çirmaşqan. Ular štkän äsirniŋ ottuzinçi jilliri şähärniŋ juquri qismidiki “Eltay” kolhozini qurup, uniŋ ihtisadini rivaҗlanduruş yolida şiҗaätlik ämgäk qildi. Şu jilliri yüz bärgän qalaymiqançiliq, eğirçiliq – käskin väziyättimu tuğulğan jutini taşlap, çegara atlap kätmidi. Keyin, şaraitqa bola, şähärniŋ şärqiy qismidiki ھaҗi mälisidiki “Trudpahtiliq” kolhoziğa kšçüp kelip, šzliriniŋ ämgäkçan, mehmandost, huşmuamililik, yatnimu šz qilidiğan hislätliri bilän çapsan siŋip kätti. Jutdaşliri bilän ämgäk mäydanida aldinqi säptä boldi. ھayat moşundaq kšŋüllük davamlişip, turmuş-tirikçilik yahşilinişqa yüzlängän bir çağda tuyuqsiz duniyani zil-ziligä salğan Vätän uruşi başlinip kättidä، hämmisini vähimä basti. Şähärdinmu ärlär zati käyni-käynidin top-top mäydanğa atlandi. Şularniŋ qatarida Rozäm Mirzaevmu bar edi. Uniŋ yoli Vätän qoynida boluvatqan şiddätlik җäŋlärgä ulaşmidi. Moŋğulstanda җäŋgivarliq säptä bolup, çegara küzitidä hoşiyarliq kšrsitip, jutiğa 1946-jili Ğalibiyät bilän käldi.
Ändi 1938-jili duniyağa kälgän Pähirdinniŋmu baliliq, yaşliq çeği uruş jilliriğa, uniŋdin keyin qalaqlaşqan häliq egiligini tikläş vä rivaҗlanduruş dävrigä toğra käldi. U yättä jilliq bilim alğandin keyin şaraitqa bola, birätola ämgäkkä arilişip kätti. Bu mäzgildä u ändila on tšrt yaşqa kirgän edi. Däsläp kolhozda gruzçik, käpşäligüçi bolup işlidi. 1957-jili Vätän aldidiki borçini štäşkä atlinip, Rossiyadiki härbiy qisimlarniŋ biridä üç jil hizmät qilidu. Mäşğulatlarda tavlanğan u, şoferliq käspini egiläp, jutiğa käldi.
Bu jilliri “Oktyabr'niŋ 40 jilliği” kolhoziniŋ ihtisadi, mädäniyiti täräqqiyat yoliğa çüşüp, kolhozçilar bärpakarliq ämgäkkä säpärvär bolğan edi. Ularniŋ qatariğa Pähirdin Mirzaevmu qoşuldi. Uniŋğa egilik rähbärligi “ZİS” samosval maşinisini tapşurdi, atquridiğan işliri eşip-taşatti: quruluş ob°ektliriğa, etizlarğa, fermilarğa, otgonlarğa vä başqimu җaylarğa keräklik närsilärni yätküzüp, işçanliği bilän kšzgä çüşti. Aridin ikki-üç jil štkändin keyin uniŋğa yeŋi “ZİS-355” maşinisi berilip, säpär yoli uzardi. Uyğur nahiyäsiniŋ tağliridin qariğay vä başqimu җaylardin härhil jüklärni toşup yätküzüp turdi. Ämgigi munasip bahalinip, dayim mäniviy vä maddiy mukapatlar bilän täğdirlinip turdi. Şu täräplirini etivarğa alğan räis 1979-jili Pähirdin Mirzaevqa işäşlik quvätlik yeŋi “KamAZ” maşinisini tapşurup bärdi. Şundaq qilip, Pähirdinniŋ häliq egiligi jüklirini toşuştiki jiraq säpär yolliri başlinip ketidu. U 45 jilğa sozuldi. Pähirdin şu bir künlärni äskä elip mundaq däydu:
– Yeza egiligi işläpçiqirişiniŋ mahir täşkilatçisi N.Golovatskiy başqurğan jilliri “Oktyabr'niŋ 40 jilliği” kolhozi hämmä täräptin täräqqiyat basquçliriğa kštirilip, uniŋ daŋqi pütkül İttipaqqa kätti. Räisimiz härqaçan yeŋiliqlardin hävärdar bolup, iҗadiy izdiniş üstidä jürätti, ihtisatni kštiriş rezervlirini tapatti. Uni päqät ihtisattinla ämäs, šziniŋ yenidiki, šp-çšrisidiki adämlärdinmu izdätti. Çünki dana rähbär qabiliyätlik kadrlarniŋ täräqqiyatniŋ muhim vasitisi ekänligini yahşi bilätti. Şu tüpäyli kolhozda ämgäk mäş°älliri, işbilärmän mutähässis kadrlar kšpäydi. ھämmisi җavapkärlikni çoŋqur his qilğan halda vijdani bilän halal ämgäk qildi. Şu säptä addiy kolhozçilar, traktorist, şoferlar häm boldi. Tinimsiz jürüp, kütülmigän yärdin päyda bolidiğan Nikolay Nikitiç kimniŋ qandaq işlävatqinini kšrüp, bilip jürätti, ilğarlarni yahşi kšrätti, ämgäklirini bahalap, räğbätländürüp turatti. Räisniŋ qolidin talay qetim mukapat, alqiş alğanliğim bir šmür esimdin çiqmaydu…
Şu jilliri kolhozniŋ avtoparkida miŋdin oşuq härhil markidiki tehnikilar bolğanliğini mänmu yahşi bilimän. Ularniŋ täŋ yerimi “KamAZ” maşiniliri edi. Şularniŋ biriniŋ rulini Pähirdin Mirzaev başqurup, җumhuriyitimizniŋ vilayätlirigä، Qirğizstan, Rossiya vä başqimu җumhuriyätlärgä häliq egiligi jüklirini yätküzüp, bu yaqqa kolhozğa, nahiyägä haҗätlik tehnikilarniŋ zapas qisimlirini, quruluş materiallirini vä başqimu keräk-yaraqni elip kelätti.
Ötkän äsirniŋ säksininçi jilliri ikkitäräplimilik kelişim boyiçä Rossiyaniŋ İrkutsk šlkisidä “Oktyabr'niŋ 40 jilliği” kolhoziniŋ qariğay täyyarlaydiğan mähsus brigadisi işlidi. Tärkividä “KamAZ” haydaydiğan yättä şofer bolup, ularğa Pähirdin yetäkçilik qildi. Şoferlar vaqit bilän hesaplaşmay säpärdä bolup, täyyarliğan qariğaylarni 300 – 400 kilometr jiraqliqtiki poezd stantsiyalirigä yätküzüp, vagonlarğa besip, kolhozğa, nahiyägä vä başqa җaylarğa tohtalsiz ävätip turdi. Bu eğir işlardimu Pähirdin ğäyrät-iradä kšrsitip, işänçini şäräplik aqlidi, alqiş، mukapatlarğa erişti. Uniŋ süriti egilikniŋ avtoparkidiki ھšrmät tahtisidin turaqliq orun aldi. Kolhoz täripidin häqsiz berilgän yollanma bilän Çehoslovakiya, Vengriya mämlikätlirini ziyarät qilip, çoŋqur täsiratlar ilkidä qaytti.
ھšrmätlik däm elişqa çiqqandin keyin ھaҗi mähällisiniŋ җamaätçiligi inavätlik Pähirdin Mirzaevni 1991-jili yäkdilliq jutniŋ baş jigitbeşi qilip saylaydu. Bu uyğurlar ziç җaylaşqan mähällidä ikki yüzdin oşuq ailä yaşatti. Pähirdinniŋ paaaliyiti İttipaq parçilanğan eğir jillarğa toğra käldi. Adämlär işsiz qaldi, maaş، pensiyalirini aylap alalmidi, bohrançiliq yüz berip, ähval käskinläşti. Pähirdin hämmigä päm-parasät bilän yandişip, turğunlarğa ähvalni çüşändürüp, sävirlikkä çaqirdi, buniŋ štkünçi dävir ekänligigä، mälum vaqittin keyin turmuş-tirikçiligimizniŋ çoqum yahşilinidiğanliğiğa işändürälidi. Ularniŋ küç-quvitini Prezident N.Ä. Nazarbaev täripidin alğa sürülgän uluğvar väzipilärni orunlaşqa säpärvär qilalidi. Şu eğir jillarda mähällä ahalisi arisida “Uyğur avazi” geziti muştiriliri sanini kemitmäskä küç saldi. ھaҗimäliliklär jutdarçiliq işlirini izçilliqqa selişta, nämunilik än°änilärni şäkilländürüştä، bay mädäniyitimizni tärğip qilişta tilğa alarliq çarilärni ämälgä aşurdi. On bäş jil turğunlarğa moşundaq halisanä hizmät kšrsätkän, biyil hayatiniŋ 80-davaniğa kštirilgän qädirlik insan P.Mirzaevniŋ çoŋ jutta abroy-inaviti üstün. U hazirmu jutdarçiliq, җämiyätlik işlarğa paal arilişip kelivatidu.
Abdukerim
TUDİYaROV.
Panfilov nahiyäsi.

Bälüşüş

Javap qalduruŋ