Bizgä elektronluq därisliklär haҗätmu?

0
86 ret oqıldı

Mälumki, bügünki kündä bilim beriş sahasida komp'yuterliq didaktikiliq programmilarniŋ zamaniviy türi – elektronluq oquş qurallirini paydiliniş җiddiy qolğa elindi. Därväqä, bilim berişniŋ härqandaq sahasida «Elektronluq därisliklärni» paydiliniş oquğuçilarniŋ bilim eliş iştiyaqini küçäytipla qoymay, oylaş qabiliyitini aşuruşqa häm ularniŋ iҗadiy işlişigä zämin yaritidu.

Şämşidin AYuPOV,
«Uyğur avazi»

Täkitläş zšrürki, bügünki ähbaratlaşturuş җämiyitidä bu därisliklärni ünümlük paydilanmay alğa ilgiriläş mümkin ämäs. Moşu yšniliştä «Bilim berişni ähbaratlaşturuşniŋ dšlät programmisini» җariy qilişta atquruluvatqan işlarniŋ bir basquçi «Elektronluq därisliklärni» çiqiriş bolup hesaplinidu.
Bügünki kündä “Bilim berişni ähbaratlaşturuş ilmiy-metodikiliq märkizidin” 11 pändin elektronluq oquş quralliri täyyarlinip, oquş sistemisiğa kirgüzülüşkä başlidi. Ähbarat tehnologiyaliriniŋ bilim beriş sistemisida paydilinilişi, didaktika bilän metodikiniŋ täräqqiy etişigä häm bilim berişniŋ yeŋi uslub-şäkillirini quruşqa elip käldi. Mäsilän, İnternet tehnologiyaliriniŋ ammiviy türdä җariy qilinişi onlayn usuliniŋ tez täräqqiy etişigä mümkinçilik yaratmaqta. Ändi җay-җaylarda komp'yuter sinipliriniŋ päyda boluşi, iҗadiy oyunlar bilän musabiqilär şäklidä kšphilliq mäşiqländürüş uslubiniŋ täräqqiy etişigä täsir kšrsätmäktä. Şu närsä diqqätkä sazavärki, elektronluq oquş quralliri oquğuçi üçün täyyar material bolupla qalmay bälki, oquğuçilarniŋ nätiҗiläş emtihanliriğa täyyarlinişiğa yardämlişidiğan mälumatlar bazisidur.
Dšlät rähbiri šziniŋ «Keläçäkkä nişan: mäniviy yeŋiliniş» maqalisida «Biz HHİ äsirniŋ duniya häritisidä heçkimgä ohşimaydiğan mustäqil orni bar millät bolumiz desäk, «Duniyadiki zamaniviy qazaqstanliq mädäniyät» layihisini ämälgä aşuruşimiz lazim. Duniya bizni neft' bilänla yaki taşqi säyasättiki çoŋ täşäbbuslirimiz bilänla ämäs, mädäniy utuqlirimiz bilänmu tonuşi keräk», dedi. Demäk, bügünki kündä bilim berişni ähbaratlaşturuşniŋ asasiy täläpliriniŋ biri – oquş җäriyanida elektronluq därislik yaki oqutuşniŋ komp'yuterliq vasitiliridin ünümlük paydiliniş. Şundaq ekän, elimizdä elektronluq oquş qurallirini täyyarlaşta yänimu kšp işlar atquruluşi tegiş. Eniğiraği, ottura mäktäplärniŋ vä qoşumçä bilim beriş kursliri pänlirigä munasivätlik kšpligän elektronluq kšrnäkliklärni täyyarlaş qolğa elinişi keräk degän sšz.
Ändi «Qandaq qilsaq, oqutuş uyğur tilida jürgüzülüvatqan mäktäplärniŋ täyyarliq topiğa baridiğan yaki birinçi sinipniŋ bosuğisini atliğan qarakšzlirimizgä beğişlanğan räsimlik kitaplarni vä elektronluq qurallarni çiqirişqa bolidu?», degän soal kšpçilik ata-anilarni helidin beri bearam qilivatqini sir ämäs. Uniŋ aq-qarisini biliş mähsitidä «Uyğur avazi» geziti tähriratiğa telefon qilivatqanlarmu bar.
Bügün biz kšpçilik ata-anilarni bearam qilivatqan uşbu soalni «Mektep» näşriyati Uyğur redaktsiyasiniŋ başliği Rähmätҗan Ğoҗambärdievqa qoyduq. U bizgä tšvändikilärni eytip bärdi.
– Bu, umumän, milliy maaripimiz, җümlidin oqutuş ana tilimizda jürgüzülüvatqan mäktäplirimizniŋ paaliyitigä ait intayin orunluq soal vä hayatiy muhim mäsilä. Soalğa bağliq därrula täkitläş lazimki, qazaq vä rustilliq mäktäplär üçün ahirqi 5 – 10 jilda «Mäktäpaldi» namliq milliy mäzmunğa asaslanğan vä bezändürülüşi җähättin bevasitä mäktäpkä beriş aldida turğan gšdäklärgä beğişlanğan muvapiq näşirlärniŋ yoruq kšrüvatqanliği kšpçilik üçün sir ämäs. Uniŋ üstigä bu hil näşirlärniŋ härhil näşriyatlardin al'ternativ asasta näşir qilinişi, başta eytqandäk, mäzkür mäsiliniŋ aktualliğiğa qoşumçä ispat bolalaydu. Bularni, bir sšz bilän, 1-sinipta štülidiğan asasiy pän – «Savat eçişqa» – (ilgärki «Elipbäniŋ» ornidiki pän) täyyarliq desimu bolidu. Mana şuŋlaşqimu «Mäktäpaldi» oquş qurallirini bağçilardiki juqarqi top baliliri yaki ahirqi jillarda umumiy bilim beridiğan ottura mäktäplär bazisidiki mäktäpaldi täyyarliq topliri üçün äŋ muhim oquş qurali desäk toğra bolidu. Äynä şular uyğur tilida bilim beridiğan mäktäplirimizgä havadäk haҗät.
– Rähmätҗan, sšzüŋni bšlüşkä mäҗburmän. Seniŋçä bu mäsiliniŋ iҗabiy häl boluş ehtimali barmu?
– «Һeçtin käç yahşi» demäkçi, hayatiy muhim bu mäsiliniŋ kün tärtivigä qoyuluşiğa helimu ehtiyaҗ bäk zor. “Ändi u mäsilini kim kštirişi keräk?”, degängä tohtalsaq, birinçi novättä, oqutuş uyğur tilida jürgüzülüvatqan ottura mäktäplär mämuriyiti vä, älvättä, pärzäntlirini ana tilida oqutuşni halaydiğan ata-anilar, yäni käŋ җamaätçilik täşäbbus kštirip, muvapiq orunlarğa muraҗiät qilişi lazim. «Quruq qoşuq eğiz jirtidu» demäkçi, heli bolsimu mäsilä mahiyitigä çšküp, izdinip, eniqlap – tegişlik orunlarğa yollap, җiddiy täläp qiliş – mäsilini häl qilişniŋ räsmiy vä toğra yoli däp oylaymiz. Bizçä, päqät moşu yolda hardim-taldim demäy meŋip, mäsiliniŋ aq-qarisini eniqlap, mahiyät-ähmiyitini çüşinip, mäsilini Bilim vä pän ministrligigä asasliq qoyuş arqiliqla, uni tez vä räsmiy halda häl qilişqa bolidu däp işinimiz.
Biraq bu yärdä qoşumçä oylinidiğan yänä bir muhim mäsilä bar. U umumiy ottura bilim beriş sistemisidiki başlanğuç baldaq (0 – 4-siniplar) – balilarniŋ umumiy maarip, җümlidin milliy aŋ-säviyäsini şäkilländüridiğan muhim basquçi. Şuŋlaşqimu «Mäktäpaldi» oquş quralliri vä kšrnäklik qurallarni täläp qilişta ularniŋ dšlät vä rus tilidiki originaliniŋ päqät tärҗimä variantini täläp qiliş orunluqmu yaki uniŋğa milliy mäzmun beriş, yäni «Savat eçişqa» (Elipbäni üginiş) täyyarlaş mähsitidä uyğur muälliplirini (alim, metodist vä hakazilar) җälip qilğan halda milliy mäktäp oquğuçiliriğa maslaşturuş yollirinimu ätrapliq oylaşturuş muhim mäsilä! Başqiçä eytqanda, u – tüp nusha (original) boluşi keräkmu yaki tärҗimä variantimu? Bu hususida ustazlar nemä däydu?
Buniŋğa qoşumçä yänä bir mäsilä – mäktäpaldi topliri vä başlanğuç siniplar üçün dšlät vä rus tillirida çiqirilivatqan alfavit (kirillçä vä latinçä), addiy matematikiliq täŋlimilär, türlük räsimlär vä hakazilarni näşir qilduruş yollirini (qazaq vä rustilliq mäktäplärniŋ täҗribisi asasida) izdäştürüş bäk qiyin, biraq zšrür mäsilä.
Ändi elektronluq kšrnäkliklärni täyyarlaş, çiqiriş mäsilisigä kelidiğan bolsaq, därru eytiş keräkki, yoq närsiniŋ elektronluq variantini täläp qiliş – obrazliq qilip eytqanda, tuğulmiğan baliğa isim oylap avarä bolğandäkla bir iş! Ändi räsmiy yeqiğa kälsäk, härqandaq näşir äpkarniŋ mülkiy, yäni muälliplik hoquqiniŋ moҗutluği kšpçilikkä yahşi ayan. Mäsilän, juqurida sšz qilinğan «Mäktäpaldi» oquş qurallirini çiqarğan näşriyatlar šz mähsulatiniŋ elektronluq variantini mähsus saytiğa ilğap (qazaq, rus tillirida) çiqarğan bolsa, märhämät, tepip, eçip paydilinişqa, kšrüşkä bolidu degän sšz. Biraq mäsilä anatilliq mäktäplirimiz häqqidä boluvatqaçqa, gäpniŋ meğizi, uniŋ uyğurçisiğa, tehimu eniq eytqanda, uni barliqqa kältürüş toğriliq boluvatidu.
Demäk, birinçi novättä, uniŋ uyğurçisini täyyarlaş, näşir qiliş lazim. İkkinçidin, uniŋ kitap şäklidiki nushiliri kam bolğan ähvalda, näşirniŋ elektronluq variantini saytqa çiqirişni iltimas qiliş mäsilisi çiqidu. Näşriyat mudirliri qolliğan halda, buniŋ iҗabiy täҗribä misalliri moҗut vä bu häl bolidiğan iş. Biraq şuni yadimizda mäkkäm tutayliki, san vä oquğuçilar kontingenti äŋ kšp qazaq vä rustilliq mäktäplär elektronluq därisliklärni ämäs, bälki kitap, plakat vä başqa şäkildiki oquş quralliri vä kšrnäkliklirini tehi käŋ paydilinivatqan hazirqi vaqitta, «bizgä uyğurçä elektronluq varianti keräk” däp җar selişni ançila toğra kšrmäymän.
Ahirida eytarimiz, räsmiy näşirlärgä qoşumçä halda mäktäplirimizgä kšrnäklik vasitilärni täyyarlap, näşir qilip, yardämlişimiz degüçilär bolsa, märhämät, bu hil izgü, sämimiy oydikilärgä yol oçuq. Bu – tehi tiŋ saha! Päqät halis niyät vä izçil izdiniş, tirişiş, tär tšküş lazim. Mäsilän, rässamlirimiz räsimlik kšrnäklik qurallarni täyyarlap bärsä yaki Uyğur teatri mämuriyiti şeirni ipadilik oquş, nahşa mätinliri vä qisqa dramiliq äsär üzündiliriniŋ audio-video variantlirini täyyarlap bärsä, šzi üçün bolğusi tamaşibinlarni täyyarliğanliq ämäsmu? Sahavätlik hamiylar – mäktäp baliliri üçün havadäk zšrür räsimlik häm räŋlik häliq çšçäkliri bilän maqal-tämsillärni, balilarğa beğişlanğan hekayilärni çiqirişqa yardämlişimän desä, ularni täyyarlap, toplap yaki yezip beridiğan mutähässis, şair-yazğuçi, alimlirimiz yoqmu?! Älvättä, bar. Täkrar eytsaq, halis niyät vä izçil izdiniş haҗät.

Bälüşüş

Javap qalduruŋ